Valtiosihteeri: "Sovintokomitea perustetaan yhteistyössä saamelaisten, lappalaisten ja lappilaisten kanssa"

Pääministeri Juha Sipilän valtiosihteeri Paula Lehtomäki kertoo, että sovintokomitean tavoitteena on käynnistää prosessi, jossa saamelaiset voivat purkaa historian saatossa syntyneitä kokemuksiaan suhteessa valtiovaltaan, mutta myös parantaa suhteitaan muihin saamelaisalueen asukkaisiin.

totuuskomissiot
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki
Valtiosihteeri Paula Lehtomäki ei rajaa sovintoprosessia koskemaan vain saamelaisia.YLE Sápmi

Viime keväänä Saamelaiskäräjät ja pääministeri Juha Sipila pääsivät yhteisymmärrykseen sovintokomitean perustamisesta saamelaisten historiassa kokemien vääryyksien selvittämiseksi.

Eilen hallitus viimein ilmoitti, että se aloittaa saamelaisasioita koskevan sovintoprosessin valmistelun. Siksi hallituksen lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan 200 000 euroa perustettavan sovintokomission kuluihin. Seuraava askel onkin sopia työn sisällöstä.

Tiina Sanila-Aikio
Tiina Sanila-Aikio kertoo, että seuraava askel on neuvotella komitean yksityiskohdista.Vesa Toppari / Yle Sápmi

– Rahoituksen osoittaminen on nyt valtion puolesta askel siihen suuntaan, että komitea voidaan perustaa. Ennen perustamista täytyy neuvotella komitean mandaatista, ja sen sisällöstä ja tavoitteista, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Sanila-Aikio kertoo, että työ on vasta aivan alussa, eikä työn yksityiskohdista ole vielä sovittu valtion kanssa.

– Yksi tärkeimmistä kysymyksistä varmasti tulee olemaan se, millä kokoonpanolla komitea tulee työskentelemään, Sanila-Aikio sanoo.

"Pyrimme löytämään välineitä myös saamelaisten, lappalaisten ja lappilaisten välisten suhteiden parantamiseksi"

Valtiosihteeri Paula Lehtomäki kertoo, että sovintokomitean tavoitteena on käynnistää prosessi, jossa saamelaiset voivat purkaa historian saatossa syntyneitä kokemuksiaan suhteessa valtiovaltaan. Hän ei kuitenkaan rajaa prosessia koskemaan vain saamelaisia.

– Toivon mukaan voimme tämän sovintoprosessin myötä löytää uusia välineitä sekä saamelaisten ja valtion välisten suhteiden edelleen parantamiseen, että myös saamelaisten ja lappalaisten, ja saamelaisten ja lappilaisten välisiin suhteisiin, luettelee Lehtomäki.

Hän kertoo, että sovintokomitean perustamistyötä ei tehdä pelkästään saamelaisten kanssa.

– Tätä lähdetään nyt laittamaan pystyyn hyvin tiiviissä yhteistyössä Saamelaiskäräjien, muiden saamelaisten ja myös saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemättömien lappalaisten kanssa. Tarkoitus on olla hyvin aktiivisessa vuorovaikutuksessa, ja sitä kautta varmistaa, että eri ryhmien ääni tulee hyvin kuuluviin, Lehtomäki sanoo.

Esimerkiksi Kanadan sovintokomitean työssä on tullut hyviä tuloksia, ja ihmiset ovat saaneet korvauksia kärsimyksistään. Suomessa mallia ei kuitenkaan Lehtomäen mukaan aiota ottaa suoraan muiden maiden totuus- ja sovintokomiteoista.

– Totta kai me katsomme, että minkälaisia kokemuksia eri puolilla maailmaa tämän tyyppisistä komissioista on olemassa, mutta tietysti Suomen tilanne, niin kuin aina kaikki tilanteet, on omanlaisensa, ja siinä mielessä pyritään tällaiseen meidän omaan prosessiin, sanoo Lehtomäki.

"Ainakin yksi saamelaisten nimeämä edustaja komiteaan"

Komitean johtajaa ei ole vielä päätetty.

– Toki on hirveän tärkeää, että eri sidosryhmien ja tietenkin saamelaisten kanssa käydään läpi sovintokomission jäseniä, ja ketkä ovat sellaisia ihmisiä, jotka nauttivat laajaa luottamusta, valtiosihteeri Paula Lehtomäki sanoo.

Lehtomäki kertoo, että ensisijaisesti komiteaa johtamaan on ajateltu suomalaisia.

– Mahdollisesti myöskin saamelaista henkilöä mukaan sinne. Jos ajatellaan varsinkin sitä, että puretaan myös vanhoja traumoja, niin on tietenkin aika tärkeää, että äidinkielellä sitä pystyy hyvin pitkälti tekemään.

– Pidämme kyllä lähtökohtaisesti selvänä, että ainakin yksi saamelaisten nimeämä edustaja tähän komissioon tulee. Tietenkin pitää muistaa, että meillä on kolme saamen kieltä, joten ei voida varmaan ajatella, että komission jäsenet kaikkia näitä kieliä hallitsevat, mutta täytyy tämä kielikysymys ottaa tässä huomioon. Se on osa myös tätä traumaista historiaa ja siksi se ansaitsee tulla tässä huolellisesti käsitellyksi, Lehtomäki toteaa.

Komitea aloittaa toimintansa mahdollisesti jo tänä vuonna

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio painottaa, että prosessin raameista ei ole vielä keskusteltu valtion kanssa.

– On todella tärkeää, että totuus- ja sovintoprosessin aluksi on yhteinen ymmärrys siitä, minkä vuoksi ja mitä varten prosessi asetetaan, Sanila-Aikio toteaa.

Komitean tarkasta aikataulusta ei myöskään ole vielä päätetty. Pyrkimys kuitenkin on, että sen toiminta saataisiin alkamaan jo tämän vuoden puolella.

– Sitten edessä on pitkä prosessi. Käsityksen vaihtelevat vähän siitä, että onko se vuoden vai useamman vuoden mittainen, mutta joka tapauksessa enemmän ehkä on kysymys prosessin käynnistämisestä, kuin siitä, että minkälainen lopputulos mahdollisesti siitä seuraa, valtiosihteeri Lehtomäki kertoo.

Komissio tulee toimimaan itsenäisesti Saamelaiskäräjien rinnalla, ja päivittäinen poliittinen työ jatkuu kuten tavallisesti.

– Minun näkemykseni mukaan totuus- ja sovintokomitea perustetaan saamelaisia varten niin, että ne, jotka haluavat siihen osallistua, niin osallistuvat, ja sillä aikaa Saamelaiskäräjillä toteutetaan sitä työtä, mikä sille on lain mukaan asetettu, Tiina Sanila-Aikio sanoo.

Komitean muodostamiseksi ensi viikolla alkavat saamelaisten asiantuntijoiden kuulemiset.

– Toivon, että me pystymme siellä yhdessä myös edistämään tätä asia esimerkiksi saamelaistutkijoiden kanssa. Myös esimerkiksi inarinsaamelaiset on kutsuttu, ja kuulemme heidän näkemyksiään asian etenemisestä ja edistämisestä niin, että voimme tuoda laajasti yhteisömme näkökulmia totuus- ja sovintokomiteaa varten, gun mandaatista neuvotellaan, Tiina Sanila-Aikio kertoo.