Diabetesnuoren tarkka elämä: Synttäreissä karkkia reilu kourallinen, kokeisiin insuliinia ja äiti syöttää nukkuessa

Kun mikkeliläisen Aaro Hentisen ykköstyypin diabetes havaittiin 9-vuotiaana, sairaanhoitajaäidistä oli suuri apu. On ollut myöhemminkin.

diabetes
Aaro Hentisellä on ykköstyypin diabetes. Äiti Sanna Hentinen on sairaanhoitaja Mikkelin keskussairaalassa.
Aaro Hentisen apuna diabeteksen hoidossa on muun muassa äiti Sanna Hentinen.Teemu Saintula / Yle

Seitsemäsluokkalainen Aaro Hentinen myöntää, että ilman ykköstyypin diabetesta elämä olisi hauskempaa.

– Välillä rupeaa ärsyttämään, mutta diabetes on tullut rutiiniksi. Ei voi syödä vaan tolkuttomasti, vaan pitää aina laskea hiilihydraatit.

Aaron äidillä Sanna Hentisellä on samanlaiset tuntemukset.

– Ärsyttää se välillä meitä vanhempiakin. Yritämme, että diabetes vaikuttaisi hyvin vähän meidän elämään. Diabetes pitää kuitenkin koko ajan huomioida.

Diabetes tarkoittaa joukkoa sairauksia, joissa verensokerin määrä nousee liian korkeaksi.

Aaro Hentinen käyttää pumppua, joka annostelee insuliinin määrää. Pumpun lisäksi settiin kuuluu sensori ja kanyyli, josta insuliini menee ihonalaiskudokseen.

– Itse voi vaikuttaa, paljonko insuliinia laittaa, Aaro kertoo.

Tulee huimaava olo, huono olo ja on nälkä.

Aaro Hentinen

Aaro ottaa näytteen sormenpäästään tai varpaanpäästään aamuisin ja iltaisin. Lisäksi hän tarkkailee pumpun toimintaa jatkuvasti monta kertaa tunnissa, myös koulutunneilla.

Sensori pitää vaihtaa viikon tai kahden välein. Kanyyli ja pumpun sisällä oleva insuliinisäiliö vaihdetaan kolmen päivän välein.

Kokeen jälkeen huimaa

Vaikka pumppu toimii hyvin arjessa, insuliinin määrää ja syömistä on tarkkailtava erityisesti erikoisemmissa tilanteissa.

Aaro valmistautuu huolellisesti liikuntatuntiin.

– Joko syön vähän tavallista enemmän tai laitan syödessä tavallista vähemmän insuliinia.

Jos on koe, Aaro toimii päinvastoin. Koe yleensä nostaa pojan verensokerin tasoa.

– Se vaikuttaa keskittymiseen, ja yleensä kokeet menevät aika huonosti.

Tenttiä varten Aaro laittaa pumpusta tulemaan paljon insuliinia. Menipä koe lopulta hyvin tai huonosti, kokeen jälkeen on heikko olo.

– Yleensä verensokeri laskee paljon, tulee huimaava olo, huono olo ja on nälkä.

Synttärijuhlissa Aaro ei voi ahmia karkkia samaan tapaan kuin muut. Hän voi syödä karkkia kerrallaan reilun kourallisen. Ennen herkkujen syöntiä pitää insuliinia laittaa paljon.

Aaro käytti ensimmäiset kaksi vuotta insuliinikynää. Koska poika ei pidä jatkuvasta itsensä pistämisestä, kynä vaihdettiin pumppuun kaksi vuotta sitten. Insuliinikynä kulkee silti mukana, jos pumppu pettäisi.

Äidin taidoista on apua

Aaro Hentisen ykköstyypin diabetes havaittiin 9-vuotiaana. Äiti Sanna Hentinen ihmetteli kesällä, kun poika tuntui olevan jatkuvasti tavallista väsyneempi. Aaro kävi vessassa tavallista useammin ja häntä janotti paljon.

Aaro muistaa, että juoksulenkillä ei jaksanut juosta. Hän ihmetteli, mistä se johtuu. Diabetesta poika ei osannut epäillä. Syksyllä koulun alkaessa äiti pyysi koulun terveydenhoitajaa ottamaan pojasta virtsanäytteen ja oireiden syy selvisi.

Hän ei silti aamulla tiedä, että on syönyt.

Sanna Hentinen

Sanna Hentinen työskentelee sairaanhoitajana Mikkelin keskussairaalassa.

– Aaron sairastumisvaiheessa oli hyötyä koulutuksesta. Sitten tuli paljon uutta ja normaali päivärytmi on opittu tässä elämän varrella.

Aaro osaa hoitaa hyvin päivittäiset rutiinit, mutta vanhempien avulle on paljon käyttöä.

Vanhemmat pystyvät seuraamaan poikansa verensokeria ja insuliinin tarvetta matkapuhelimellaan sekä Nightscout-järjestelmän avulla.

Vanhemmat saavat öisin hälytyksiä poikansa liian korkeasta tai liian matalasta verensokerista. Äiti valvoo poikansa vuoksi silloin tällöin. Poika ei sitä tiedä, vaikka äiti on antanut pojalleen yöllä glukoositabletteja tai siirappia.

– Aaroa pitää vähän herätellä, että hän havahtuu. Hän ei silti aamulla tiedä, että on syönyt, Sanna Hentinen naurahtaa.

Kaikki eivät tiedä diabetesten eroa

Aaro Hentinen meni yläkouluun tänä syksynä. Hentisen mukaan osa koulukavereista ei ymmärrä, mikä ero on ykköstyypin ja kakkostyypin diabeteksella. Osa oppilaista luulee, että Aaro on aiheuttanut diabeteksensa omilla elintavoillaan.

Ykköstyypin diabeteksen puhkeamiseen ei voi vaikuttaa. Kakkostyypin diabeteksen puhkeamiseen vaikuttavat elintavat ja periytyvyys.