1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. synnytys

Vauvaa ei annettu ennen edes äidin hoitoon, nyt mukaan sairaalaan muuttaa myös isä – näin synnytykset ovat muuttuneet 50 vuodessa

Synnytyssairaaloissa noudatetaan yhä enemmän perheiden toiveita.

Vastasyntyneiden hoidossa sairaalassa pyritään yhä enemmän kodinomaisuuteen. Kuva: AOP

Kotkalainen Kati Muttonen on kolmen päivän ikäisen esikoisensa kanssa perinteisemmässä kolmen hengen vuodeosastohuoneessa. Tyttö nukkuu muovikaukakossa äitinsä sängyn vieressä. Äiti katselee tytärtään levollisena, kasvoilla on pieni ja onnellinen hymy.

– Toiveena oli, että isä on mukana ja että saamme rauhallisuutta synnytykseen.

Molemmat toiveet toteutuivat, vaikka perhehuonetta Muttoset eivät ensimmäisen lapsen syntymän yhteydessä valinneetkaan.

– Juttelin aiemmin synnyttäneiden tuttujen kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että ensisynnyttäjä voi saada paremmin vertaistukea, kun huoneessa on muitakin juuri synnyttäneitä.

– Ehkä sitten myöhemmin valitsemme perhehuoneen, jos lapsia tulee lisää, arvelee tuore äiti Kati Muttonen.

Sairaalassa kuin kotona

Kati Muttosen lisäksi moni muukin harkitsee perhehuoneidenkäyttämistä synnytyksen yhteydessä. Moni niitä on Kotkassa käyttänytkin, perhehuoneisiin on ajoittain ruuhkaa, mutta useimmiten tilat voidaan tarjota halukkaille.

Jatkossa synnytyksistä halutaan sairaaloissa tehdä entistäkin enemmän kodinomaisia. Tähän pyritään remontoimalla vuosikymmeniä vanhoja sairaaloita nykyajan vaatimusten mukaisiksi.

Syntyneiden määrä lokakuun 20. päivään mennessä Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa. Sairaala on yksi harvoista, joissa syntyy vauvoja tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna. Kuva: Vesa Grekula / Yle

Esimerkiksi Kymenlaakson keskussairaala Kotkassa saa lähivuosina ajanmukaiset tilat, jotka helpottavat henkilökunnan työtä sekä vanhempien valmistautumista lapsiperheen arkeen jo sairaalassa.

Samalla sairaalahenkilökunnan rooli muuttuu kohti tehtäviä, joissa korostuu perheen tukeminen ja vierellä kulkeminen.

– Haluamme, että perheet voivat olla yhdessä omassa huoneessa ja opetella vauvan hoitoa jo sairaalassa, kertoo johtajaylihoitaja Pia Rantamäki Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Careasta.

Lastenhoitajat huolehtivat vauvoista yhdessä huoneessa ja äidit oleilivat keskenään toisessa huoneessa.

Pia Rantamäki

Muutos on suuri verrattuna keskussairaalan alkuaikoihin. Tilat rakennettiin lähes viisikymmentä vuotta sitten.

– Silloin sairaalan lastenhoitajat huolehtivat vauvoista yhdessä huoneessa ja äidit oleilivat keskenään toisessa huoneessa. Kotiin lähtiessään äidit saivat kapalot mukaansa ja alkoivat siitä sitten harjoitella vauvojen hoitamista, kuvailee Pia Rantamäki aikaa, jolloin sairaala synnytysosastoineen rakennettiin.

Isien mukanaolo synnytyksissä alkoi yleistyä 1970-luvulla.

Remontin valmistuttua synnytyksiin liittyvät eri tilat saadaan lähelle toisiaan. Nykyisellään esimerkiksi synnytyssali, lastensairaala sekä vuodeosasto ovat eri puolilla taloa ja eri kerroksissa.

– Muutos on toiminnan kannalta merkittävä. Pelkästään välimatkat sairaalan sisällä lyhenevät huomattavasti. Vastasyntyneelle saadaan tarvittaessa kiireellistä hoitoa jatkossa nopeammin kuin nyt, sanoo Rantamäki.

Synnytysosastoja uudistetaan koko Suomessa

Suomessa on meneillään useita keskussairaaloiden synnytysyksiköihin liittyviä rakennushankkeita. Sosiaali-ja terveysministeriön mukaan suurin on Oulun yliopistosairaalassa. Lisäksi esimerkiksi  Kainuu, Jyväskylä ja Mikkeli ovat rakentamassa kokonaan uusia keskussairaaloita, joihin tulee uudet synnytysyksiköt.

Suomessa voi tätä nykyä synnyttää runsaassa 20 sairaalassa. Kymenlaakson keskussairaala Kotkassa on yksi harvoista, joissa synnytysten määrä lisääntyy tänä vuonna.

– Kymenlaakson tilanne synnytyssairaalana on erittäin valoisa. Tänne on hyvät yhteydet pääkaupunkiseudulta ja toistaiseksi mahtuu lisää synnyttäjiä, sanoo Pia Rantamäki.

Perhehoitomallia on jo harjoiteltu

Perhehoitomalli synnytyksissä ei ole aivan kokonaan uutta tai mullistavaa. Kymenlaakson keskussairaalassakin Kotkassa mallia on kokeiltu pienimuotoisesti jo parin vuoden ajan.

Tarjolla on ollut kolme perhehuonetta. Sellaisen saa käyttöönsä synnytyksen jälkeen, jos äidillä on mukanaan tukihenkilö, esimerkiksi puoliso, koko synnytyksen jälkeisen sairaala-ajan. Lisäksi on sitouduttava omatoimisuuteen lapsen hoidossa sekä perhehuoneen siisteydessä.

– Niistä tulee pääsääntöisesti hyvää palautetta. Perhehuoneet ovat sitä, mitä perheet nykyään haluavat, sanoo palvelutoiminnan esimies Reija Mylläri.

Kuva: Juha Korhonen / Yle

Myös itse synnytykseen liittyen uudistuksia on luvassa.

Synnytyssalin hoitotyössä mukana olevan Paula Järvisalon mukaan henkilökunnalla on jo mielessään mitä uudistuva synnytys Kotkassa voisi olla.

– Meille on tulossa sinne paremmat mahdollisuudet käyttää vettä eli uusiin tiloihin saadaan mahdollisesti amme ja muitakin erilaisia pehmeämpiä kivunlievitysmenetelmiä, kertoo lähiesimiehenäkin työskentelevä Järvisalo.

– Henkilökunta on mukana uusien synnytystilojen suunnittelussa ja toiveita on otettu huomioon. Myös meidän asiakkaamme ovat hyvin aktiivisia. He ovat kiinnostuneita omasta hoidostaan ja kertovat toiveitaan, joita pyritään viemään suunnittelussa eteenpäin.

Kotkan synnytysyksikön uudisrakennus valmistuu vuonna 2019. Koko sairaalaremontti kestää vuoteen 2023 saakka.

Investointi maksaa yli 150 miljoonaa euroa.