Koe uusi yle.fi

Harvinaista Suomessa: 23-vuotias nuijii kotikaupunkinsa päätökset – "Kenenkään ei pidä nöyristellä"

Vain kuudessa kunnassa on alle 30-vuotias valtuuston puheenjohtaja. Kajaanin ja Kuhmon nuoret kuntapäättäjät vakuuttavat, että nuori saa äänensä kuuluville.

kuntapolitiikka
Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen.
Kajaanin kaupunginvaltuuston 23-vuotias puheenjohtaja Miikka Kortelainen (vas) sanoo, että nuori päättäjä saa tasaisin väliajoin todistaa omaa olemassaolonsa oikeutusta.Niko Mannonen / Yle

Kajaani

23-vuotiaan Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, Miikka Kortelaisen (vas.) istumalihakset ovat olleet tällä viikolla koetuksella. Takana on henkilöstöjohtajan rekrytointiin liittyviä haastatteluja sekä iltaan asti kestänyt kaupunginhallituksen kokous.

– Tämä viikko on ollut keskimääräistä työläämpi. Esimerkiksi tiistaina päivä alkoi aamulla ennen kahdeksaa kaupungintalolta ja lähdin kuuden jälkeen illalla. Hommaa on piisannut ja vapaapäivä sujahti nätisti siihen, mutta onneksi emme haastattele uusia töihin otettavia henkilöitä joka viikko, Kortelainen naurahtaa.

Kortelainen on toisen kauden kuntavaikuttaja. Hänen mukaansa valtuuston puheenjohtajana oleminen on nuorelle haastavaa.

– Ikään liittyy paljon ennakko-odotuksia: voiko nuori tietää ja osata, pystyykö hän toimimaan puheenjohtajana. Kyllä sitä saa aina tasaisin väliajoin todistaa omaa olemassaolonsa oikeutusta.

Järjestelmässä on aina kehitettävää. Kun itse lähdin tähän mukaan, kaikki tuntui kapulakieliseltä.

Tuomas Kettunen

Kajaanin lisäksi alle 30-vuotias valtuuston puheenjohtaja on viidessä kunnassa: Asikkalassa, Järvenpäässä, Kuhmossa, Torniossa ja Urjalassa. Kuntaliiton (siirryt toiseen palveluun) mukaan osuus on pysynyt samansuuruisena kolmena edellisenä valtuustokautena.

– Valtuuston puheenjohtajana on hyvä olla. Kesäkuussa alkanut valtuustokausi on käynnistynyt hyvin ja olemme käsitelleet isoja asioita. Päivät ovat tietenkin pitkiä. Voi jopa sanoa, että olen ollut puolityöllistetty tai lähes täystyöllistetty näiden asioiden tiimoilta, sanoo Kuhmon kaupunginvaltuuston 29-vuotias puheenjohtaja Tuomas Kettunen (kesk.).

Myös Kettunen on toisen kauden valtuutettu. Hän kokee ensimmäisen valtuustokauden olleen vasta pohjatyötä. Kuntavaikuttajana Kettunen halusi jatkaa, koska työ motivoi ja on haasteellista. Kortelainen puolestaan sanoo, että ensimmäinen valtuustokausi antoi valmiudet lähteä tekemään päätöksiä entistä itsenäisemmin.

– Kun nuori ihminen hyppää tähän maailmaan, niin ei voi olettaa, että kuntaorganisaatio olisi ennalta tuttu. Perehtyminen ottaa aikaa ja voimia. Itselläni jano vain kasvoi, kun näki, että asioihin voi vaikuttaa, Kortelainen kertoo.

Nuorten maailma ja listat eivät kohtaa

Nuorten osuus kuntapäättäjistä on pieni. Kunnanvaltuustojen ja kunnanhallitusten puheenjohtajat ovat keskimäärin 52-vuotiaita – alle kolmekymppisiä on siis vain murto-osa. Viime kuntavaaleissa nuorten ehdokkaiden määrä (siirryt toiseen palveluun) (Kuntaliitto) oli alhaisin kahteen vuosikymmeneen.

– Se johtuu varmasti siitä, että koulumaailmassa on tiukkaa. Jos meinaa opiskella, se imaisee mehut. Nuoret myös joutuvat vaihtamaan paikkakuntaa, jolloin sosiaaliset ympyrät jäävät kotipaikkakunnalle eikä opiskelupaikkakunnalla niitä ole. Silloin äänestäjiä ei hirveästi ole, vaikka nuori haluaisi lähteä ehdolle ja menestyä, sanoo Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen.

Suomussalmen ja Kuhmon talousarviot paperisena.
Kuntapolitiikan listat ovat erillään nuorten maailmasta, sanoo erikoistutkija Anu Gretschel.Laura Tolonen / Yle

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nuoret eivät olisi kiinnostuneita kuntapolitiikasta.

– Monien tutkimusten mukaan nuoret ovat poliittisesti aktiivisia, vaikka eivät sitä ole edustuksellisen demokratian areenoilla. Toimintatapoja edustuksellisessa demokratiassa voisi tuulettaa ja monimuotoistaa – silti se edelleen se olisi edustuksellista demokratiaa, Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija Anu Gretschel sanoo.

Gretschel näkee koko asian ennemminkin vuorovaikutuskysymyksenä. Ongelma on lähinnä siinä, miten asioita viedään nuorille ja otetaanko nuorilta heidän asioitaan valtuustokäsittelyyn.

– Kuntapolitiikan listat ovat erillään nuorten maailmasta. Nuoria tulisi arvostaa ja heidän tärkeinä kokemiaan asioita nostaa esille päätöksenteossa. Mutta en tarkoita päätöksentekoa nuorten hyväksi tai nuorille – vaan heidän kanssaan, heidät ja heidän näkökulmansa aidosti huomioiden, Gretschel sanoo.

Nuoren ääni kuuluu – ja vaikuttaa

Nuoret kaupunginvaltuustojen puheenjohtajat katsovat valtuuston työskentelyä nyt hieman erilaisesta näkökulmasta, salin edestä. Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen huomauttaa, että valtuuston valta on kaventunut kovasti siitä, mitä se oli joskus kultaisilla 70- ja 80-luvuilla.

– Valtuustosalissa ei istuta enää yhtä useasti ja tehdä yhtä paljon päätöksiä, koska valtaa on delegoitu eteenpäin. Se vaatii yhä enemmän perehtyneisyyttä, koska asiat ovat strategisia linjauksia, niin sanottuja isoja linjoja. Valtuustotyöskentely vaatii hahmottamiskykyä, jotta siellä pystyy kokemaan olonsa mielekkääksi ja kokee pystyvänsä vaikuttamaan.

kokous nuija Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan pöydällä
Nuoret kaupunginvaltuustojen puheenjohtajat katsovat valtuustotyöskentelyä hieman erilaisesta näkökulmasta, salin edestä.Antti Kolppo / Yle

Kortelainen vakuuttaa, että nuori pystyy vaikuttamaan kuntapolitiikassa. Se on pitkälti kiinni siitä, miten itse jaksaa ja ehtii perehtyä asioihin.

– Se riippuu myös siitä, miten uskaltaa kysyä apua ja neuvoja ja toisaalta miten saa tukea ja neuvoja. Minulla on ollut onnea, koska olen saanut ryhmältä tukea, vinkkejä, näkemyksiä ja kokemuksia. Ei ole tarvinnut jokaisessa asiassa iskeä päätä seinään, Kortelainen kertoo.

Kajaanissa valtuuston jäsenten keski-ikä on 51 vuotta, Kuhmossa 55 vuotta. Kortelaisen mukaan ikä ei kuitenkaan vaikuta siihen, miten valtuutettu pääsee mukaan päätöksentekoon.

– Olipa nuori tai vanha, päätöksentekoon pitää lähteä mukaan ja ottaa oma tila sieltä. Kaikki pöydän ympärillä istuvat ihmiset on valittu äänestämällä edustamaan kuntalaisia. Kenenkään ei pidä nöyristellä sitä, että mielipiteeni olisi huonompi kuin jonkun toisen. Kun sen tilan uskaltaa ottaa ja sanoa ääneen omat ajatukset, niin siitä se lähtee rullaamaan eteenpäin, Kortelainen toteaa.

Kyllä sitä saa aina tasaisin väliajoin todistaa omaa olemassaolonsa oikeutusta.

Miikka Kortelainen

Kuhmon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tuomas Kettunen on samoilla linjoilla. Työtä ja velvollisuuksia on paljon, mutta oma motivaatio ratkaisee sekä se, minkälaista roolia valtuutettu haluaa ottaa ja minkälaista roolia hänelle annetaan.

– Olen ollut siinä mielessä onnellisessa asemassa, että viime valtuustokaudella pitkänlinjan kokeneet päättäjät antoivat vastuuta myös nuorelle. Sitten se on itsestä kiinni, miten ottaa valtaa ja vastuuta päätöksentekoelimissä, Kettunen sanoo.

"Mikään kone tai nettisovellus ei yksin auta"

Viime kuntavaalien aikana monet puhuivat, että nuoria pitää saada ehdokkaiksi ja mukaan päätöksentekoon. Sen eteen pitää tehdä myös työtä ja miettiä uusia ratkaisuja, jotta nuoret saadaan innostettua yhteisten asioiden pariin, Kettunen muistuttaa.

– Järjestelmässä on aina kehitettävää. Kun itse lähdin tähän mukaan, kaikki tuntui kapulakieliseltä. Päätöksentekoa pitää tuoda selkeäsanaisemmin lähemmäksi nuoria ja kaikkia kuntalaisia. Sitä kautta kiinnostus herää ja tietoisuus kuntapäätöksenteosta lisääntyy, jolloin löydämme varmasti uusia innokkaita tekijöitä, Kettunen sanoo.

– Se vaatii ehdottomasti yhä enemmän avoimuutta ja läpinäkyvyyttä päätöksentekoprosessiin. Siihen, miten kunta toimii ja missä vaiheessa voit vaikuttaa. Näin ihmiset jaksaisivat kiinnostua eikä asioihin vaikuttaminen jäisi siitä kiinni, että ei ymmärrä, miten kaikki tapahtuu, Kortelainen jatkaa.

Monien tutkimusten mukaan nuoret ovat poliittisesti aktiivisia, vaikka eivät sitä ole edustuksellisen demokratian areenoilla.

Anu Gretschel

Nuoret ottavat helposti kantaa asioihin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, koska se on nopeaa ja kätevästi käytettävissä. Myös kokousten seuraaminen verkosta on tätä päivää. Kuhmossa nettilähetyksiä kokeiltiin viime valtuustokaudella. Kajaanissa valtuuston kokouksia pystyy seuraamaan nuorten suosimalla Youtube-kanavalla.

Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija Anu Gretschel parantaisi järjestelmää ottamalla kaikissa kuntapäätöksenteon asioissa huomioon nuorisonäkökulman – ei pakkona, vaan innovatiivisena tuulahduksena.

– Some on yksi kanava signaalien esille tuomiseen, mutta niitä on muitakin. Suomalainen päätöksentekojärjestelmä tunnistaa signaaleja kehnosti tulivatpa ne kasvokkain keskustelun tai somen foorumeilta. Mikään kone tai nettisovellus ei yksin auta, jos vaikuttamisen kokemusta ei synny, Gretschel toteaa.