Koe uusi yle.fi

“Puolitamme lämmityskulut” – näin kaukolämpö vaihtui lämpöpumppuihin

Pumppuyrittäjien etujärjestö väittää kaukolämpöyhtiöiden jarruttavan kehitystä. Energia-alan mukaan tämä ei pidä paikkaansa.

lämpöpumput
Lämpöpumpun putket vievät katolle, kuva alhaalta.
Jouni Immonen / Yle

Kerrostaloyhtiö Kauniaisissa luopui kaukolämpöjärjestelmästään. Yhtiö tukki Fortumin putket ja porautti pihamaalleen lähes 300 metriä syviä maalämpökaivoja – yhteensä 13 kappaletta.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Olli Salmela esittelee pannuhuoneeseen asennettuja lämpöpumppuja, joihin maasta nouseva lämpö nyt johdetaan.

– Näiden lisäksi asensimme kahden kerrostalomme katolle poistoilmalämpöpumput. Aiemmin työnsimme 22-24 asteista lämpöä taivaan tuuliin, nyt otamme senkin lämmön talteen.

Kun remontista päätettiin, yhtiökokouksessa puhuttiin vihreistä arvoista. Eniten painoivat kuitenkin eurot. Niitä hallituksen puheenjohtaja on ynnännyt tarkasti.

Yhtiö maksoi lämpöpumpuistaan noin 300 000 euroa. Niiden avulla lämmityslaskun on määrä puolittua. Silloin investointi maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa.

– Se on aika varovainen arvio. Viime vuonna maksoimme kaukolämmöstä noin 60 000 euroa. Jatkossa kun kaukolämmön osuus jää kokonaan pois, maksamme sähköstä noin 30 000 euroa.

Säästön on määrä olla niin suuri, ettei vastike kasva 36 asunnon yhtiössä edes niillä osakkailla, jotka kustansivat oman osuutensa yhtiölainalla.

Lämpöpumppu taloyhtiön kellarissa.
Jouni Immonen / Yle

SULPU: Energia-ala jarruttaa

Lämpöpumppuja on asennettu Suomessa noin tuhanteen taloyhtiöön. Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvosen mukaan määrä olisi suurempi, elleivät kaukolämpöyhtiöt jarruttaisi kehitystä.

– Viisi vuotta sitten meihin ei reagoitu ollenkaan. Sitten kun kaukolämpösopimuksia ruvettiin sanomaan irti, tilanteeseen reagoitiin nopeastikin - emme saaneet lupia kytkeä lämpöpumppuja tai porata maalämpökaivoja.

Hirvosen mukaan kaukolämpöyhtiöt vaikeuttavat poistoilmalämpöpumppujen asentamista omien laitteidensa rinnalle. Toisaalta joillakin paikkakunnilla on vaikea saada lupia porata maalämpökaivoja alueilla, joilla tarjotaan myös kaukolämpöä. Hirvonen muistuttaa, että kunnat ovat usein kaukolämpöyhtiöiden omistajia.

– Jotenkin aina tulee mieleen, että jos voimalaitos on kaupungin omistama, se vaikuttaisi jotenkin niihin lupakäsittelyihin.

Kolmas asia, jota pumppuyrittäjät kritisoivat, on kaukolämmön hinnoittelu.

– Kun lämpöpumput alkoivat yleistyä kaukolämpöalueilla, kaukolämpötariffeihin on tullut muutoksia. Niissä on nyt enemmän kiinteitä maksuja ja muita komponentteja, jotka syövät lämpöpumppuinvestointien kannattavuutta.

Energia-ala: Emme jarruta

Energiateollisuuden mukaan kaukolämpöyhtiöt eivät hyljeksi lämpöpumppuja.

– Kaukolämpöyhtiöt haluavat tehdä mahdollisiksi kaikki ne teknologiset ratkaisut, joilla voidaan asiakkaiden energiatehokkuutta parantaa – ja siihen sopivat myös lämpöpumput, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä vakuuttaa.

Leskelä muistuttaa, että moni kaukolämpöyhtiökin tarjoaa asiakkailleen lämpöpumppuja.

– Ei kukaan voi pelastaa bisnestään vastustamalla teknologista kehitystä. Jos sellaista näkökulmaa jossain on, se on huono ajatus.

Pumppuyrittäjien kokemiin asennusongelmiin Leskelällä on lupaavia uutisia. Energiateollisuus julkaisee lähipäivinä ohjeistuksen poistoilmapumppujen ja kaukolämpölaitteiden yhteensovittamiseksi. Ongelmatilanteet ovat Leskelän mukaan johtuneet yleensä viestinnän ja yhteistyön puutteesta.

– Jos kaukolämpöyhtiö saa kuulla lämpöpumpuista vasta projektin loppumetreillä, ja suunniteltu kytkentä osoittautuu ongelmalliseksi, vastaus on voinut olla, että tämä ei sovi.

Leskelä suosittelee, että kiinteistöt kertovat suunnitelmistaan kaukolämpöyhtiöille jo aikaisessa vaiheessa.

– Kaukolämpöyhtiöstä saa lämmönkäyttötiedot ja sieltä voidaan antaa myös toinen näkemys kuin se myyjän näkemys.

Olli Salmela, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja
Olli Salmela, taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaJouni Immonen / Yle

Ei pakollista kaukolämpöä

Leskelän mukaan kaukolämmön hinnoitteluun ja tariffeihin ei ole luvassa pumppuyrittäjien toivomia muutoksia. Kaukolämpöverkon kiinteät kustannukset on katettava. Lämpöpumpuilla ei voi kuoria kermoja.

– Itse asiassa käy niin, että mitä enemmän kaukolämpöverkon asiakkaat tuottavat lämpöä itse, sitä enemmän täytyy siirtyä kiinteään hinnoitteluun. Järjestelmä kuitenkin mitoitetaan aina huipputarvetta varten.

Pumppuyrittäjät eivät pidä siitä, että kunnat voivat määrätä kaukolämmön käytännössä pakolliseksi. Hieman yllättäen siitä ei enää pidä myöskään Energiateollisuus. Leskelän mukaan pakko on hyvälle lämmitysmuodolle jopa imago-ongelma.

– Me olemme esittäneet, että tällainen mahdollisuus poistetaan kunnilta. Ja asiakkaalla tulee olla mahdollisuus valita juuri se lämmitysmuoto, jonka hän itse haluaa.

Ensimmäinen talvi

Kauniaisissa poistoilmalämpöpumppujen putket nousevat kohti korkeuksia vanhan savupiipun vieressä. Lämpöpumput ovat itse asiassa viisikymmenvuotiaan taloyhtiön kolmas lämmönlähde. Ensin oli öljy ja sitten kaukolämpö.

Nyt asukkaat odottavat ensimmäistä talveaan uuden teknologian kanssa.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Olli Salmela uskoo, että tämän lämmönlähteen kanssa asukkaat pärjäävät pitkään.

– Laitteet pitää uusia määrävälein, mutta se investointi on vain muutamia tuhansia euroja per pumppu. Maalämpökaivot sen sijaan ovat käytännössä ikuisia, Salmela sanoo.

– Vaikka kukapa sitä tietää, millainen lämmitysmuoto on kahdenkymmenen vuoden kuluttua muodissa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kittilä

Mikä Kittilää oikein vaivaa?

Urheilu

LIVE: Leijonat avaa Venäjän EHT-turnauksen Prahasta

Uinti

Jenna Laukkanen ui EM-hopeaa – komea parannus Suomen ennätykseen

Työelämä

Yritys lennätti työntekijänsä viikoksi Balille

Työnteko aurinkorannoilta voi olla pian arkea, kun diginomadit murtavat työnteon tapoja