Vaelluskalojen kulku kutualueilleen edelleen uhattuna – konkarisuojelija haluaa helpottaa kalojen "pendelöintiä"

Uhanalaisten vaelluskalojen suojeluun halutaan lisää kalateitä ohi noin sadan ongelmallisen pienvesivoimalan. Kalateiden rakentaminen on myös politiikkaa, sanoo konkariluonnonsuojelija.

vaelluskalat
Helsingin Vanhankaupunginkosken kalatie.
Helsingin Vanhankaupunginkoski.Juha Kivioja / Yle

Kaikki pienvesivoimalat eivät noudata niille määrättyjä kalatievelvoitteita. Velvoitteiden jättäminen hunningolle uhkaa uhanalaisten vaelluskalojen, kuten taimenen, palauttamista padottuihin jokiin.

Osa pienvesivoimaloista taas on niitä alle viiden megawatin laitoksia, joille ei ole määrätty lainkaan vesitievelvoitteita.

Suomen luonnonsuojeluliiton keväällä eläköitynyt johtava asiantuntija Ilpo Kuronen jatkaa suojelutyötään ja vaatii, että padotut joet on saatava kalatein kuntoon, jotta uhanalaiset vaelluskalat pääsevät kutemaan.

Pekka Puttonen kalastaa haavilla Vanhankaupunginkoskella.
Pekka Puttonen kalastaa haavilla Vanhankaupunginkoskella.Juha Kivioja / Yle

Keväällä 2017 Varsinais-Suomen ELY-keskus kartoitti (siirryt toiseen palveluun) Suomen 153 voimalaa ja niiden kalatievelvoitteet. Kaikkiaan voimaloita on Suomessa 221.

– Ongelma näissä pienvesivoimaloissa on kaksitahoinen ja koskee kaikkiaan noin sataa voimalaa. Nämä estävät tavalla tai toisella kalan nousua. Toisissa pienvesivoimaloissa ei taas ole lainkaan kalatievelvoitetta. Korjausliike edellyttää vesilain muutosta. Noin 50 pienvoimalassa, joissa velvoite on, se on täysin riittämätön kalan kulun turvaamiseksi.

Ilpo Kuronen selittää, miten kalan matka tyssää nousuun:

– Kalan täytyy päästä kutualueelle ja kutualueelta takaisin, eli kala oikeastaan pendelöi. Ja jos kala ei tätä pendelöintiä pysty tekemään, se ei lisäänny luonnossa. Pahimmillaan tämä merkitsee uhanalaisten kalojen sukupuuttoon kuolemista.

Suomen 60 entisestä meritaimenjoesta on jäljellä enää 11. Näiden alkuperäiset taimenkannat ovat äärimmäisen uhanalaisia.

Siikaa
SiikaaJuha Kivioja / Yle

Kalajutuista politiikaksi

Vaelluskalojen palauttaminen padottuihin jokiin on ollut hidasta osin siksi, että monet voimayhtiöt ovat olleet haluttomia tukemaan kalateiden rakentamista vapaaehtoisesti. Luonnossuojelukonkari Ilpo Kuronen sanoo, että myös viranomaisia on hoputettava.

– Ensin täytyy käynnistää vesilain muutos. Ja patistella viranomaisia. On useita kymmeniä patoja, joihin voidaan rakentaa kalatie. Kyse on myös ministeriöiden asenteiden muuttamisesta.

Suomen luonnossuojeluliitto, Suomen Vapaa-ajan kalastajien Keskusjärjestö sekä WWF esittävät vesilakiin muutosta, jolla kalateiden rakentamista voitaisiin vauhdittaa. Aloite kalatievelvoitteen lisäämisestä vanhaan vesitalouslupaan on parhaillaan oikeusministeriössä arvioitavana.

Ilpo Kurosen mielestä kyse on myös poliittisesta tahdosta.

Ilpo Kuronen
Ilpo KuronenJuha Kivioja / Yle

– Se on myös poliittinen kysymys. Kun on näin tehty ennenkin, niin tehdään edelleenkin. Mutta paineita muutokseen on sekä Suomessa että EU:ssa.

Monet pienvesivoimaloiden padoista kuuluvat Suomen kansallisen kalatiestrategian kohteisiin. Uhanalaisten vaelluskalakantojen elvyttäminen on myös hallituksen kärkihanke (siirryt toiseen palveluun).

Ei yhtään kulkijaa kalatiellä?

Väitetään, että on olemassa kalateitä, joilla ei ole liikkunut koskaan yksikään kala. Luonnonsuojelija Ilpo Kuronen selitys ilmiölle on se, että kyse on ollut kehnosta kalatien suunnittelusta. Nykypäivän tiedoilla kalatie voidaan rakentaa toisin.

– Aikoinaan rakennettiin kelvottomia kalateitä. Tai oikeastaan portaita. Kun matkitaan luonnon virtaamaa ja juoksutetaan tarpeeksi vettä, kala saadaan liikkumaan, sanoo entinen Suomen luonnonsuojeluliiton johtava asiantuntija.

Ilpo Kuronen pohdiskelee, että virtaama voidaan jättää pieneksi säästösyistä.

– Halutaan saada voittoa ja pidetään virtaama pienenä. Mutta voimayhtiöillä on tietyissä tapauksissa velvollisuus maksaa sekä kalateiden rakentaminen että myös veden juoksuttaminen.

Kalastajia Vanhankaupunginkoskella
Kalastajia VanhankaupunginkoskellaJuha Kivioja / Yle

Luonnonsuojelujärjestöjen ja vapaa-ajan kalastajien mukaan kunnollisten kalatieden rakentaminen ja uhanalaisten vaelluskalojen elpyminen olisi piristysruiske esimerkiksi kalastusmatkailulle.

Luonnonsuojelija Ilpo Kuronen näkee myös muita arvoja. Helsingin Vanhankaupunginkoskella luontomies höristää korviaan.

– Historiallinen miljöö on upea, mutta kuuntelepa myös ääntä. Se on tällaisessa virtavedessä ihanin seikka. Ääni!

Lue aiheesta lisää:

Vaelluskaloille padot auki – tutkijat väläyttävät vuosikymmenien pattitilanteeseen jopa pakkokeinoja