Vanhan talon nikkaroijaa rajoittaa vain mielikuvitus ja se myös usein näkyy – "Lopputulos voi olla ihan mitä vaan"

Uuden talon rakentajalla on selkeä polku, mitä pitkin kulkea. Vanhan korjaaja joutuu paneutumaan myös rakennuksen entisyyteen, jolloin esiin voi tulla yllätyksiä.

remontti
Vanhan talon remontti käynnistyy.
Vanhoista korjattavista kohteista paljastuu melkein aina asioita, jotka ovat jääneet pimentoon.  Juha Hintsala / Yle

Kun Pasi Siipola aloitti maallikkona 200 vuotta vanhan suojelukohteen kunnostuksen, hän jäi heti koukkuun rakennuksen mielenkiintoiseen historiaan ja vaikuttavaan käsityötaitoon.

– Huomasin, kuinka hienoa käsityötä on aikanaan tehty. Kun katsoo kaikkia niitä hienoja yksityiskohtia, väkisinkin miettii, olemmeko nykyään laiskoja, kun teemme hyvillä välineillä mahdollisimman pelkistettyä jälkeä.

Siipola remontoi yhdessä vaimonsa Piia Vähäsalon kanssa Kalajoella 1820-luvulla rakennetun Kärjän talon. Kaksikymmentä vuotta kylmillään ollutta suojeltua taloa kunnostettiin kymmenen vuotta, ja se on nyt asuinkäytössä.

Vanhan suojelukohteen restaurointi käynnistyy.
Pasi Siipola käyttää korjaustyössä mahdollisimman paljon alkuperäisiä rakennustarvikkeita ja menetelmiä.Paulus Markkula / Yle

Tällä haavaa työn alla on yhtä vanhan suojelukohteen kunnostustyöt Raahen parhaalla paikalla, Langin alakartano on yksi historiallisen Pekkatorin keskeisistä rakennuksista.

– En ole rakennusalan ammattilainen, mutta kun tekee itse, oppii koko ajan uutta. Apua olen saanut perinnerakentamisen ammattilaisilta ja museovirasto on ollut mukana hankkeessa monien muiden toimijoiden ohella, Pasi Siipola kertoo.

200-vuotiaan on pakko olla hyvä

Langin alakartanon rakennuksen toinen siipi on vielä remontoimatta, mutta sen korjaustyöt käynnistyvät rakennuslupamuutosten valmistuttua. Rakennus on suojeltu ulkoasunsa osalta.

– Meidän filosofiamme on, että jos rakennus on kestänyt 200 vuotta, niin rakennustavan on täytynyt olla hyvä. Siksi talo kannattaa korjata mahdollisimman samanlaisella rakennusperiaatteella. Silloin se voi kestää toiset kaksisataa vuotta. Jos korjaisimme sen uudella tekniikalla ja jättäisimme sen päällisin puolin entisen näköiseksi, niin kestäisikö se seuraavaa kahtasataa vuotta, Pasi Siipola pohtii.

Suojelukohteen restaurointi on käynnistymässä.
Langin alakartanon remontoimaton osa Raahessa.Juha Hintsala / Yle

Itse oppinut nikkari Pasi Siipola kannustaa tutustumaan talon historiaan, ennen kuin aloittaa vanhan rakennuksen kunnostustyöt.

– Ensin kannattaa perehtyä talon historiaan ja siihen, mitä siinä on tehty. Joskus on hyvä antaa vain ajan kulua, ja miettiä asioita uudelleen kypsyttelyn jälkeen.

Vanhan sisään ei uutta taloa

Rakennussuojelun keskeisiä toimijoita ovat museotoimi, ympäristöhallinto, kunnat ja maakuntaliitot. Suojelukohteiden kunnostajat ovat törmänneet ongelmiin eri toimijoiden kanssa varsinkin, kun vanhaan taloon on haluttu tehdä isoja muutoksia modernin rakennustekniikan avulla.

Joskus on hyvä antaa vain ajan kulua, ja miettiä asioita uudelleen.

Pasi Siipola

Eri toimijoilla voi olla hieman erilainen näkemys asioista. Pasi Siipola kertoo, että yhteistyö esimerkiksi Museoviraston kanssa on toiminut hyvin, koska mitään radikaaleja muutostöitä ei ole tehty.

– Museovirastolta on saatu avustuksia muun muassa katon ja vanhojen ikkunoiden kunnostamiseen. Haluamme säilyttää rakennuksen sellaisessa kuosissa kuin se on rakennettu, vanhan talon sisälle ei rakenneta uutta taloa.

Langin alakartano remontin jälkeen.
Suojeltu 200-vuotias talovanhus sai uuden elämän ja toimii nyt kahvilana.Juha Hintsala / Yle

Pasi Siipolan mukaan kaikki työ ollut vaivan arvoista.

– Kyllä meidän mielestämme se on kannattanut, ja myös raahelaiset ovat tykänneet, kun ovat käyneet täällä meidän remontoidussa kahvilassamme.

Yllätyksiä voi olla luvassa

Suojeltu rakennus on säilytettävä suojelun edellyttämässä kunnossa. Lisäksi korjaukset ja muutokset on tehtävä rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa vaarantamatta. Muutoksia tehtäessä on yleensä pyydettävä lausunto joko maakuntamuseolta tai Museovirastolta.

– Hankkeen pitää olla toimiva kokonaisuus. Museoviranomaisen näkökulmasta kestävyys on olennainen asia. Alkuperäisyys ja aitous eivät voi säilyä, jos kestävyyskriteeri ei toteudu, sanoo Pohjois-Pohjanmaan museon korjausarkkitehti Raimo Tikka.

Vanhan suojelukohteen ikkunanäkymä.
Näkymä Langin saneeratun talon sisäpihalle.Juha Hintsala / Yle

Tikka toteaa, että olemassa olevan rakennuskannan ylläpito on paljon haastavampaa kuin uuden rakentaminen, jossa on selkeä polku eteenpäin.

Jo pelkän lähtötilanteen selvittäminen rakennuksesta, jota on jo useampaan kertaan korjattu ja muutettu, on hyvin vaikeaa. Melkein aina matkan varrella paljastuu asioita, jotka ovat jääneet pimentoon.

– Kun korjausneuvontakohteesta tulee meille ensimmäinen yhteydenotto, niin aika usein kerrotaan, että nyt on kaikki purkutyöt tehty ja mitähän pitäisi tehdä seuraavaksi. Toivon, että meihin otettaisiin yhteyttä ennen kuin paikkoja aletaan purkamaan.

Suunnitteluun kannattaa satsata

Iso osa korjauskohteista on yksityisiä hankkeita. Jos tekijältä löytyy omaa osaamista ja ymmärrystä, niin usein päästään hyvään lopputulokseen.

Jos toteutus on täysin ostopalveluiden varassa, se on huomattavasti haastavampaa. Mitä enemmän muutoksia tehdään, sitä haastavampaa on saada kokonaisuus toimivaksi.

– Uutta materiaalia käytetään yleensä enemmän silloin, kun työ on kallista. Silloin mennään enemmän korvausrakentamisen kuin korjausrakentamisen puolelle. Houkutus uudistaa tarpeettomasti pintoja ja rakenteita kasvaa.

Vanhan talon restauroinnissa käytetään vanhoja tarvikkeita mahdollisuuksien mukaan.
Vanhan rakennuksen materiaalit sopivat hyvin uusiokäyttöön.Juha Hintsala / Yle

Raimo Tikka työskentelee Pohjois-Pohjanmaan korjausrakentamiskeskuksessa. Hän kertoo, että korjausrakentamisen nimikkeen alle mahtuu kaikenlaisia tilanteita, kahta samanlaista työpäivää ei ole. Uudisrakentamisella on tiukat rajat, mutta omatoimikorjaajien osalta vain mielikuvitus on rajana.

– Erityisesti suunnitteluun pitäisi panostaa enemmän. Kirjo, mitä tässä työssä pääsee näkemään, on aikamoinen villi länsi. Lopputulos voi olla ihan mitä vaan.