Terveystalo ohjeistaa Pohjois-Savon lääkäreitä lähettämään potilaat leikkauksiin omaan toimipisteeseensä

Terveystalon liiketoimintajohtaja, kokoomuksen ex-ministeri Laura Räty antaa kirjeessään lääkäreille sanatarkan muotoilun, joka lähetteeseen tulee kirjoittaa: "Potilas haluaa hoitoon Varkauden Sairaalaan valinnanvapauden perusteella."

Suomen Terveystalo
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Kilpailu sote-uudistuksessa markkinoille vapautuvasta miljardien eurojen julkisesta rahapotista on käynyt kuumana sote-uudistuksen valmistelun ajan niin yksityisten terveysfirmojen kuin julkisten (siirryt toiseen palveluun) sairaaloiden kesken.

Terveysyritykset ovat vahvistaneet asemiaan yrityskaupoilla sekä pommittaneet kuntia ostaakseen terveyskeskuskiinteistöjä.

Markkinointi kohdistuu myös julkisen ja yksityisen puolen lääkäreihin. Vuoden alussa Terveystalo ohjeisti eri puolilla Pohjois-Savoa vastaanottoa pitäviä lääkäreitään lähettämään potilaat kiireettömiin leikkauksiin Terveystalon omaan toimipisteeseen Varkauteen. Moni lääkäreistä työskentelee ja kirjoittaa lähetteitä myös julkisella puolella, kuten Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa KYS:ssä.

Varkaus taas on ulkoistanut leikkaustoimintansa Terveystalolle.

Terveystalon ohjeen mukaan lähetteeseen tulee kirjoittaa, että potilas haluaa itse valinnanvapauden perusteella leikkaukseen Varkauden sairaalaan eli Terveystalon toimipisteeseen.

Kirjeen on allekirjoittanut Terveystalon julkisten palveluiden liiketoimintajohtaja, kokoomuksen entinen poliitikko ja sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty.

Asiasta kirjoitti ensimmäisenä Ilta-Sanomat (siirryt toiseen palveluun)

Rädyn mukaan Terveystalo ei ole lähettänyt vastaavaa kirjettä muualla kuin Pohjois-Savossa. Esimerkiksi Kuopiosta Varkauteen matkaa on 75 kilometriä. Potilaat eivät yleensä halua leikkauksiin kovin pitkän matkan päähän kotoaan, Räty arvioi.

Miksi lääkärit ohjeistetaan kirjoittamaan lähetteeseen sanatarkasti lause, että potilas haluaa Varkauteen sairaalaan?

– Siksi koska kyse on valinnanvapaudesta. Kun sairaalaan tulee ulkokuntalainen, on tärkeää että potilas haluaa sinne itse, etteivät potilaat tule ohjatuiksi vastoin tahtoaan. Oletamme myös, että tämä tarkoittaa että potilaan kanssa on suullisesti käyty keskustelu, Räty perustelee.

Rädyn mukaan lääkäreitä ei ole ohjeistettu markkinoimaan Terveystalon leikkauksia muulla tavoin kuin tällä kirjeellä. Terveydenhuoltolain mukaan potilas voi sopia jatkohoitopaikasta "yhteisymmärryksessä lääkärin kanssa".

– Tuntuu kummalliselta, että tähän on nyt muodostunut vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen välillä juuri Varkaudessa, kun kyseessä on aivan normaali julkisten potilaiden hoitaminen ulkoistussopimuksen perusteella, Räty kommentoi.

.

Grafiikka
Yle

"Harmaalla alueella"

Vastaavanlaisesta tapauksesta Pirkanmaalla on saanut kansalaispalautetta sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen. Pohjois-Pirkanmaalla julkisen puolen lääkäri oli ohjeistanut potilaan jatkohoitoon toiseen maakuntaan Jämsään, terveysyhtiö Pihlajalinnan enemmistöomisteiseen Jokilaakson sairaalaan, eikä esimerkiksi Tampereen Taysiin.

Hoito maksetaan kuitenkin julkisista eli verovaroista.

– Potilas oli katsonut, että järjestely on erikoinen, Keistinen kertoo.

Keistisen mukaan Varkauden ja Jämsän tapaukset ovat esimerkkejä lainsäädännön harmaasta alueesta, johon on tultu, kun yksityisen ja julkisen osaomistamat "hybridisairaalat" ovat yleistyneet.

– Sote-lakien tavoitteena on selkiyttää tätä harmaata aluetta, Keistinen sanoo.

Samat leikkaukset kuin asiakassetelissä

Vaikka Terveystalon ohjeistus koskee nykyistä lainsäädäntöä, sillä on yhtymäkohtia kokoomuksen ajamaan ja hallituksen juuri linjaamaan sote-uudistuksen laajennettuun valinnanvapauteen.

Rädyn kirjeessä on lista kiireettömistä leikkauksista, joita Terveystalo tarjoaa.

Toimenpiteissä ovat pitkälti samoja kiireettömiä leikkauksia, jotka hallitus viime torstaina linjasi julkisin varoin asiakassetelillä kustannettaviksi: näitä ovat muun muassa hyvänlaatuiset kasvaimet, ihon ja luomien leikkaukset.

Grafiikka
Yle

Julkisen puolen lääkärit ovat merkittävässä roolissa sen suhteen, kuinka laajasti yksityinen sektori hyötyy asiakassetelistä, sillä asiakasseteleitä myöntävät vain julkisten sote-keskusten eli maakunnan liikelaitosten lääkärit tai sosiaalityöntekijät. He voivat halutessaan suositella asiakassetelin myöntämisen yhteydessä tiettyä lääkäriä.

– Varmasti näin on. Kun [valinnanvapaus]laki lähtee lausuntokierrokselle, varmaan tähänkin saadaan kommentteja kentältä, Keistinen uskoo.

Keistinen muistuttaa, että nykyisen terveydenhuoltolain kirjain sekä henki jatkohoidosta päättämisestä "yhteisymmärryksessä lääkärin kanssa" ei tarkoita, että potilaat passitettaisiin automaattisesti oman firman toimipisteeseeen.

– Potilas tekee hoitopäätöksen usein sen paikkakunnan perusteella, missä omaiset, vaikkapa tytär asuu. Lain idea on, että lääkäri tuntee ja voi suositella lääkäreitä eri paikkakunnilla sekä hoitopolut, jotka mahdollistavat jatkokuntoutuksen.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Viime viikoilla keskusta ja kokoomus kävivät kovaa vääntöä siitä, kuinka laajasti yksityiset firmat saisivat tehdä erikoissairaanhoidon toimenpiteitä julkisilla varoilla eli asiakasseteleillä.

Kokoomus olisi halunnut laboratoriokokeet ja muun muassa röntgen- ja magneettikuvaukset mukaan asiakasseteliin, mutta ne jätettiin luonnoksesta pois.