yle.fi-etusivu

Yliopistot harmittelevat kovia tilavuokria – tyhjää tilaa riittää, koska kenelläkään ei ole varaa käyttää sitä

Yle kysyi korkeakouluilta ja opiskelijoita, mitä mieltä he ovat Suomen yliopistokiinteistöjen perimistä vuokrista. Joidenkin haastateltavien mukaan tiedekuntien on vaikea kehittää toimintaansa, kun niin suuri osa rahoista menee tilakustannuksiin.

Yliopistot & korkeakoulut
Päärakennus Saalastinsali Tietotalo ilmakuva.
Karkeiden arvioiden mukaan Linnanmaan kampuksen vuokra on samalla tasolla kuin Oulun ydinkeskustan kalleimmat liiketilat. RC Ilmakuvaus / Olli Pahikainen / Oulun yliopisto

Käytävän edessä on kaksi isoa, punaista koria, joista alkaa ei kenenkään tila.

Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella on noin 10 000 neliötä eli hehtaarin verran tyhjää tilaa, vaikka sen käytölle olisi tarvetta. Yliopisto-opiskelijoiden mukaan tilojen vuokrat ovat kuitenkin niin korkeita, että kaikilla tiedekunnilla ei ole mahdollista niitä vuokrata. Samaan aikaan opiskelu- ja opetustilat käyvät yhä ahtaimmiksi.

– Tilat maksavat yksinkertaisesti liikaa, toteaa Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan muuttotyöryhmän opiskelijavarajäsen Kalle Parviainen.

Oulun yliopiston tiloja on rajattu esimerkiksi koreilla.
Kaksi koria toimii merkkinä siitä, ettei niiden takana oleva tila ole käytössä.Valtteri Johansson

Samoilla linjoilla jatkaa myös Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki. Hän uskoo, että esimerkiksi Linnanmaan kiinteistöjen peruskorjaaminen on ollut kallista, mikä on vaikuttanut vuokrahintoihin.

– Uskoisin, että maksamamme tilavuokrat Oulun yliopistossa ovat korkeammat kuin ympärillämme vallitsevat keskivuokrat, Niinimäki pohtii.

Kysyimme kahdeksan yliopiston talousjohtajan mielipidettä Suomen yliopistokiinteistöjen (SYK:n) perimistä vuokrista. Kuusi yliopistoa vastasi Ylen kyselyyn. Vuokrien kohtuullisuudesta oltiin montaa mieltä.

Vaasan yliopiston talousjohtaja Marko Ylimäen mukaan vuokrakustannukset ovat henkilöstön jälkeen suurin yksittäinen kustannuserä.

– Kokonaisuutena vuokrataso on toimintaan nähden liian korkea, Ylimäki sanoo.

– Peruskorjattujen tilojen vuokrat ovat liian suuria, toteaa puolestaan Lappeenrannan yliopiston talousjohtaja Minna Sutela.

Suomen yliopistokiinteistöjen vuokria on kritisoitu (siirryt toiseen palveluun) useiden vuosien ajan (HS). Esimerkiksi Oulussa vuokrat puhuttavat jälleen, kun kehitteillä on Oulun yliopiston ja OAMK:n yhteinen Linnanmaan innovaatiokampus.

Vuokrista monia mielipiteitä

Kalle Parviaisen mukaan tiedekuntien on vaikea kehittää omaa toimintaansa, jos lähes kaikki rahoitus menee palkka- ja tilakustannuksiin.

– Tiedekuntien uusien tilojen oli tarkoitus vähentää tilakustannuksia merkittävästi. Luonnollisesti upouudet, remontoidut tilat ovat sitten niin hyviä, että niistä pitääkin periä entistä korkeampaa vuokraa, Parviainen kertoo.

Oulun yliopiston keskusaula.
Tilavuokrat ovat nousseet jälleen keskusteluun, kun kehitteillä on Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteinen Linnanmaan innovaatiokampus.Juha Sarkkinen / Oulun yliopisto

Samalla linjalla jatkaa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kampuskehittämisestä vastaava hallituksen jäsen Miina-Anniina Heiskanen.

– Karkeiden arvioiden mukaan Linnanmaan kampuksen joidenkin tilojen vuokra on samalla tasolla kuin Oulun ydinkeskustan kalleimmat liiketilat. Tämä on aiheuttanut sen, että vuokrapolitiikalla on turhan suuri vaikutus yliopiston tilapäätöksiin, Heiskanen sanoo.

Oulun yliopiston Linnanmaan kampus sijaitsee noin 6 kilometrin päässä Oulun keskustasta.

Kaikkia tiloja ei voida käyttää.

Valtteri Johansson

Suomen yliopistokiinteistöjen toimitusjohtaja Mauno Sievänen on kuitenkin eri mieltä vuokrien suuruudesta. Sieväsen mukaan Suomen yliopistokiinteistöjen ja yliopiston ohjausvälineenä käyttämä sisäinen vuokra sekoitetaan keskenään.

– Vuokramme eivät ole korkeita. Kokonaisvuokramme on tilastollisesti hyvin vertailukelpoinen ja keskivuokramme on noin 12 euroa neliöltä, Sievänen kertoo.

Sievänen sanoo, että yksi SYK:n tehtävä on myös kiinteistö- ja tilariskin hallinta ja hajautus. Hänen mukaansa ilman riskien hajautusta moni yliopisto olisi todella suurissa taloudellisissa vaikeuksissa esimerkiksi, jos tiloihin tulee ongelmia tai yliopisto haluaa päästä niistä eroon.

– Tätä asiaa on vain osattava katsoa tarpeeksi kaukaa ja useasta näkökulmasta.

Oulun yliopisto.
Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella on noin 10 000 neliötä tyhjää tilaa.Ville Pohjonen / Oulun yliopisto

Kaikkien yliopistojen talousjohtajat eivät koe SYK:n vuokria liian korkeiksi.

– Suomen yliopistokiinteistöjen vuokrat on sidottu elinkustannusindeksiin ja kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksiin. Tässä kontekstissa neliövuokrat ovat kohtuullisia alueen markkinahintoihin nähden, kommentoi Oulun yliopiston talousjohtaja Pirjo Kytösalmi.

– Tampereen yliopistolla on myös muita vuokranantajia ja katsomme, että SYK:n perimät vuokrat ovat verrannollisia vastaavan kaltaisten tilojen vuokriin, kertoo Tampereen yliopiston talousjohtaja Päivi Mäntysaari.

"Kaikki pienentävät tilojaan"

Saman huolen Kalle Parviaisen ja Miina-Anniina Heiskasen kanssa jakavat myös Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelijat Valtteri Johansson ja Irina Garnets.

– Yliopistossa jokainen tiedekunta joutuu maksamaan omista tiloistaan. Nyt on käynyt niin, että kaikki pienentävät omia tilojaan, koska ei ole varaa maksaa kaikista tarpeellisista tiloista, Johansson kertoo.

Esimerkiksi arkkitehtien tilojen vierestä alkaa käytävä, jonka varrella on paljon tyhjää tilaa.

– Käytävän eteen on laitettu penkki pitkittäin merkiksi siitä, ettei sinne saa mennä. Käytävät ovat tyhjiä ja niiden varrella on luokkatiloja, sekä vessoja, joiden oviin on laitettu lappuja ei käytössä -lappuja, Irina Garnets kertoo.

– Tilojen käyttöä yritetään tehostaa, mutta se on mennyt ihan absurdiksi, Garnets jatkaa.

Opiskelija syö lounasta yliopiston ravintolassa.
Oulun yliopistossa on harkittu, että ruokalat voitaisiin ottaa opiskelukäyttöön lounasajan ulkopuolella.Paulus Markkula/ Yle

Mauno Sieväsen mukaan Linnanmaan kampuksen tyhjille tiloille pohditaan erilaisia käyttötarkoituksia.

– Etsimme tiloihin tieto- ja tutkimusintensiivisiä yrityksiä sekä uusia kampuskonsepteja elävöittämään kampusta.

Kun arkkitehtuurin tiedekunta siirrettiin (siirryt toiseen palveluun) keskustasta noin vuosi sitten Linnanmaalle, oli tiedekunnalla suuri huoli vuokrasta (Oulun ylioppilaslehti).

– Huhuttiin, että vuokrataso kasvoi reilusti. Se raha on pois esimerkiksi opetuksesta.

Mihinkään ei kannata sijoittaa, koska se maksaa liikaa.

Kalle Parviainen

SYK:n toimitusjohtaja Mauno Sieväsen mukaan keskustan rakennukset olivat monelta osin peruskorjauksen tarpeessa.

– Lähtökohtana on turvalliset ja terveelliset tilat. Nämä yliopisto pystyi tarjoamaan kampukselta kokonaistaloudellisemmin, Sievänen selventää.

Nyt arkkitehdeille rakennetaan uusia työtiloja Linnanmaalle.

Piirtoheittimiä ja putkitelevisioita

Arkkitehtiopiskelijat eivät ole ainoita, joita uudet tilaratkaisut ja sitä kautta vuokrat vaikuttavat.

Oulun ammattikorkeakoulu muuttaa humanistisen tiedekunnan ja kasvatustieteiden tiedekunnan nykyisiin tiloihin vuonna 2019. Humanistien on määrä muuttaa ensi vuonna noin 6 000 neliötä nykyistä pienempiin tiloihin. Nykyiset tiedekunnan tilat on 15 000 neliömetriä, ja uudet on 9 000 neliötä.

– Nykyisissä vanhoissa tiloissa tämä on näkynyt niin, että mitään ei kannata uusia tai mihinkään ei kannata sijoittaa, koska se maksaa liikaa, Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan muuttotyöryhmän opiskelijavarajäsen Kalle Parviainen kertoo.

Oulunyliopiston WC, joka on otettu pois käytöstä.
Osa Oulun yliopiston vessoista on pois käytöstä.Valtteri Johansson

Oulun yliopiston professori Paula Rossin mukaan luento- ja seminaarisalien määrä vähenee remontin myötä. Rossi suhtautuu kuitenkin uusiin tiloihin positiivisin mielin.

– Joudumme toki muuttamaan pienempiin tiloihin, mutta vuokrat pienenevät samalla, hän kertoo.

Lähtökohtana on turvalliset ja terveelliset tilat.

Mauno Sievänen

Parviaisen kuuden vuoden opiskelun aikana esimerkiksi luentosalien digitaalisiin järjestelmiin ei ole juurikaan koskettu.

– Itse asiassa meillä on useissa luokissa vielä piirtoheittimiä, putkitelkkareita ja VHS-nauhureita. Onneksi niitä ei juurikaan käytetä enää, Parviainen sanoo.

Humanistisen tiedekunnan muuttotyöryhmän opiskelijavarajäsen Kalle Parviaisen mukaan kuitenkin positiivisiakin asioita on.

– Emme esimerkiksi joudu muuton takia väistötiloihin, toisin kuin vuosi sitten Linnanmaalle muuttaneet arkkitehtiopiskelijat, joiden uudet tilat ovat valmiit nyt vuodenvaihteessa – eli sopivasti vuoden liian myöhään.

Juttua on korjattu 8.11. kello 11.21: Humanistisen uudet tilat ovat 9 000 neliötä, ei 9 000 tuhatta neliötä.

Lue lisää:

Suomen Yliopistokiinteistöjä syytetään korkeista vuokrista – "Kyseessä on erityiskohde"