Miljonääri Kyösti Kakkonen ei piilottele rahojaan: "Meitä onnistujia on Suomessa liian vähän"

Keskiviikkoaamuna julkistetaan vuoden 2016 verotiedot, ja samalla selviää, kuka Suomessa on tienannut eniten. Liikemies Kyösti Kakkonen on ansainnut jo sen verran rahaa, ettei niitä tarvitse laskea.

rikkaus
Taide on liikemies Kyösti Kakkosen lempilapsi, johon hän on sijoittanut varojaan jo vuosikymmeniä. Uusimpiin hankintoihin kuuluu päivän saalista kuvaava tilausveistos, joka löysi paikkansa Joensuun kodin sisäpihalta.
Marja-Liisa Kämppi / Yle

Monimiljonääri Kyösti Kakkosen mielestä yksien rikastumisesta hyötyisivät kaikki.

– Jokaisen kannattaa pyrkiä vaurastumaan. Se, että hoitaa yhteiskunnalliset velvoitteensa, hoitaa vastuunsa ja tekee työnsä, auttaa meitä suomalaisia sekä yksilötasolla että kansakuntana eteenpäin, Kakkonen perustelee.

Keskiviikkona vietetään taas veropäivää: aamulla tulevat julki vuoden 2016 verotiedot. Sen jälkeen selviää, ketkä ovat tienanneet viime vuonna eniten. Yle seuraa veropäivää tiiviisti heti aamusta lähtien. Omaa verotustaan ja sillä maksettavia palveluja pääsee jo tarkastelemaan Ylen verokoneessa.

Kyösti Kakkonen on ollut verolistojen vakionimiä jo vuosien ajan. Halpakauppaketju Tokmannin joensuulainen perustaja on 2000-luvulla hivuttautunut jo maan 130 rikkaimman joukkoon.

Kotiseudullaan Pohjois-Karjalassa mies tunnetaan äveriäänä liikemiehenä, joka suhtautuu varakkuuteensa mutkattomasti. Haastatteluun rikkaan elostakaan häntä ei tarvitse pitkään suostutella. Huolimatta miljoonaluokan tuloista, Kakkonen ei määrittele itseään miljonääriksi.

– Se on tullut kaiken muun ohella, kun on ollut ahkera, innovatiivinen ja tehnyt topakasti töitä Suomen eteen, Kakkonen hymähtää.

60-vuotias liikemies on toiminut yrittäjänä pian 40 vuotta. Ensimmäisen yrityksensä hän perusti veljensä kanssa jo 1970-luvun lopulla, kun oli vielä opiskelija. Yritys antoi työtä kymmenille samanikäisille nuorille.

Siitä on pikkuisen hyvinvointia myös itselle tullut.

Kyösti Kakkonen

– Teimme orjan lailla hommia, omaa kesälomaa ei todellakaan ollut, Kakkonen kuvailee.

Ensimmäistä tienattua miljoonaansa äveriäs mies ei muistele.

– Se on veteen piirretty viiva. Silloin kun pusketaan töitä, kehitetään yritystä, niin ei siinä mietitä, mikä on yrityksen päivän arvo. Tärkeintä on, että yritys menestyy. Siihen sitoudutaan ja tehdään hulluna töitä ja kaikki varat laitetaan yhtiön edelleen kehittämiseen, että se kasvaisi ja pystyy henkilökunnan palkat maksamaan.

Tiikerinloikka Kakkosen omassa varallisuudessa tapahtui kauppiaana.

Halpakaupalla miljonäärikastiin

Halpakauppaketju Tokmanni syntyi 1989. Kyösti Kakkonen työskenteli Tokmannin toimitusjohtajana parikymmentä vuotta, kunnes myi osaltaan yrityksen vuonna 2012. Tuolloin ketjulla oli myymälöitä yli 140, henkilöstöä liki 3 000 ja vuotuinen liikevaihto noin 650 miljoonaa euroa.

– Siitä on pikkuisen hyvinvointia myös itselle tullut, Kakkonen muotoilee.

Kauppaneuvoksen arvon vuonna 2016 saanut Kakkonen ei myönnä edes laskevansa varallisuuttaan.

– Rahaa isompia asioita on sisältö. Kun on mukana sparraamassa ja tukemassa yritysten kehitystä, siitä saa nautintoa.

Ainakin kerran tunnettu taidekeräilijä (siirryt toiseen palveluun) kertoo tunteneensa itsensä "köyhäksi miljonääriksi": kun hänen Helsingin Bulevardin arvohuoneistoonsa piipahti design-taiteen kokoelmaa katselemaan joukko miljardöörejä ympäri maailmaa.

– Siinä se kuitenkin aika hyvin menee, kun ihmiset kuitenkin pukeutuu samalla tavalla ja se aatemaailma on ihan samanlainen, meillä eurooppalaisilla erityisesti, Kakkonen muistelee tilannetta.

Ainakaan nuoruutta ei saa takaisin eikä menetettyä aikaa ostamallakaan.

Kyösti Kakkonen

Suomalaisittain rikkaalta pitää kysyä, milloin rahaa on tarpeeksi?

– Se on näkökulmakysymys. Ja myös yksilöllinen, tarveharkintainen kysymys, millä pärjää. Ja muut motiivit, vaurastunut liikemies pyörittelee.

Itse hän aikoo jatkaa varallisuutensa kerryttämistä.

Raha helpottaa ja avaa ovia

Raha on Kyösti Kakkoselle myönteinen asia.

– Rahallahan saa paljon ja vielä monimuotoisempia asioita kuin aikaisemmin, mutta saako hyvää yöunta, hyvää parisuhdetta, hyvää ruokahalua? Osittain, mutta ei täydellisesti. Saako hyvän omantunnon? Ainakaan nuoruutta ei saa takaisin eikä menetettyä aikaa ostamallakaan, kuusikymppinen kauppaneuvos pohtii.

– Minä katsoisin niin, että se on helpottava tekijä, kun ei tarvitse miettiä tarjoaako sen kahvikupin kaverille vai kumpiko tarjoaa. Monesti se on myös ovia avaava tekijä. En ole kokenut koskaan, että se olisi sulkenut ovia.

Toisaalta rahan merkitys muuttuu varakkuuden myötä.

– Raha on numeroita, ainoastaan työväline. Pystyn sijoittamaan toisten yrityksiin, kehittämään omaa taidekokoelmaa, auttamaan monessa tilanteessa pulaan joutuneita lähimmäisiä, kauppaneuvos tiivistää.

Raha on numeroita, ainoastaan työväline.

Kyösti Kakkonen

Kakkonen suhtautuu tyynesti vaikkapa jonottamiseen, kun tilanne eteen osuu. Mies tosin myöntää, että erikoispalveluihin on varaa niin halutessaan.

Mutta voiko rikas luottaa kehenkään -kysymys saa Kakkosen hörähtämään hyväntahtoisesti.

– Elämä ja toiminta täällä Suomessa ja järjestäytyneessä yhteiskunnassa perustuu aina luottamukseen. Elämän riski pitää aina kaikkien meidän henkilökohtaisesti ottaa, pitää luottaa lähimmäiseen, vaikka sitä kokeillaan.

Kakkonen uskoo, että osaa erottaa aidon kiinnostuksen pelkästään varallisuudesta kiinnostuneista.

– Me suomalaiset olemme niin samanmielisiä, pukeudutaan samalla tavalla ja kun mennään jonnekin tuonne kuppilaan, ei siellä voi arvioida, mitä kenenkin taskussa on, Kakkonen tuumaa ja viittaa hiljattain edesmenneeseen, upporikkaaseen, mutta varsin vaatimattomaan Niklas Herliniin.

Kakkosen mielestä esimerkiksi hänen taideharrastuksensa antaa mahdollisuuden mennä mukaan erilaisiin taiteilijapiireihin toimintaa halutessaan.

– Tulee hyvin paljon kutsuja eri puolilta, Euroopan ulkopuoleltakin. Silloin tietää, että sinne kutsutaan oman harrastustoiminnan kautta, ei sen takia onko sinulla enemmän tai vähemmän rahaa.

Nuukuus estää tuhlailun, poikkeuksena taide

– Kun on lähtenyt liikkeelle hyvin vaatimattomista olosuhteista, rahaa käyttää nuukaillen omassa henkilökohtaisessa elämässä, Kakkonen myöntää.

Rahaa tarkka taloudenpitäjä laittaa mieluummin suomalaisiin työpaikkoihin tai kotimaisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen.

Taidemesenaatiksi tituleerattu Kakkonen on ostanut jo vuosikymmeniä suomalaista design-taidetta. Hänen lasi- ja keramiikkakokoelmaansa pidetään jopa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisena. Parhaillaan kokoelmasta on osia kolmessa eurooppalaisessa museossa ja 16 seuraavaa näyttelyä on jo sovittu.

– Sen verran patriootti olen, että tässä koen olevani isänmaan asialla. Olen viemässä kuvaa laadukkaasta, osaavasta Suomesta maailmalle, Kakkonen kertoo ylpeänä brändäämisestään.

Taiteeseen vuosittain laittamaansa rahasummaa mies ei halua paljastaa, mutta kaikkea kiinnostavaakaan hän ei osta.

Jos hinnoittelu menee hulluksi, pitää vain osata luovuttaa.

Kyösti Kakkonen

– Kohtuudella, aina vähän tilanteesta ja tarjonnasta riippuen, miten hyviä töitä on esillä. Laatu on avainsana – intohimoa ei pidä laskea valloilleen, jos hinnoittelu menee hulluksi, pitää vain osata luovuttaa, keräilijä korostaa.

Kakkoselle taidehankinnat ovat muutakin kuin sijoituskohde eikä kaikkea voi talousmiehenkään mielestä mitata rahassa.

– Taide kehittää minua yritysjohtajana ja ihmisenä erimuotoisuuden ja erilaisten asioiden havainnointiin, mutta kaikkein parhaiten sitä tekee alati vaihtuva karjalainen luonto.

Luontoa Kakkosen kotona riittääkin ihailtavaksi: hulppea talo sijaitsee vartin ajomatkan päässä Joensuun keskustasta, avaran järvenselän rannalla. Sekä talo että tontti puutarhoineen ovat täynnä arvotaidetta.

Onnistujia on Suomessa liian vähän

Mieluummin kuin omista miljoonistaan kauppaneuvos puhuu onnistujista yleensä.

– Täällä Suomessa meitä onnistujia on valitettavasti aivan liian vähän. Yrittäjäkuntahan hankkii useimmiten liian vähän ja kun yrittäjä epäonnistuu, niin sitten sanotaan, että: "Häh häh hää!"

Itse Kakkonen laittaa rahan kiertoon yrittäjyyden edistämiseksi. Erityisesti sijoittaja ilahtuu vientiyrityksistä. Yksi onnistunut kohde on valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon lokakuussa pokannut Arcusys, joka tuottaa oppimisen digitaalipalveluja ja työllistää Joensuussa jo 170 ihmistä.

– Se, että onnistumisen esimerkkejä on ja liikeidea on ollut kohdallaan, ne ovat tarpeellisia ja rohkaisevat myös muita yrittäjiä.

Aina vauraus luo vaurautta ja työ luo työtä.

Kyösti Kakkonen

Kakkonen ei ymmärrä rikkauteen Suomessa kohdistuvaa epäluuloa.

– Että vaurastunut ihminen olisi itsekäs ja veisi jotakin pois muilta. Ei se niin ole. Aina vauraus luo vaurautta ja työ luo työtä. Olen nähnyt paljon ihmisiä, jotka ovat vauraita, jotkut jopa rikkaita, ja he ovat tosi ahkeria iästä riippumatta. Sitä omaisuuttaan huoltamalla he hoitavat niitä yhtiöitä ja työpaikkoja. Raha ei passivoi, vaan se aktivoi.

– Vastaavasti olen nähnyt runsaasti ihmisiä, joilla ei ole niin paljon rahaa. Vaikka pitäisi ehkä juosta ja ansaita sitä rahaa ja olla aktiivinen oman elintasonsa kehittämisessä eikä vain pitää suuta auki niin kuin linnunpoika, niin he valitettavasti ovat aika passiivisia ja ovat jättäytyneet järjestelmän armoille.

Liikemies Kyösti Kakkosen hulppea maaseutukoti sijaitsee Pyhäselän rannalla Joensuussa.
Liikemies Kyösti Kakkosen hulppea maaseutukoti sijaitsee Pyhäselän rannalla Joensuussa.Marja-Liisa Kämppi / Yle

Köyhyys on Suomessa marginaalista

Kyösti Kakkosen mielestä kotimaassa ei ole juurikaan köyhyyttä.

– Ei meillä nyt Suomessa kyllä köyhiä taida olla. Vähävaraisempia. Meidän tuloerot on maailman pienimpiä. Aivan marginaalisia ovat tahot, jotka ovat jostakin syystä, elämäntilanteesta, joutuneet vaikeampaan asemaan.

Köyhyysrajaa kauppaneuvos ei suostu määrittelemään.

– Jätän sen niille kukkahattutädeille. Suomi on puhdas ja turvallinen oikeusvaltio, jossa infra toimii ja julkiset palvelut ovat hyviä, niin ei täällä sillä tavalla köyhiä voi olla.

Esimerkiksi Itä-Suomessa tulee Kakkosen mielestä niukemmalla toimeen, koska voi vaikkapa kerätä sieniä ja marjoja.

– Itsekin olen 4H-sienikortin joskus suorittanut. Miksi tarvitaan thaimaalaisia marjanpoimijoita tai venäläisiä mansikanpoimijoita, miksi suomalaiset eivät tee niitä töitä, Kakkonen kyselee.

Muutoin Kakkonen luottaa suomalaiseen sosiaaliturvajärjestelmään.

Ei täällä sillä tavalla köyhiä voi olla.

Kyösti Kakkonen

– Tämä hyvinvointiyhteiskunta pitää aika hyvin huolen omistaan. Jopa siinä määrin joissakin tapauksissa, että se estää tehokkaan työn tekemisen.

Mitäpä miljonääri tuumaa hyväntekeväisyydestä?

– Saan aika paljon ihmisiltä erilaisia apupyyntöjä. Siihen määrään nähden mitä niitä tulee, on valitettavasti mahdollisuus vain aika pienesti olla mukana. Itse olen tukenut esimerkiksi lapsiperhetyötä, lapsiperheet kantavat kovaa taakkaa yhteiskunnassa. Aina kun pitää priorisoida, sotaveteraaneja lukuun ottamatta, kyllä minä laitan tulevaisuuden Suomen rakentamiseen ja nuoriin.

Kaunopuheinen kerjuukirje ei kuulemma hellytä Kakkosen kukkaronnyörejä, vaan kohde ja aito tarve ratkaisee.

Hän kuitenkin korostaa jokaisen omaa vastuuta elämästään.

Ideologinen työttömyys iljettää eikä perustulo aktivoi

Ideologista työttömyyttä omaisuutensa omalla yrittämisellä luonut kauppaneuvos paheksuu.

– Jos terve nuori ihminen köyhtyy sen takia, ettei oikeasti tee omaa osaansa tälle Suomelle. Tämä järjestelmä ei yksinkertaisesti pysy pystyssä, ellemme me aherra ja tee jokainen omaa osaamme. Sitten vielä tullaan kekkuloimaan julkisuuteen, se on iljettävää ja hävettävää.

Yrittäjä kyseenalaistaa myös perustulon aktivoivan vaikutuksen.

– Minun käsittääkseni semmoista kalevalaista rahapuuta ei ole olemassa, että sieltä napsitaan seteleitä ja petetään itseämme. Tässä on semmoinen harhaluulo, että kun ihminen saa perusturvan ja monimutkainen tukiviidakko sieltä karisee, niin sitten tartutaan ripeästi työtehtäviin. Ei se taida olla niin, Kakkonen epäilee.

Minun käsittääkseni semmoista kalevalaista rahapuuta ei ole olemassa.

Kyösti Kakkonen

Työttömiä Kakkonen kehottaa toimeliaisuuteen, ylläpitämään taitojaan ja osaamistasoaan.

– Moni katsoo, että voi nenä, nyt voin nauttia tästä työttömyysturvasta, se on ihan väärää asennoitumista. Kouluttautuu sitten vaikka uuteen ammattiin.

Itse Kakkonen keskittyy omaisuutensa vaalimiseen.

Aika kuluu omaisuuden vaalimiseen ja yrityssparraukseen

Kyösti Kakkosen rooli painottuu nykyisin sijoittamisen ohella yritysten hallituksissa työskentelyyn ja start up -yritysten sparraamiseen. Oma varallisuus ja bisnekset ovat laajentuneet niin, että esimerkiksi kiinteistöjen ja osakkeiden omistusta varten on perustettu erillisiä yhtiöitä."Hallintoyksikössä" on töissä kymmenkunta ihmistä.

Omistajalta vaaditaan sitoutumista.

– Se tarkoittaa sitä, että on käytettävissä, vaikka joku soittaa lauantai-iltana. Ja seuraa kehitystä aika laajasti, maailman taloudellista kehitystä ja myös kehitystä kotimaassa. Eikä vain sen yrityksen vaan niiden sektoreiden toimintaa. Kello pitää oikeasti unohtaa.

Motivoitunut mies ei kuitenkaan haaveile lokoisista eläkepäivistä.

Jos ihmisellä ei ole mitään muuta kuin rahaa, niin on ollut todella köyhä.

Kyösti Kakkonen

– Tämä on hauskaa, aion olla mukana joissakin yrityksissä niin kauan kuin jalka kapsaa.

Monilla rikkailla vetäytyminen ei Kakkosen mukaan edes onnistu.

– Varallisuus sitouttaa heidät jatkamaan uraansa vielä 80-vuotiaanakin. He eivät ressukat pääse eläkkeelle, ei heitä kannata kadehtia. Virkamies, joka jää kuusikymppisenä eläkkeelle niin se oli siinä, voi ryhtyä päätoimiseksi kalastajaksi. Toiset siellä verkoillakin miettivät, pitääkö vielä lähteä sinne Englantiin laajentamaan tätä hommaa vai ei.

On Kakkonen toki elämän rajallisuuden tajunnut.

– Sitten kun elämän herra kutsuu meidät, olen havainnut, että jos ihmisellä ei ole mitään muuta kuin rahaa, niin on ollut todella köyhä.

Kadehtimiseen ei kuulemma ole aihetta.

– Olen täällä varainhoitaja, nämähän ovat vain lainassa olevia asioita. Elämä on antanut minulle tämän roolin ja yritän tätä leiviskää hoitaa yhteisen edun nimissä. Ja kun aika minusta jättää, varainhoitajan roolini päättyy, Kakkonen kiteyttää.