Sisarusten tietoa mielenterveyspotilaan elämästä hyödynnetään vielä vähän: "Voisin auttaa hoitajia tuntemaan hänet paremmin"

Sisaruksen antama tieto mielenterveyspotilaasta voisi vähentää väärinkäsityksiä hoidossa ja jopa vähentää lääkitystä. Sisaruksilla on yhteisten vuosiensa ansiosta kertynyt toisistaan tietoa, jota hyödynnetään vielä vähän hoitotyössä.

mielenterveys
Epäselvä mieshahmo seisoo sumuisessa säässä etualalla kellastuneet koivunlehdet
Sisarusten mukanaolo hoidon aikana hyödyttäisi kaikkia hoitajista potilaaseen ja perheenjäseniin.Ville Välimäki / Yle

– Kyllä minä joskus ajattelen, että skitsofrenia varasti minulta veljen. Olen ollut sairaudelle vihainen. Yleensä isoveljellä on sellainen pikkusiskoa puolustava ja suojeleva asema, mutta minä en saanut sellaista kokea, sanoo Jessica Mörsky.

Hämeenlinnassa asuva Mörsky oli seitsemäntoista, kun hänen kaksi vuotta vanhempi isoveljensä sairastui skitsofreniaan. Sisko haki tietoa kirjastosta, koska halusi ymmärtää mitä veljelle tapahtuu.

– Haalin tietoa tietosanakirjoista ja kurkin samaan aikaan olkani yli, ettei vaan kukaan näe. Siiihen aikaan mielenterveysongelmia hävettiin nykyistä enemmän. Veli oli sairaudestaan avoin, mutta muilla oli vaikeampaa.

–Tieto auttoi ymmärtämään sairautta paremmin ja pystyin olemaan armollisempi veljeäni kohtaan. Kukaan ei ole pelkkä sairaus. Välillä puhuu skitsofrenia ja välillä veli, Mörsky pohtii.

Mielenterveyspotilaiden sisarukset haluavat tulla kuulluiksi

Sisaruussuhde on monasti ihmiselämän pisin suhde, usein jopa pidempi kuin aika puolison tai lasten kanssa. Vuosikymmenten aikana kertyy valtava tietopääoma, jota kannattaisi käyttää paremmin hyödyksi hoitotyössä.

Pipopäinen nuori nainen seisoo syksyisessä puistossa sumuisena aamuna
Jessica Mörsky muistuttaa, että sairastuneen sisaruksilla on kohonnut riski sairastua itsekin.Ville Välimäki / Yle

Pian sairaanhoitajaksi valmistuva Jessica Mörsky haluaakin nostaa sisarusten äänen paremmin esiin.

Niinpä Mörsky järjesti opinnäytetyönsä yhteydessä FinFami Kanta-Häme (siirryt toiseen palveluun)en mielenterveysomaiset ry:n kanssa sisarusillan, jossa sairastuneiden sisarukset tapasivat. Tilaisuudessa kävi ilmi, että moni koki jääneensä vähälle tiedolle sairaudesta ja sisaruksen hoidosta.

– Kukaan ei odottanut hoidolta että sairaus paranisi, vaan että he saisivat enemmän tietoa lääkkeistä, niiden sivuvaikutuksista, sairauden etenemisestä ja sisaruksen hoidosta ylipäätään, Jessica Mörsky luettelee.

Ilman sisaruksia tieto välittyy hitaasti

Tällä hetkellä Mörskyn veli elää sairautensa kanssa hyvin, mutta historiaan kuuluvat lukuisat hoitojaksot laitoksissa.

– Kerran käydessäni vierailulla huomasin, että veljeni ja hoitajien välillä oli kitkaa. Se johtui veljeni persoonasta. Kertomalla millainen hän on ihmisenä kitkaa ei olisi välttämättä tullutkaan. Olisin voinut auttaa hoitajia tuntemaan hänet paremmin.

Kaikki tieto välittyy kyllä, mutta ilman sisaruksia ehkä vähän hitaammin

Minka Virta

Vilkas vai maaninen? Itsemurhaa hautova vai erityisen musta huumorintaju? Sisaruksen tieto potilaasta voi Mörskyn mukaan vähentää väärinkäsityksiä hoidossa ja parhaimmassa tapauksessa jopa vähentää lääkitystä.

Osastonhoitaja Minka Virta Kanta-Hämeen nuorisopsykiatrian poliklinikalta sanoo, että osastohoidossa saadaan yleensä ajan kuluessa selville, mikä on potilaan persoonallisuutta ja mikä sairauden tuomaa. Sisarusten tiedolla on silti suuri merkitys.

– Kaikki tieto välittyy kyllä, mutta ilman sisaruksia ehkä vähän hitaammin. Psykiatrisessa hoidossa ihan kaikella tiedolla on merkitystä. Sisarusten mukana olo hoidon aikana hyödyttää kaikkia hoitajista potilaaseen ja perheenjäseniin, toteaa Virta.

Veljellä tai siskolla voi olla tietoa josta edes äiti ei ole kuullut

Kanta-Hämeen nuorisopsykiatrisella poliklinikalla järjestetään vuosittain noin kaksituhatta perhetapaamista, joista 10-15%:ssa ovat mukana myös sisarukset. Sosiaalityöntekijä Tarja Hietikko kannustaakin perheitä ottamaan sisarukset mukaan perhetapaamisiin.

Sumuinen järven ranta
Mielenterveyspotilaan vanhemmat saattavat luulla, että sairauden tuomat asiat ovat liian raskaita potilaan sisarusten kuultaviksi.Ville Välimäki / Yle

– Sisaruksilla on paljon annettavaa ja heille itselleen on myös helpottavaa saada tietää potilaan tilanteesta. Jos sisarukset ovat samanikäisiä, voi siskolla tai veljellä olla hyvin luottamuksellista tietoa, josta vanhemmat eivät tiedä lainkaan. Monta kertaa lapset säästävät omia vanhempiaan eivätkä kerro kaikkea, tietää Tarja Hietikko.

Sisarukset suojelevat vanhempiaan ja päinvastoin. Joskus vanhemmat ajattelevat sairauden tuomien asioiden olevan niin raskaita, ettei niistä haluta sisaruksille kertoa.

– Jos sisarukset ovat kovin nuoria, vanhemmat saattavat säästää heitä. Usein vanhemmat eivät tiedä, mitä ja miten asioista pitäisi kertoa.

Hurjia luuloja psykiatrisesta hoidosta

Sisarusten mieliä painaa myös tiedon puute siitä, millaista on psyykkinen hoito ja millainen hoitopaikka on.

– Paikan päällä käyminen neutralisoi asiaa, kun sisarukset näkevät paikat ja hoitajat. Usein he ovat helpottuneita näkemästään. Joskus mielikuvat psykiatrian hoidosta ovat tosi villejä, Hietikko huokaa.

Osastonhoitaja Minka Virta sanoo perheen mukanaolosta olleen selvästi hyötyä hoitojakson aikana. Perheiden palaute kannustaa.

– Perheessä on parempi tunnelma ja ihmisten vuorovaikutus paranee. Perhe kommunikoi paremmin ja toisia katsotaan silmiinkin vähän eri tavalla.

Opetellaan puhumaan paremmin tunteista, kun huomataan, että vaikeistakin asioista kannattaa puhua, lisää sosiaalityöntekijä Tarja Hietikko.

Nuorta ei voi hoitaa ilman perhettä

Psyykkisesti sairastunut sisarus vaikuttaa koko perheeseen, ja juuri siksi koko perheen hoitaminen on erityisen tärkeää.

Jessica Mörsky muistuttaa, että sairastuneen sisaruksilla on kohonnut riski sairastua itsekin.

Nuorta ei voi hoitaa ilman perhettä. Se on se juttu

Minka Virta

Osastonhoitaja Minka Virta on todennut, kuinka nuoret potilaat joskus vastustelevat koko perheen mukaan ottamista hoitoprosessiin.

– Loppujen lopuksi nuori on aina ollut tyytyväinen, että koko perhe on ollut mukana. Nuori kokee olevansa osa perhettä ja hän kokee tulevansa kuulluksi sekä perheen että hoidon puolelta. Nuorta ei voi hoitaa ilman perhettä. Se on se juttu.