Tekoäly on "tukiäly" ja "uusi sähkö" – Suomi kurkottaa kärkeen, mutta painii jättiyhtiöitä ja tekijäpulaa vastaan

Työryhmä suosittaa tekoälyn kehittämiseen 200 miljoonan euron rahoitusta. Sitä saatetaan kaivaa Valtion uuden kehitysyhtiön pussista.

tekoäly
Grafiikka.
Yle Uutisgrafiikka

Suomi haluaa olla maailman paras tekoälyä hyödyntävä maa.

Tämä selvisi maanantaina, kun tekoälyn tulevaisuutta Suomessa selvittänyt ohjausryhmä luovutti ensimmäisen väliraporttinsa, mahtipontiselta nimeltään Suomen tekoälyaika, elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk.). Finlandia-talon suuri sali oli täpötäynnä yritysjohtoa, joka kuunteli sanomaa korvat höröllään.

Väliraportin nimen lisäksi mahtipontisuutta ja murroksen laajuutta kaikuivat päivän puheenvuorot:

– Tekoäly on uusi sähkö. (Pekka Ala-Pietilä, väliraportin laatineen Tekoäly-ohjausryhmän puheenjohtaja)

– Meillä on maailman innovatiivisin kansa. (Pekka Sivonen, innovaatiorahoituskeskus Tekesin digijohtaja)

– Tekoäly ei ole mikään hetken hypetys, vaan se tulee olemaan iso megatrendi. (Lintilä)

– Tekoäly on tukiäly. (Ala-Pietilä)

– Suomella on kaikki ne vahvuudet, joita tässä pelissä tarvitaan voittavaan käteen. (Sivonen)

Pekka Ala-Pietilä.
Pekka Ala-Pietilä.Jari Kovalainen / Yle

Miljoonat Vaken pussista?

Isot sanat eivät riitä. Tarvitaan rahaa.

Työryhmä suosittaa "tekoälyä tukevaan innovaatiotoimintaan" sataa miljoonaa euroa vuonna 2019 ja toista sataa miljoonaa vuonna 2020, eli yhteensä 200:aa miljoonaa euroa. Tällä olisi määrä saada uutta bisnestä ja palveluja sekä "tekoälykiihdyttämöjä", joissa yritykset, tutkimuslaitokset ja yliopistot ratkaisevat yhdessä ongelmia.

Raottaako hallitus kukkaroa, ministeri Mika Lintilä?

– Mehän lisättiin Tekesin rahoitusta jo 35 miljoonaa plus 35 miljoonaa, Lintilä sanoo.

Lintilä ei mainitse, että istuva hallitus ja edellinen hallitus ovat leikanneet aiemmin Tekesin rahoitusta, ja huhtikuussa budjettiriihessä päätetty "35+35"-lisärahoitus vain paikkaa aiempia menetyksiä.

Lintilän mukaan lisärahaa voisi löytyä valtion omistuksia hallinnoivan kehitysyhtiö Vaken kassasta. Vake aloittaa ensi vuoden alussa. Tätä varten pitää arvioida, onko tekoälyn kehittäminen sellainen "rakenteellinen uudistus", joka Vake-rahoituskohteelta vaaditaan.

– On yksi vaihtoehto, että rahoitus tulisi Vaken kautta. Onko mahdollista, että tämä katsotaan sellaiseksi, jota valtion kehitysyhtiö voisi rahoittaa, Lintilä pohtii.

Mika Lintilä.
Mika Lintilä.Jari Kovalainen / Yle

Suomi otollinen maaperä – mille?

Tekoäly on hankalasti hahmotettava asia.

Lyhyesti kiteytettynä kyse on siitä, että tietokoneet pystyvät käsittelemään valtavia tietomääriä ja niille voidaan luoda kykyä oppia käsittelemästään tiedosta. Näin ihmisen energiaa vapautuu tietojenkäsittelystä tulosten analysointiin ja päätöksentekoon.

Tähän viittaa myös Ala-Pietilän kommentti "tekoäly on tukiäly".

Ja Suomi on digitalisoitumisen kärkimaita, mikä tekee meistä myös otollisen tekoälymaan, sanovat asiantuntijat. Konsulttiyhtiö McKinseyn mukaan Suomi on kakkonen heti Yhdysvaltojen jälkeen, kun vertailllaan tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia kehittyneimmissä 11 maassa.

– Se missä Suomi on poikkeuksellisen hyvässä asemassa on kyvykkyys hyödyntää tekoälyä. Kiitos elinkeinorakenteen, koulutusjärjestelmämme, julkisen sektorin digitalisaation ja merkittävien tietovarantojen, Ala-Pietilä sanoo.

Juna ei ole mennyt, vaan Suomi ehtii vielä kyytiin, sanoo Tekesin digijohtaja Sivonen.

– Suomella on kaikki ne vahvuudet, joita tässä pelissä tarvitaan voittavaan käteen. Meillä on maailman paras innovaatioympäristö ja koulutusjärjestelmä. Ja hyvä yhdessä tekemisen meininki, vähän kuin hirvijahdissa näin syksyisin.

Pekka Sivonen.
Pekka Sivonen.Jari Kovalainen / Yle

Mutta, mutta...

Hyvä, Suomella on ainekset, mutta niin on myös kuoppia tiedossa matkalla.

Ensinnäkin, kaikki maat tappelevat digiosaajista ja painivat niiden puutteessa. Yle kertoi viime viikolla, että Suomen it-osaajavaje voi revetä 2020-luvun aikana jopa 50 000:een. Uutta tekoälybisnestä ei synny, ellei ole osaajia.

Toiseksi tekoäly on tuotava lainsäädäntöön. Tarvitaan nippu lakeja sääntelystä, rajoituksista ja tietoturvasta, ja niiden pohjaksi paljon yhteiskunnallista keskustelua siitä miten tekoälyä pitää käyttää ja mihin sillä pyritään.

Kolmanneksi tieto on valtaa, ja tekoälyssä juoksupyörää pyörittävät jättiyritykset, ei pieni pohjoinen maa. Tekesin omassa julkaisussa (siirryt toiseen palveluun) huomautetaan, että vuonna 2016 maailman viisi arvokkainta yhtiötä olivat kaikki alustatalousyhtiöitä eli yhtiöitä digitalisaation kärjessä: Apple, Googlea hallinnoiva Alphabet, Microsoft, Amazon ja Facebook.

Alustatalous tarkoittaa ikään kuin uusia markkinapaikkoja internetissä. Esimerkiksi Airbnb tai Uber tarjoavat alustat, joiden päällä yritykset ja yksittäiset ihmiset voivat käydä kauppaa.

Tammikuussa 2016 julkaistussa alustatalouden ensimmäisessä kansainvälisessä katsauksessa (siirryt toiseen palveluun) listattiin 176 alan yritystä, joiden arvo on vähintään miljoona dollaria eli noin 850 miljoonaa euroa.

Suomalaisyrityksiä listalla ei ole yhtään.