Hyvät dovarišat ollah geneettizesti kui loittozet sevoittarekset – yhtenjyttyžys ihastuttau

Uvven ristikanzan tavates kerras arbailemmo, rodiesgo hänes ystävy.

Yle Uudizet karjalakse
Kaksi naista istuvat penkillä ja keskustelevat toistensa kanssa.
AOP

Tiijäthäi se tunnon, konzu kenenketah hiimiet kohtavutah ylen hyvin? Minul se rodih yskyniekoin muuzikkukižaškolas, kus en tundenuh nikedä.

Konzu joukonvedäi rubei soittamah viizikielizel kandelehel da pajattamah korgiel da koval iänel, nostin kummastuksis piän da kačahtimmos häneh. Meijän silmät vastavuttih da – plik! – olin juuri suannuh oman tulien parahan ystävän.

Midä meile rodih?

– Toizen ristikanzan yhtenjyttyine reakcii lujendau oman ičen kogemustu da avuau mahton vuorovaikutuksele, nenga sellittäy dielon ystävyön hyvä tiedäi, paginviestindän tutkii Ira Virtanen.

Roinnougo ystävytty enzi kačahtukses?

– Avvonažuttu voibi tulla kerras. Varzinaine ystävystymine libo dovarišoikse tulendu yhtelläh on pitkembi pagin, tovendau Virtanen.

Naisen katse sivusta lähikuvassa.
Tero Kyllönen / Yle

Yhtelläh kudamidägi tulieh ystäväh niškoi olemmo arbuamas alalleh. Ystävien välisty hiimiedy kačelluos amerikkalazes tutkimukses (siirryt toiseen palveluun) juohatetah, gu jo 1970-luvul tutkijat piäteltih, što ristikanzat kerras opitah ellendiä, roinnougo uvves ristuikanzas dovariššu vai jiännöygo se vaigu tuttavakse.

Ystävät ollah geneettizesti kui omahizet

Tärgevin dovarišoikse tulendua selittäi faktoru on yhtenjyttyžys. "Lika barn leka bäst", toizin sanoin lapset elostetah parahiten – on nengoine vahnu sanondainegi.

– Yhtenjyttyžys vedäy omah puoleh. On kebjiembi roita dovarišoikse moizen ristikanzanke, kudual on sinunke yhtenjyttymiä piirrehty. Sit ei rodei vaigei ellendiä toine tostu, kuvailou tutkii Venla Berg Väestöliitospäi.

Yalen da Kalifornien yliopistoloin tutkimukses (siirryt toiseen palveluun) tiijustettih eräs vuozi tagaperin, gu ystävät juohatetah toine tostu kai geenoin tazol. Hyvät dovarišat ollah omal geenuperimäl kui nelländen polven sevoittarekset. Ystävät buitegu kuulutah yhteh toimindallizeh suguh libo heimoh.

Yhtenjyttyžyös voibi olla hyödyy, konzu mollembat reagiiruijah ymbäristön muutoksih yhteh luaduh. Ezimerkikse ollou pertis vilu, on hyvä, gu sinun ystävygi tahtos ližätä batareis lämbyö, ga ei sidä vastah avuas ikkunua.

Ystävys lujenou ližiämäl vuorovaikutustu

Kuibo ystävys algavuu? Ystävystutkii Ira Virtanen pidäy tärgienny keskinästy viestindiä da jagamistu.

– Roita dovarišoikse voibi ihan pettiesgi da se toiči rippuu tilandehes.

Paras ystävy voibi löydyö hos dovarišoin illačus. Chorizo-leibien rinnal aloitettu small talk syömizien ihaloičendas voi viijä hil’l’akkazin syvembien ajatuksien da tundoloin jagamizeh.

Ystävystymine voibi zavodiekseh ihan pienis dielolois. Tärgei on syvendiä vuorovaikutustu. Konzu kerrot omas ičes enämbän, da toine vastuau samah luaduh, ystävys lujenou, sanou Virtanen.

Kehityksen menendiä voibi verrata laukkazeh. Ezmäi kuoritetah laukkazen kuoret, da jälgimäi piästäh sen sydämeh. Sinnesah piäzöy vaigu harvu.

Olla hyvinny dovarišoinnu ei ole kebjei da sih vie pidäy olla aigua. Ei ole nimittustu mahtuo olla äijien hyvänny ystävänny, sanou tutkii Venla Berg.

Kaksi nuorta naista istuu laiturilla järvellä keväällä.
Nella Nuora / Yle

Voibigo aiguhizennu suaja dovariššua?

Ristikanzan socialine elos roih eriluaduzis kerroksis. Jogahizeh kerrokseh syndyy tietty miäry rahvastu. Syväinpiirih kuuluu läs viitty hengie, iellembäzeh läs viittytostu hengie.

Tämä omas puoles sellittäy sidä, gu äijile on vaigei suaja dovariššua aiguhizennu olles.

– Aiguhizel ristikanzal syväinkerros on moneh luaduh täyzi. Sie on ukko libo akku, lapset da toinah lähembäzet omat libo se-tämä ystävy. Sydämes ei ole paikkua uuzile ristikanzoile, kuvailou Venla Berg.

Nikonzu ei ole myöhä suaja uuttu ystäviä. Tuliel kerdua, konzu hyvä susiedu tulou taloin pordahil vastah, azetu hänenke pagizemah. Libo kuču se nagrai uuzi ruadodovariššu murginale.

Nikonzu et tiijä, kenenke kuuluu se pädii ”plik”.

Luve sežo

Hyvät ystävät ovat geeneiltään kuin kaukaiset serkukset – samankaltaisuus viehättää