1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. maatilat

"Mukavampi kuin jossain toimistossa" – nämä nuoret eivät luovu oman maatilan unelmasta, vaikka tulevaisuuden kuva ei ole ruusuinen

Ammattitaitoisia yrittäjiä ja tilatyöntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessakin, vaikka maatilojen määrä vähenee.

maatilat
Ylä-Savon Ammattiopiston maatalousalan opiskelijat Jyri Sikanen ja Niko Natunen
Jyri Sikanen (vas.) ja Niko Natunen aloittivat maatalousalan perusopinnot syksyllä Ylä-Savon ammattiopistossa.Sakari Partanen / Yle

Peltosalmen opetusnavetan takana haisee lehmänlanta. Lannasta on aiemmin erotettu kuiva-aines, joka on jo ajettu pelloille. Nyt vuorossa on lietteen pumppaus ja levitys pelloille.

Tänä syksynä maatalousalan perusopinnot aloittaneet joroislaiset Niko Natunen ja Jyri Sikanen eivät nyrpistä nenäänsä hajulle. Nämä nuoret eivät myöskään lannistu uutisista, joita maalta on kuultu viime vuosina erityisen paljon. Heillä molemmilla on tavoitteena jatkaa kotitilalla yrittäjinä tai tilatyöntekijöinä.

– Uskon, että maatilalla on mukavampi tehdä töitä kuin jossain toimistossa, vakuuttaa Jyri.

Nuoret ovat opetelleet maatilan töitä ja koneiden käyttöä pienestä pitäen. Jyrin kotitilalla on tehty vastikään isoja investointeja ja rakennettu pihatto yli sadalle lypsylehmälle. Navetassa on kaksi lypsyrobottia.

– Kyllä ajattelin tilan jatkajaksi jäädä, kun valmistun täältä ja muut opinnot on tehty, Jyri sanoo.

Innostus ja päättäväisyys kuuluu poikien puheissa ja näkyy käytöksessä. Perheillä on maitotilat Etelä-Savossa Joroisissa. He viihtyvät maalla, joten maatalousalan opintoihin hakeutuminen heti peruskoulun jälkeen oli selvää.

"Maito-Suomessa koulutetaan jatkossakin yrittäjiä"

Ylä-Savon Ammattiopiston maatalousalan opiskelijat Venla Niskanen ja Eveliina Kaurtola
Ylä-Savon Ammattiopiston maatalousalan opiskelijat Venla Niskanen ja Eveliina KaurtolaSakari Partanen / Yle

Kaikille valinta ei ole yhtä helppo. Maatalouden kannattavuuskriisin aikana sellaisten hakijoiden määrä on laskenut, jotka ovat hakeneet alalle yhteishaussa ensisijaisena vaihtoehtona. Vuonna 2015 ensisijaisia hakijoita oli maatalousalan perustutkintoon 383, tänä vuonna enää 310. Se viestii kiinnostuksen hiipumisesta.

Kun otetaan huomioon myös aikuisopiskelijat, alan opintojen vetovoima on pitänyt paremmin. Opetushallinnon tilastojen mukaan vuonna 2004 maatilataloudessa oli 4 700 ja puutarhataloudessa 2 466 opiskelijaa. Viime vuonna vastaavat luvut olivat 5 925 ja 2 466.

Kymmenen vuoden tähtäimellä maatalousalan koulutus voi keskittyä nykyistä harvempiin yksiköihin, arvio toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE:stä.

Maito-Suomessa koulutetaan varmasti jatkossakin yrittäjiä ja työvoimaa maitotiloille ja vilja-Suomessa viljelytiloille.

Petri Lempinen

Maatalousalan koulutuksen turvaaminen maan eri osissa voi edellyttää myös koulutuksen järjestäjien välistä erikoistumista ja työnjakoa. Tulevat painopisteet riippuvat maaseutuelinkeinojen tulevaisuudesta.

– Maito-Suomessa koulutetaan varmasti jatkossakin yrittäjiä ja työvoimaa maitotiloille ja vilja-Suomessa viljelytiloille. Puutarhatalouteen on ollut vaikea saada hyviä opiskelijoita, pohtii Lempinen.

Hän muistuttaa myös, että maataloudessa on tällä hetkellä paljon ulkomailta tulevaa pysyvää tai kausityövoimaa, mikä vaikuttaa kotimaisen työvoiman tarpeeseen myös tulevaisuudessa.

"Ja pitäisihän sitä maajussille morsiankin löytää"

Peltosalmella Ylä-Savon ammattiopistossa maatalousalan perustutkinnon suorittaa vuosittain vajaat kaksisataa opiskelijaa. Iso osa heistä suuntautuu eläintenhoitajiksi, lomittajiksi tai tilatyöntekijöiksi. Maaseutuyrittäjiksi kouluttautuu keskimäärin 60 nuorta ja aikuispuolella kaksikymmentä opiskelijaa.

Tilojen rakennemuutos tuo haasteita myös koulutukseen, sanoo koulutuspäällikkö Tapani Kouvalainen.

– Tilojen määrä vähenee ja tilakoko kasvaa. Ammattitaitoisia työntekijöitä ja osaavia yrittäjiä kuitenkin edelleen tarvitaan. 20 prosentilla tilanpitäjistä on joku toinenkin ammatti, usein se on esimerkiksi maanrakennustyöt, pohtii Kouvalainen.

Ylä-Savon ammattiopiston maatalousalan perusopintojen opiskelijoita
Sakari Partanen / Yle

Myös syksyllä opintonsa aloittaneita Niko Natusta ja Jyri Sikasta askarruttaa, miten pitkälle tilalla pärjää perusopinnoilla. Niko miettii yhtenä vaihtoehtona, kannattaisiko jatkaa Peltosalmella ja suorittaa vielä maanrakennuskoneen kuljettajan lisäopinnot.

– Ja pitäisihän sitä maajussille morsiankin löytää, virnistää Jyri Nikolle.

Päivän työt on tehty. Niko ja Jyri lopettavat lietteenlevityskierroksen pellolla. Traktori pakitetaan navetan viereen. Tulevaisuuden suhteen ei peruutusvaihdetta tarvitse laittaa.

– Yrittää vaan pitää, että tila ei mene konkurssiin ja saada jostain muualta tiukan paikan tullen lisätuloa, vaikka koneurakoinnista, pohtii Niko Natunen tulevaisuutta.

Lue seuraavaksi