Wahlroos: Perusoikeuksien tulkinnanvaraisuus hidastaa yhteiskunnan uudistamista

Björn Wahlroos julkaisi tänään pamfletin, jonka mukaan presidentiltä pois otettu valta on hävinnyt tuhkana tuuleen.

Björn Wahlroos
Björn Wahlroosin puhumassa
Björn Wahlroos julkaisi tänään maanantaina pamfletin, jossa hän kritisoi voimakkaasti suomalaista poliittista järjestelmää.Jarno Kuusinen / AOP

Björn Wahlroos julkaisi tänään pamfletin, jossa hän kritisoi voimakkaasti perustuslakia ja suomalaista poliittista järjestelmää. Perustuslain muutokset veivät valtaa presidentiltä ja antoivat sitä pääministerille, kun lakia uudistettiin 1990- ja 2000-luvulla.

Wahlroosin mukaan valta hävisi matkalla, sillä pääministeri ei voi käyttää sitä täysimääräisesti. Hän toimii monipuoluehallituksissa, joissa pääministerin pitää sovittaa eri näkemyksiä yhteen.

Wahlroosin ratkaisu asiaan olisi vaaliuudistus, jossa vaaleissa suurimmalle puolueelle annettaisiin nykyistä enemmän valtaa.

– Toivoisin enemmän sisäpoliittista valtaa pääministerille ja ulkopoliittista valtaa presidentille, jos vähän yksinkertaistaen sanoo, Wahlroos sanoo Ylen haastattelussa.

Pääministerin kasvanut valta tarkoittaisi Wahlroosin mukaan sitä, että hän pystyisi tarttumaan yhteiskunnan ongelmiin nykyistä tehokkaammin.

– Meidän pitää saada vaalijärjestelmään joitakin mekanismeja, jotka vahvistavat vaalivoittajaa, Wahlroos sanoo.

Perustuslaki ongelmana

Wahlroosin teoksen keskiössä ovat perustuslaki ja perustuslakivaliokunta. Wahlroosin mukaan yhteiskunnan uudistamista hidastavat ennen kaikkea perusoikeuksien tulkinnanvaraisuus.

Mitkä sitten ovat uudistuksia, jotka ovat törmänneet perustuslakiin ja perustuslakivaliokuntaan?

– Kaksi suurinta ovat tietysti työmarkkinauudistus ja sote-uudistus sen alkuperäisessä muodossa, Wahlroos sanoo.

Ensimmäisellä Wahlroos viittaa niin sanottuihin pakkolakeihin, joilla olisi koskettu työehtosopimusten yleissitovuuteen. Hanke kaatui, kun hallitus ja työmarkkinaosapuolet pääsivät sopuun kilpailukykysopimuksesta alkuvuodesta 2016.

Sote-uudistuksen valinnanvapausmallissa puolestaan olisi otettu terveys- ja sosiaalipalveluiden tuottajaksi nykyistä enemmän yksityisiä toimijoita. Perustuslakivaliokunta kaatoi mallin kesäkuussa, kun sen näki mallin muun muassa yhdenvertaisuuden vastaisena.

Wahlroos ehdottaa muutoksia, joilla hänen mukaansa saataisiin toimeenpanovaltaa tehostettua. Näiden mukaan perustuslakivaliokuntaan pitäisi valita kokeneita kansanedustajia, jotka voisivat haastaa perustuslakiasiantuntijoita.

Sen lisäksi valiokunnan työskentelyn pitäisi muistuttaa enemmän oikeudenkäyntejä, jossa hallituksella olisi asianajaja puolustamassa esitystä.

Perustuslain toteutumiselle pitäisi perustaa myös tuomioistuin jälkikäteisvalvontaa varten.