Koe uusi yle.fi

Syrjäytymisen estämiseen uusi keino – avoin data näyttää, missä kunnissa koulut keskeytetään

Syrjäytyneitä nuoria on arvioitu olevan jo 69 000.

syrjäytyminen
Mies katsoo ikkunasta ulos.
Seppo Sarkkinen / Yle

Jo 69 000 nuoren on arvioitu pudonneen yhteiskunnan ulkosyrjälle ilman kunnon koulutusta ja työtä.

Me-säätiö tukee erilaisia syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtääviä hankkeita ja julkaisee nyt uuden datasivuston, jonne Tilastokeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamia tietoja on jäsennelty ja visualisoitu (siirryt toiseen palveluun).

Sivustolle on kerätty eri rekistereistä löytyviä tietoja nuorten koulutustasosta, ammatillisen koulutuksen keskeyttämisestä, työttömyydestä ja työhistoriasta.

Me-säätiö on tunnistanut oman työnsä näkökulmasta syrjäytymisen keskeisimmiksi tekijöiksi koulutuksen keskeytymisen tai sen alhaisuuden, työkokemusten ja työn puuttumisen, harrastuksia vaille jäämisen sekä mielenterveyden ongelmat.

Jos kaksi edellä mainituista seikoista toteutuu 15–29 -vuotiaan nuoren kohdalla, syrjäytymisvaara on suuri. Neljän riskitekijän yhteisvaikutuksesta nuori on todella avun tarpeessa.

Kun tiedetään, kuinka moni on keskeyttänyt koulutuksen, on työmarkkinoiden ulkopuolella, jäänyt ilman harrastusta tai kärsii mielenterveysongelmista, voidaan muodostaa käsitys syrjäytyneiden määrästä ja syrjäytymisen asteesta.

– Jos jää ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa, niin todennäköisesti tulevaisuudessa ei yksikään nuori tule työllistymään. Poikkeuksia varmaan on, mutta jokaisella on oltava tutkinto ollakseen työmarkkinakelpoinen 2030-luvulla, sanoo Me-säätiön analyytikko Jussi Pyykkönen.

Säätiön laskemien syrjäytyneiden joukossa koulutuksen puute näkyy selvästi. Noin puolella ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta.

Syrjäytyneitä eniten kaupungeissa – syrjäytyminen alkaa usein jo ennen kaupunkiin muuttoa

Syrjäytyneitä nuoria arvioidaan tulevan lisää joka vuosi ja ongelma koskee erityisesti nuoria miehiä. Syitä on monia, muun muassa se, että he eivät hae apua esimerkiksi mielenterveyden ongelmiinsa yhtä usein kuin nuoret naiset.

Ongelma kasvaa isoissa kaupungeissa, missä parikymppisiä on entistä enemmän. Kuuteen isompaan kaupunkiin myös muuttaa syrjemmältä nuoria, jotka eivät ole kotiseudullaan saaneet töitä. Koulutuskin on heikko ja syrjäytyminen alkanut jo ennen kaupunkiin muuttoa.

Eniten syrjäytyneitä on Uudellamaalla, mutta myös Tampereella ja Turussa. Teollisen rakennemuutoksen kokeneissa Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa ei ole kaupunkien imua ja nuorien tulevaisuuden näkymät ovat huonot, jos jäävät kotikonnuilleen.

Uudellamaalla osa syrjäytymisestä selittyy myös maahanmuuttajien määrällä. Vieraskielisten osuus syrjäytyneistä nuorista on Jussi Pyykkösen mukaan iso.

Tilastokeskuksen taulukosta selviää 15–29-vuotiaiden suomalaisten sijoittuminen eri rekistereihin. Syrjäytymisvaarassa olevat miehet ja naiset näkyvät työvoiman ulkopuolella olevasta sarakkeesta.

Syrjäytyneiden nuorten määrä on viimeisimpinä vuosina kasvanut, mutta viime aikoina kääntynyt hentoon laskuun. Tällä hetkellä syrjäytyneitä arvioidaan olevan 69 000. Kymmenessä vuodessa määrä on kasvanut noin 15 000 nuorella.

Säätiö on luonut erityisesti kuntien käyttöön Syrjässä-työkalun, jolla voidaan tarkastella postinumeroalueittaan tulonsiirtojen ja työtulojen kehitystä viimeisten parinkymmenen vuoden ajalta. Jatkossa Me-säätiön tavoitteena on myös julkaista mittari, millä nuorille tarjottavien palveluiden vaikuttavuutta voidaan mitata.

– Tavoitteena on pystyä arvioimaan hankkeiden vaikutusta täsmällisellä tavalla ja kääntämään se myös euroiksi. Paljonko yksi syrjäytynyt maksaa yhteiskunnalle, kertoo analyytikko Jussi Pyykkönen.

Grafiikka koulunsa kesken jättäneistä
data.mesaatio.fi

Kadonneita työmiehiä

Helmikuussa Me-säätiö julkaisi yhdessä Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn kanssa raportin, jossa kartoitettiin työvoiman ulkopuolelle siirtyneitä 25-54-vuotiaita miehiä. Heidän määräkseen arvioitiin lähes 80 000 ja lisää tulee tuhannen miehen vuosivauhdilla.

Me-säätiön Jussi Pyykkösen mukaan Suomessa on työikäisten määrässä menossa ainutlaatuinen käänne. Ensimmäistä kertaa työikäisten suomalaisten määrä on kääntynyt laskuun.

Siihen nähden työllisten määrän nousu koko työvoimasta ei toimi välttämättä oikeana mittarina talouden noususta.

– Tällä hetkellä työikäisen väestön osuus laskee 10 000:lla vuodessa, jolloin työllisyysaste työllisyyden pysyessä paikoillaan niin paranee koko ajan. Samaan aikaan työikäisiä siirtyy työvoiman ulkopuolelle, sanoo Pyykkönen.

– Työttömyystilastojen kaunistaminen on hiukan huono mittari. haluamme tuoda keskusteluun sen, että mitä mittareita kannattaa seurata ja ilmiöllä on aina monta puolta.

Kadonneet työmiehet 25–54 -vuotiaat jo jääneet syrjään. Ongelmia ratkotaan usein vasta, kun ne ovat jo syntyneet.

Ongelmia pitäisi Me-säätiön mukaan ratkaista ennaltaehkäisevästi. Se haluaa tarjota työkaluja katsoa oman kunnan tilannetta suhteessa muihin kuntiin.

Pitkien aikasarjojen avulla voidaan katsoa, miten asia on kehittynyt. Sen perusteella pitäisi onnistua analyytikko Jussi Pyykkösen mukaan ennakoimaan mitä siinä kunnassa tulee tapahtumaan.

Säätiön tavoitteena on nostaa faktoja esiin, jotta päätöksiä syrjäytymisen ehkäisemiseksi voidaan tehdä todellisen tilannekuvan perusteella.

Vuonna 2015 rekisteröidyn Me-säätiön perustivat sarjayrittäjät Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja, jotka ovat olleet mukana perustamassa muun muassa Supercell- ja Sumea-peliyrityksiä sekä rahoittamassa suomalaisia kasvuyrityksiä Lifeline Ventures -rahaston kautta.

Säätiön visio on, että vuonna 2050 ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta tai nuorta.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kittilä

Mikä Kittilää oikein vaivaa?

Urheilu

LIVE: Leijonat avaa Venäjän EHT-turnauksen Prahasta

Uinti

Jenna Laukkanen ui EM-hopeaa – komea parannus Suomen ennätykseen

Työelämä

Yritys lennätti työntekijänsä viikoksi Balille

Työnteko aurinkorannoilta voi olla pian arkea, kun diginomadit murtavat työnteon tapoja