Lahtelaisisä on elättänyt perheensä 20 vuotta pokerilla: "Jos olisin yksinäinen, en muuta tekisi kuin pelaisi"

Aarno Kiveliön palkka on parhaimmillaan kymmeniä tuhansia päivässä. Seuraavana päivänä saattaa tulla saman verran takkiin.

ammattilaispokerinpelaajat
Aarno Kiveliö
Meeri Niinistö / Yle

Aarno Kiveliö pyörittää vesilasia käsissään. Tapa on pinttynyt, sillä yleensä käsissä on merkkejä, jotka kilisevät pokeripöytää vasten.

Kenties Kiveliö on hermostunut. Tai haluaa antaa sen kuvan itsestään. Tuskin parikymmentä vuotta pokeripöydissä työkseen istunut ja kanssapelaajiaan analysoinut Kiveliö sitä ainakaan huomaamattaan tekee.

– Osin se johtuu siitä, että pelinähän pokeri on tylsä. Jos pelissä ei olisi rahaa, ei sitä pelaisi kukaan, selittää Kiveliö.

Analysointi alkoi parikymmentä vuotta sitten, kun Kiveliö eksyi ajankulunaan kasinolle.

Pöydässä pelattiin pokeria, mutta Kiveliö ei tohtinut ottaa osaa. Puolen vuoden ajan hän kävi kasinolla seuraamassa peliä. Luki kirjoja ja opetteli, kunnes uskaltautui mukaan.

– Huomasin pärjääväni. Yritys, jossa olin töissä, lopetti ja jäi vapaata aikaa. Ajattelin, että kokeilen pokeria. Se oli hyvä päätös.

"Koukussahan minä tuohon lajiin olen"

Ura aukeni pokeriammattilaisena. Viikossa nettipokeriin ja kasinolle upposi yhteensä noin 30 tuntia.

Erityisesti 2000-luvun alussa työt tehtiin öisin. Silloin jenkit tulivat linjoille, ja pöydissä oli huonompia pelaajia.

– Yksi osa ammattilaisuutta on pöytävalinta. Mieluummin pelataan vähän kokemattomien ja huonojen pelaajien kanssa. Silloin alkuun mietin, onko se moraalisesti oikein viedä jonkun rahat. Mutta joku vie ne kuitenkin. Se on kuitenkin vapaaehtoista toimintaa.

Aamulla Kiveliö kampesi itsensä kuitenkin hyvissä ajoin ylös. Hän on tavallinen perheen isä, joka halusi pitää yhteisen rytmin perheensä kanssa.

Toisaalta samalla perhe on pitänyt tolkun pelissä.

– Koukussahan minä tuohon lajiin olen, sitä ei voi kiistää. Se on koukuttava laji. Jos olisin yksinäinen, en muuta tekisi kuin pelaisi.

Aarno Kiveliö pelaa biljardia
Meeri Niinistö / Yle

Kiveliön vaimo Satu omistaa biljardisalin. Perhe on kilpailuhenkinen, tuskin homma muuten toimisi, sanoo Kiveliö.

Suhteen alkuaikoina rahasta ei kuitenkaan puhuttu yhtä avoimesti kuin tänä päivänä. Päivän tienestit, mutta myös menetykset, saattoivat liikkua kymmenissä tuhansissa euroissa.

– Turnauspelaamisessa leivän tienaaminen vaatii pitkän juoksun. Pelaat kymmeniä turnauksia vuodessa virheettömästi ja silti et välttämättä rahasta kertaakaan. Sitten, kun pääsee rahastamaan kärkisijoilta, puhutaan jopa sadoista tuhansista.

Kiveliön isoin tili turnauksesta on ollut reilut sata tuhatta euroa. Pokeriammattilaiselle raha on vain työväline, jolla tehdä lisää rahaa, selittää Kiveliö.

– Pokeripelaajan tärkeä ominaisuus on, ettei rahaa saa rakastaa tai pelätä.

Moni nuori pokerin pelaaja pistää isoa vaihdetta silmään, kun iso summa osuu omalle kohdalle. Kiveliön jalat ovat pysyneet maassa, osittain juuri perheen takia.

– Perheellisen ei auta mennä poikki, menettää kaikkea. Elämisen kassa ja pelaamisen kassa eivät ole saaneet sekoittua.

Pokerimerkkejä
Meeri Niinistö / Yle

Asennoitumista vaatii myös isojen rahasummien häviäminen. Suomalaiset ovat joidenkin tutkimusten mukaan kärkimaita nettipelirahastuksessa suhteessa asukaslukuun. Kiveliö veikkaa, että se johtuu osittain suomalaisesta luonteesta.

– Pokeriin kuuluu olennaisena huono tuuri. Kun käy huono tuuri, puhutaan tilttaamisesta.

– Suomalainen luonne on rauhallinen, eikä tiltti ole niin kova kuin esimerkiksi pelaajilla eteläisissä maissa, missä pelataan sitten kaikki kädet ja yritetään saada tappiot takaisin. Suomalaiset kestävät sen paremmin. Jos minä tilttaan, menen kilpparipuolustukseen, enkä oikein uskalla pelata ollenkaan. Se on tietysti halvempi tapa.

Myös tietynlainen itsensä kovettaminen on ollut tarpeen, hän sanoo.

– Alalta löytyy paljon surullisia tapauksia. Vuosien varrella on nähnyt todella surkeita juttuja. Niiden ei pidä antaa vaikuttaa.

Korttipakka
Meeri Niinistö / Yle

Kilpailu alalla on koventunut, kun nettipelien määrä on kasvanut ja samalla tiedon lähteille pääsee kuka tahansa. Pokeriammattilaiseksi voi 'lukea' kuka tahansa.

– Kaikki tieto on saatavilla, jos haluaa opiskella. Karkeasti voidaan sanoa, että ketkä netissä ovat pelanneet työkseen, tulotaso on pudonnut melkein 70 pinnaa.

Millä Kiveliö on pärjännyt leivässä jo parikymmentä vuotta? Pokeriammattilainen tarvitsee sosiaalista älyä, taitoa lukea muita ihmisiä. Kassanhallintaa. Rahaa. Ja vähän matikkaa, sanoo Kiveliö.

– Pokeripelaajat ovat minusta keskimääräistä älykkäämpiä. Tärkeä ominaisuus on myös kurinalaisuus. Ne, jotka ovat kurinalaisia, pärjäävät parhaiten.

Vaatii luonnetta ottaa toisena päivänä takkiin, jotta seuraavana päivänä voi taas tehdä tiliä.

– Psyykettä se vaatii. Vaikka vedät kuinka oikein, niin onnen osuus lyhyellä ajalla on suuri.

"En minä suosittele tänä päivänä pokeria oikein kenellekään"

Nettipelien yleistymisen myötä myös mielikuva pokerista on muuttunut. Pokeria ei enää pidetä syntinä.

– Kun tytär oli eskarissa, häneltä kysyttiin, mitä vanhemmat tekevät. Äiti pelaa biljardia ja isä pokeria. Silloin se ei ollut sosiaalisesti hyväksyttävää.

Vuosia on kulunut, ja nyt tuo sama tytär on itse siinä iässä, että miettii uravaihtoja. Kiveliö ei varsinaisesti toivo, että tytär seuraisi isän jalanjäljissä.

– En minä suosittele tänä päivänä pokeria oikein kenellekään. Se on hurjan rankkaa. Turnaukset ovat rankkoja reissuja, pelataan öisin ja istutaan huonoilla tuoleilla. Jotkut sattuvat vielä läträämään alkoholilla.

Kiveliö on juuri liittynyt Ei koskaan eläkkeelle -yhdistykseen, eikä korteista luopuminen ole siis ainakaan vielä suunnitelmissa, vaikka nettipelitunnit ovatkin vähentyneet.

– Usein kysytään, miksi en lopettanut, kun olin voitolla. Kun pelaa työkseen, se on jatkumo. Ei silloin lopeteta voitolla eikä häviöllä.