1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Joko sinä bongasit jäähiuksia – nyt on niille otollinen aika

Loppusyksyn hyytävä koleus rakentaa puunoksille jopa kymmenen senttiä pitkiä, sadasosamillin paksuisia jäähiuksia. Jäähiusten synty pysyi tutkijoillekin arvoituksena liki sata vuotta.

Hiusjäätä Hattulan Lepaalla. Hiusjää syntyy yleensä lahopuun pinnalle. Kuva: Markku Karvonen

Jäähiuksista tehtiin ensimmäiset tieteelliset havainnot Yhdysvalloissa vuonna 1833. Tasan sata vuotta sitten ilmiö kuvattiin tarkemmin, mutta vasta muutama vuosi sitten jäähiusten syntymekanismi saatiin selville.

Hiusjään muodostumisen saa aikaan liilatali (Exidiopsis effusa). Lämpötilan painuessa pakkaselle puun pinnalla olevat vesimolekyylit jäätyvät, vaikka puu pysyy sisältä sulana. Puun huokosista imeytyy pintaa kohti lisää vettä, joka sekin jäätyy. Jäätynyt vesi työntyy ohuina rihmoina ulos.

Märän syksyn ilmiö

Hiusjään synty edellyttää melko korkeaa ilmankosteutta. Hiusjää kasvaa lahopuiden ympärille lähinnä yöllä ja se sulaa auringon noustessa. Siksi aamut ovat parasta aikaa bongata tämä erikoinen luonnonilmiö.

Hattulalainen Markku Karvonen on bongannut jäähiuksia useampanakin vuonna, kun syksy on ollut märkä.

Kuva: Markku Karvonen

– Useimmiten jäähiukset ovat olleet lahopuiden pinnalla, mutta nyt niitä oli ensimmäistä kertaa sienten pinnalla.

– Olen nähnyt niitä siellä, täällä ja tuolla, mutta ei niitä alvariinsa kuitenkaan näe, kertoo Markku Karvonen jäähiusten esiintymisestä.

Jos sääennusteet pitävät paikkansa, että maahan sataa lunta, edellytykset jäähiusten syntyyn menevät. Siksi jäähiuksia kannattaakin etsiä juuri nyt.