Taas käänne taivaalla: Latvian valtio saattaa myydä AirBalticin jopa kokonaan

Suomalaisillekin tuttu lentoyhtiö AirBaltic voi saada pian uuden omistajan, tai ainakin merkittävän sijoittajan. Pienen yhtiön on vaikea pärjätä alan äärikireässä kilpailussa, arvioi analyytikko.

AirBaltic
Air Balticin koneita Riian lentokentällä.
AirBaltic ei ole talousvaikeuksissa, sillä se teki vuonna 2016 niukasti voitollisen tuloksen, ja Latvian liikenneministeriö ennustaa yhtiön pärjäävän tänä vuonna vielä paremmin. AOP

Lentoalalla on riittänyt viime kuukausina käänteitä, kun brittiläinen lentoyhtiö Monarch lopetti yllättäen toimintansa talousvaikeuksiin, ja maksukyvyttömäksi ajautunut Air Berlin on parhaillaan pilkottavana, osan yhtiöstä jo mentyä Lufthansalle.

Lisää yritysjärjestelyjä voidaan nähdä lähiaikoina, sillä Latvian valtio saattaa luopua jopa kokonaan Riiassa pääpaikkaansa pitävästä lentoyhtiö AirBalticista. Latvian valtio omistaa yhtiöstä 80 prosenttia, kun 20 prosenttia on jo yksityisellä sijoittajalla.

Latvian hallitus on vaatinut liikenneministeriötä etsimään AirBalticille strategisen kumppanin marraskuun kolmanteen päivään mennessä. Ministeriö on etsinyt konsulttiyhtiön avulla sijoittajia, jotka voisivat varmistaa AirBalticin kehittymisen.

Liikenneministeriön valtiosihteeri Kaspars Ozolins kertoo latvialaiselle uutistoimisto LETA:lle (siirryt toiseen palveluun), että ministeriöllä on parhaillaan tutkittavana AirBalticista kiinnostuneilta sijoittajilta tulleita konkreettisia ehdotuksia.

Ozolinsin mukaan lentoyhtiön täysi yksityistäminenkin on mahdollista, jos ministeriön vaatimukset täyttyvät. Hän kuvailee koko omistuksesta luopumista teoriassa mahdolliseksi. Hallitus ei ole edellyttänyt, että Latvia pysyisi yhtiössä omistajana.

AirBaltic on pieni yhtiö, ja se tuskin voi tuossa kokoluokassa pärjätä pitkällä aikavälillä itsenäisenä yhtiönä, kun lentäminen on äärikireästi kilpailtua.

Inderesin analyytikko Antti Viljakainen

Yhteyksien Riiasta säilyttävä

Ministeriöllä on kuitenkin vaatimuksia mahdolliselle ostajalle tai kumppanille. Latvian ja muiden Baltian maiden yhteyksien täytyisi säilyä vähintään samalla tasolla kuin vuonna 2016.

Riian lentokentän täytyy myös pysyä yhtiön tärkeimpänä solmukohtana. Maan hallitus haluaa lisäksi voida jotenkin osallistua yhtiön merkittävimpiin päätöksiin.

Ozolinsin mukaan valtion on vaikea kehittää AirBalticia, sillä valtion investoinnit yhtiöön voidaan helposti katsoa EU:n kieltämäksi valtiontueksi. Valtio ei voi toimia sijoittajana yhtä tehokkaasti kuin yksityiset omistajat, Ozolins kommentoi uutistoimistolle.

Ministeriön mukaan AirBaltic on pärjännyt hyvin, ja voi pärjätä ensi vuonna vielä paremmin. Valtiosihteeri viittaa kuitenkin lentoliikenteen markkinoiden olevan huonossa jamassa ja kilpailun kiristyvän edelleen, kun isot eurooppalaiset yhtiöt ja Kiinasta tulevat uudet kilpailijat hakevat lisää jalansijaa.

Analyytikko: Pienen yhtiön vaikea pärjätä ilman maantieteellisiä etuja

Lentoalaa seuraava analyytikko Antti Viljakainen Inderesiltä arvioi Ylelle, että AirBaltic on onnistunut viime vuosina pienentämään tappioitaan. Yhtiö on perääntynyt kovimmasta kasvustrategiastaan, kun se vielä joitain vuosia sitten lensi Suomessakin lukuisiin kaupunkeihin.

Nyt AirBaltic lentää Riian ja Helsingin välillä useasti päivässä, ja lähes päivittäin Riiasta Tampereelle ja Turkuun.

Riian lentokenttä.
AirBaltic lentää Riiasta noin 60 kohteeseen. Valda Kalnina / EPA

– AirBaltic on pieni yhtiö, ja se tuskin voi tuossa kokoluokassa pärjätä pitkällä aikavälillä itsenäisenä yhtiönä, kun lentäminen on äärikireästi kilpailtua. Pienen yhtiön on vaikea pärjätä, ellei sillä ole maantieteellisiä etuja, kuten vaikka Icelandairilla. Latvia on kuitenkin Keski-Euroopan portilla, jossa kilpailu on kovaa.

Viljakainen katsoo, että yhtiön pitäisi pystyä investoimaan, jotta kilpailukyky säilyisi, mutta valtiolla ei ole tähän välttämättä halua.

Halpalentoyhtiöt, jätit ja selvän strategian löytäneet pienet yhtiöt pärjänneet

Viljakainen huomauttaa, että kun Finnairia pidetään alalla pienenä yhtiönä, on AirBaltic vielä paljon Finnairiakin pienempi.

AirBaltic teki viime vuonna liikevaihtoa 286 miljoonaa euroa ja 1,2 miljoonan euron tuloksen, kun Finnairilla vastaavat luvut olivat 2,3 miljardia euroa, tuloksen ollessa 55,2 miljoonaa euroa. Matkustajia AirBalticilla oli 2,9 miljoonaa, Finnairilla 10,8 miljoonaa. AirBaltic kasvattanee tänä vuonna matkustajamääräänsä viime vuodesta.

Lentoalan yritysjärjestelyt tulevat analyytikon arvion mukaan jatkumaan, sillä ala on jakautunut menestyviin yhtiöihin ja niihin, jotka taas eivät ole saaneet kasvusta kiinni.

– Halpalentoyhtiöistä Ryanair on viime aikojen lentojen peruutusten kanssa olleista vaikeuksistaan huolimatta pärjännyt tosi hyvin, muut halpayhtiöt eivät tulosmielessä aivan yhtä hyvin, mutta keskimäärin kuitenkin paremmin kuin verkostolentoyhtiöt.

Perinteisistä suurista yhtiöistä Viljakainen mainitsee IAG:n parantaneen paljon ja olevan hyvässä iskussa, ja myös Lufthansa ja Air France-KLM ovat parantaneet tuloksiaan. IAG:hen kuuluvat muun muassa British Airways ja Iberia.

– Pienemmistä yhtiöistä ne, joilla on selkeä strategia ja jotka ovat erottuneet jäteistä, ovat pärjänneet, kuten Icelandair. Finnair on kanssa parantanut paljon ja pärjännyt hyvin, kun Finnair on osannut hyödyntää fiksusti Aasian liikennettään.

Viljakainen toteaa Finnairia auttavan myös Suomen sijainnin, kun kilpailu halpalentoyhtiöiden kanssa ei ole niin kiivasta kuin Keski-Euroopassa ja Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

*Lue myös *

Ryanair lisää jälleen Suomen-lentojaan – Lappeenranta ja Tampere reittikohteina

Uusi halpalentoyhtiö aloittaa lennot Helsingin ja Berliinin välillä

Finnair ei pidä halpalentoyhtiöitä uhkana Aasian reiteillä – "Lennot mahtuvat aivan hyvin tuonne taivaalle"