Kirjailijan mielestä nuorilla ei ole aikaa runoudelle: "Kädet ja pää täynnä jo muutenkin"

Joensuun seudulla kaksikymmentä vuotta toiminut Runon Ystävien yhdistys kaipaisi tuoretta verta. Nyt harrastus on keski-ikäisten ja sitä vanhempien varassa.

sanataide
Elsi Komu lausuu Juice Leskisen kirjasta
Runon Ystävät -yhdistyksen varapuheenjohtajalta Elsi Komulta taittuu runon lausuminen melkein milloin tahansa. Yle Joensuun toimituksessa lausuttavaksi päätyi Juice Leskisen riimejä.Sarah Laukkanen / Yle

Runojen ja lausuntataiteen harrastajien Runon Ystävät -yhdistys on kahdenkymmenen vuoden aikana vakiinnuttanut paikkansa Joensuun seudun kulttuurielämässä.

Vaikka Runon Ystävillä on edelleen kysyntää seminaareissa, kansalaisjuhlissa ja esimerkiksi yhdistysten juhlatilaisuuksissa, on se kuitenkin jonkinlaisen muutoksen tai uudistumisen edessä.

Yhdistyksen varapuheenjohtaja ja kirjailija Elsi Komun mukaan nuoret eivät löydä tietään runojen sen paremmin kuin lausuntataiteenkaan äärelle. Toiminta on keski-ikäisten ja sitä vanhempien, pääosin naisten varassa.

– Tämä on meille ihan kohtalon kysymys. Kuinka me voisimme uudistua ohjelmistollamme ja esittämisen tavallamme? Olemme yrittäneet viedä runoa moneen paikkaan, olemme esiintyneet rautatieasemalla ja tavarataloissa. Olemme yrittäneet myös viedä runoja lapsille katselmustyyliin, mutta saimme liian vähän osanottajia eikä sitä voitu toteuttaa, Elsi Komu sanoo.

Tässä on oiva keino mennä vähän pidemmälle itseensä olemiseen ja itseä askarruttavien, kiinnostavien ja kiihottavien asioiden kanssa.

Elsi Komu

– On niin paljon muuta tekemistä ja harrastamista, sekä nuorilla että keski-ikäisillä, perheellisillä ihmisillä. Kädet täynnä ja pää täynnä jo muutenkin, muista asioista.

Komu toivoo runojen ja lausuntataiteen löytävän uusia harrastajia nuorten tubettajien ja muiden somettajien kautta.

– Kovasti olisi hieno asia, jos sitä kautta aukenisi mahdollisuuksia. Tekniikan mahdollisuudet ovat nyt käsissä ja auenneet.

Runoilla irti arjesta

Runojen harrastaminen ja niiden lukeminen voisi olla Komun mukaan hyvä tapa irrottautua muusta kiireestä ja arjesta, keino syventyä johonkin vähän pidemmäksi aikaa kerrallaan.

– Varsinkin juuri nykyruno, joka panee pohtimaan enemmän. Tässä on oiva keino mennä vähän pidemmälle itseensä olemiseen ja itseä askarruttavien, kiinnostavien ja kiihottavien asioiden kanssa, Runon Ystävien nykyinen varapuheenjohtaja Komu innostuu kehumaan.

Ei enää pelkkää kaunolukua

Vuonna 1997 perustettu yhdistys syntyi neljän naisen lausuntaryhmästä, jota nimitettiin Kaunoluvuksi. Ryhmässä mukana olleen Elsi Komun mukaan nimi valittiin pilke silmäkulmassa. Kaunolukua kun opetettiin aikoinaan yliopistoissa ja esimerkiksi Joensuun Vapaaopistossa. Sillä tarkoitettiin kaunokirjallisten tekstien kuten runojen esittämistä.

Alkoi tuntua siltä, että vähän suurempi porukka saisi tulla mukaan.

Elsi Komu

Kaunoluku-lausuntaryhmää pyydettiin usein esiintymään ja se sai paljon hyvää palautetta.

– Teimme yhteisiä runo-ohjelmia ja kiersimme pitkin Pohjois-Karjalaa. Alkoi tuntua siltä, että vähän suurempi porukka saisi tulla mukaan, muistelee yhdistyksen syntyä sen perustajajäseniin kuuluva Elsi Komu.

Lopulta Runon Ystävien perustavassa kokouksessa mukana oli seitsemäntoista kiinnostunutta ja innostunutta. Toiminta käynnistyi vireästi ja yhdistys sai nopeasti julkisuutta. Esiintymispyyntöjä riitti.

– Luulen, että lausunnalla esittävän taiteen muotona meni silloin ihan hyvin. Paljon järjestettiin juhlatilaisuuksia, joissa oli perinteisesti ohjelmassa runonlausuntaa, Komu tuumaa.

Nykyään esimerkiksi Jouluevankeliumi murteilla ja teemoitetut runoillat Joensuun kaupunginkirjastossa ovat osa yhdistyksen säännöllistä toimintaa.