Länsiafrikkalaiset rytmit innostavat sekä harrastajia että muusikoita – "Suomessa on iso skene"

Suomalais-senegalilaisia ammattilaisyhtyeitä on syntynyt viime vuosina useita. Maidemme musiikilliset yhteydet yltävät lähes 40 vuoden päähän.

musiikki
Uutisvideot: Afrikan rytmit ovat suosittuja
Uutisvideot: Afrikan rytmit ovat suosittuja

Dounya Fanyi Fan, Jamora, Mama Africa, Mami Wata, Wonuwali. Siinä muutamia ryhmiä, joissa suomalaiset soittavat ja tanssivat länsiafrikkalaisia rytmejä ja tansseja.

Suomalaisten ja länsiafrikkalaisten muusikoiden yhteistyöllä on jo vuosikymmenien perinteet. Afrotanssi ja länsiafrikkalaisten rumpujen soitto ovat yleistymässä Suomessa harrastuksena.

Suomen afrotanssin konkari, Afroahjon opettaja-koreografi Outi Kallinen kertoo, että muutamia vuosia sitten Suomessa oli pieni afrotanssi- ja rumpuharrastuksen buumi.

– Kyllä afrotanssi harrastuksena pikkuhiljaa tulee tunnetummaksi. Tarjontaa alkaa olla aika paljon, ja tunteja on useita esimerkiksi Helsingissä, Kallinen toteaa.

Helsingin ulkopuolella Jyväskylä on yksi Suomen aktiivisimmista afrotanssikaupungeista. Afrotunteja järjestetään myös useissa kansalaisopistoissa.

"Suomessa iso skene"

Suomeen on muuttanut viime vuosikymmeninä useita rumpaleita ja tanssijoita Länsi-Afrikasta. He järjestävät yhdessä suomalaisten alan ammattilaisten kanssa harrastajille tanssi- ja soittoleirejä eri puolilla Länsi-Afrikkaa. Tänä talvena Senegalissa ja Guineassa pidetään ainakin seitsemän eri leiriä.

Ossi Raippalinna
Helsinkiläinen lyömäsoittaja Ossi Raippalinna rakentaa itse omat rumpunsa.Jouni Immonen / Yle

– Täällä on pieneen maahan suhteutettuna aika iso länsiafrikkalaisen musiikin skene. On paljon tekijöitä, ja koko ajan tulee jotain uutta, kertoo lyömäsoittaja Ossi Raippalinna Ossi Percussionista.

Länsiafrikkalaisia lyömäsoittimia ovat djembé-, sabar- ja doundoun-rummut. Lisäksi kaksi kielisoitinta, sormin näppäiltävä kora ja puumalleteilla soitettava balafon, ovat kotoisin alueelta.

– Olen syntynyt perheeseen, jossa kaikki soittavat sabaria. Sabarin avulla on historiassa hoidettu sairaita ihmisiä ja sitä on soitettu erilaisissa juhlissa, Helsinkiin kolme vuotta sitten muuttanut senegalilainen Baye Mboup, 34, kertoo.

Muusikkoja harjoituksissa.
Senegalilaiset Khadim Wade (vas.) ja Baye Mboup soittavat guinealaisen Alya Yattaran kanssa djembe- ja doundoun- rumpuja Helsingissä Harjun nuorisotalolla. Kuvasta puuttuu Djomba Kourouma.Jouni Immonen / Yle

Senegalilainen laulu muistutti jenkkaa

Senegalilaista ja suomalaista musiikkia ovat yhdistelleet myös ammattimuusikot. Senegalin ja Suomen musiikkiyhteistyö alkoi 1970 ja 80-lukujen taitteessa, kun jazz- ja etnomuusikot Sakari Kukko ja Hasse Walli viettivät paljon aikaa Senegalissa ja soittivat paikallisten muusikoiden kanssa.

– Jäljet johtavat sylttytehtaalle nimeltä allekirjoittanut, Kukko nauraa.

Walli ja Kukko tekivät Senegalin pääkaupungissa Dakarissa musiikkia paikallisten muusikoiden kanssa. Ensimmäiset senegalilaismuusikot tulivat Suomeen heidän yhtyeisiinsä, kuten etnoyhtye Piirpaukkeeseen ja Hasse Wallin Asamaaniin.

Sakari Kukko
Helsingissä asuva Sakari Kukko on myös koiraihmisiä.Juho Takkunen / Yle.

Senegalilainen pop-musiikki mbalax on iloisen helmeilevää ja duurivoittoista, kun taas suomalainen musiikki tunnetaan melankoliasta. Mikä kahden kaukaisen maan musiikkia yhdistää?

– Yhteistä on. On lähes maaginen tunne, miten ne vaan tuntuvat toimivan yhdessä, Kukko kuvailee.

Suomalaisen maailmanmusiikkipioneerin ensimmäinen kosketus senegalilaiseen livemusiikkiin oli 1970-luvulla, kun ruotsalainen teatteri tilasi Senegalin kansallisbaletin esiintymään.

– Kun ne naiset lauloivat hitaampaa laulua, siinä oli ilmiselvä jenkkalopuke, Kukko muistelee.

Vaikutteet liikkuneet puolin ja toisin

Piirpaukkeen lisäksi Sakari Kukko on yhdistellyt suomalaista perinteistä musiikkia ja senegalilaisia rytmejä Humbalax-yhtyeen Paratiisi-levyllä. Tällä hetkellä hänellä on GMS-kokoonpano, jossa soittaa senegalilaisia ja suomalaisia muusikoita.

Muita viime aikojen suomalais-senegalilaisia yhtyeitä ovat esimerkiksi afrogrooveyhtye Afrotysonia, jossa soitetaan kanteletta, ja suomalaisia ja länsiafrikkalaisia säveliä yhdistelevä kora- ja balafonkokoonpano Sila Fato.

Kun senegalilaiset naiset lauloivat hitaampaa laulua, siinä oli ilmiselvä jenkkalopuke.

Muusikko Sakari Kukko

Vuonna 2015 nähtiin harvinaista yhteistyötä, kun legendaarinen afrorumbayhtye Orchestra Baobab ja Tuure Kilpeläisen Kaihon Karavaani esiintyivät yhdessä Helsingissä ja Tampereella.

Senegalilainen musiikki on saanut vaikutteita eri suunnista, sillä maa sijaitsee kulttuurien risteyskohdassa. Vaikutteita on tullut historian saatosta arabeilta, Ranskasta, Kuubasta ja afroamerikkalaisilta.

Kukko toteaa, että vaikutteet eivät ole liikkuneet pitkän maantieteellisen etäisyyden takia kovin laajasti Suomen ja Senegalin välillä. Musiikki on kuitenkin universaalia ja vaikutteita otetaan kaukaakin, puolin ja toisin.

– Jopa Piirpauke-melodioita on kuultu Senegalissa, ja muitakin vaikutteita meidän musiikista, kun jätin sinne kasetteja meidän ensimmäisellä reissulla, Kukko kertoo.

Juttua tarkennettu 12.11. klo 8.14: Tarkennettu koran olevan kielisoitin, 21-kielinen harppuluuttu. Lisätty maininta Wonuwali-ryhmästä.