Miksi nuori ei äänestä, eikä lähde politiikkaan? EU-komissaari: "Aika on ajanut ohitsemme"

Suomen ja Euroopan tulevaisuus on nuorissa, mutta mitä tehdä, kun nuoria ei kiinnosta päättää yhteisistä asioista? Kysyimme EU-päättäjiltä.

politiikka
Euroopan liput liehuvat.
Tällä hetkellä monikaan nuori ei tiedä, mistä kaikesta kuntien ja kaupunkien valtuustot päättävät, eivätkä sitä, että ovet Eurooppaankin olisivat auki. Brysselissä järjestetään myös nuorisoparlamentteja.Niko Mannonen / Yle

BrysselNorsunluutorneja, kunnallispamppuja ja Brysselin monimutkaiseen koneistoon valuvaa päätösvaltaa. Politiikka on vieläkin monille nuorille etäinen asia, joka ei äänestysprosenttienkaan valossa kiinnosta.

Nuorimmista eli alle 25-vuotiaista äänestäjistä yli kaksi kolmasosaa jätti viime kuntavaalit kokonaan väliin. Myös nuoret aikuiset eli 25–34-vuotiaat kävivät uurnilla harvakseltaan.

Nuoret eivät ole myöskään lähdössä mielellään mukaan päätöksentekoon. Nuorten ehdokkaiden määrä oli kunnallisvaaleissa alhaisin (siirryt toiseen palveluun) (Kuntaliitto) kahteen vuosikymmeneen.

Merja Kyllönen
MEP Merja Kyllönen toivoo, että kokeneet päättäjät antaisivat nuorten tuoreille ajatuksille tilaa ja arvoa, etteivät tulevaisuuden vaikuttajien siipiä katkaistaisi heti alkumetreillä. Hän ehdottaa mestari-kisälli-mallia, jossa nuoret voisivat oppia kokeneilta vaikuttajilta.Niko Mannonen / Yle

Jotain pitäisi tehdä – mutta mitä? Se onkin hankalampi kysymys.

Suomi ei paini passiivisen nuorisonsa kanssa yksin. Ongelma myönnetään myös Euroopan päätöksenteon keskipisteessä Brysselissä.

– Se on ihan yleiseurooppalainen ongelma. Kyllä me aikuiset päätöksentekijät olemme onnistuneet tekemään vaikuttamisesta sen verran ikävännäköistä ja haasteellista hommaa, että nuoret kokevat mielekkäämpänä ottaa kantaa kansalaisvaikuttamisen kautta, kuin lähteä itse käytännön aktiivivaikuttamiseen kunnanvaltuustoissa tai kaupunginvaltuustoissa, kertoo Euroopan parlamentin jäsen Merja Kyllönen.

– Tämä näkyy nuorten palautteena, että "te olette siellä norsunluutorneissa mistään maailman asioista ymmärtämättöminä". He eivät halua olla sellaisessa osallisena, hän jatkaa.

EU:n alue- ja rakennepolitiikan komissaari Corina Crețu ei myöskään kainostele sukupolvien välisen muurin myöntämistä.

– Heitä pitäisi rohkaista, Crețu sanoo vakavana.

– Heidän ei pitäisi pelätä meitä, sillä olemme avoimia uusille ideoille ja ajatuksille. Tiedämme, että olemme joskus liian konservatiivisia ja aika on ajanut ohitsemme. Silti tarvitsemme tuoreita nuoria ihmisiä mukaamme kehittämään tulevaisuuttamme, hän jatkaa.

Pelkääkö kokenut poliitikko vallan romuttumista?

Syitä voi etsiä monesta paikasta, mutta onko pitkään rakennettua sukupolvien välistä muuria helppo murentaa tai edes madaltaa?

Merja Kyllösellä itselläänkin on ollut pitkä tie siihen pisteeseen, jossa hän on nyt. Vuonna 1977 syntynyt Kyllönen kuuluu parlamentin nuorimpien jäsenten joukkoon ja päättää Euroopan tieliikenteeseen ja matkailuun liittyvistä asioista miesvoittoisessa TRAN-valiokunnassa.

Poliittisesti aktiivisen perheen tyttären lähtö politiikkaan ensin opiskelijajärjestön jäsenenä ja sitten kotikuntansa Suomussalmen kunnanvaltuutettuna ei tullut kenellekään yllätyksenä. Ilman sinnikkyyttä nousukiito olisi voinut tyssätä lyhyeen.

Nähdään muutos perinteisestä kokoustilasta ja -salista siihen, että ihmiset voivat osallistua kokoukseen vaikka Juntusrannan perältä omalta kotikoneeltaan.

Merja Kyllönen

Monien politiikan untuvikkojen lento päättyykin jo ensimmäiseen valtuustokauteen. Tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) (Kuntaliitto) mukaan alle kolmikymppisinä valtuustoon valitut ovat tavanomaista alttiimpia luopumaan valtuustopaikastaan. Taustalla ovat monet syyt, mutta yksi niistä on turhautuminen.

– Meidän kokeneempien pitää uskaltaa antaa tilaa ja mahdollisuus uusille ihmisille päästä kokeilemaan siipiään. Ne siivet nimittäin katkaistaan aika nopeasti innokkaaltakin ihmiseltä, jos hänet pudotetaan heti porukasta nuoruuden ja kokemattomuuden perusteella. Eihän kokemusta voi saada, jos ei pääse oikeasti vaikuttamaan. Jostain pitää aloittaa, Kyllönen muistuttaa.

Kyllösen mielestä kokeneempien poliitikkojen sormet puristuvat vallan valtikan ympärille hieman liian tiukasti, eikä otetta ole helppo irrottaa.

– Nuorille pitäisi myös antaa vastuuta, valtaa ja mahdollisuus toimia ja tehdä. Ei ajatella niin, että "olen nyt ollut tässä 40 vuotta, minun pitää nyt sinnikkäästi saada pitää kiinni paikastani", vaikka valtuustoon valittu nuori ihminen olisi saanut jo vahvemman mandaatin äänestäjiltä, Kyllönen sanoo.

Corina Crețu haastattelussa
EU:n alue- ja rakennepolitiikan komissaari Corina Crețu muistuttaa, että myös Euroopan ovet ovat auki nuorille ja tuoreita näkemyksiä kaivataan. Niko Mannonen / Yle

Kyllönen ehdottaa ratkaisuksi mestari-kisälli-mallia, jossa kokeneet valtuutetut pääsisivät perehdyttämään tuoreita valtuuston jäseniä.

– Uskaltaisimme antaa nuorille tilan ja toimia apuna ja tukena, eikä ajatella oman valta-aseman romuttumista. Se on minun mielestäni tärkein pointti, että tulee tuoreita mietteitä ja ajatuksia, jotka haastavat perinteisen, usein jo aika kalkkeutuneenkin ajattelun.

EU:n alue- ja rakennepolitiikan komissaari Corina Crețu sanoo, että myös päätöksenteko, byrokraattiset pöytäkirjat ja hankalasti ymmärrettävät säädökset, muuttuvat hiljalleen aikansa mukana.

– Olemme muovaamassa politiikkaa modernimpaan ja yksinkertaisempaan suuntaan, hän sanoo.

Milloin tulevat Skype-kokoukset?

Corina Crețu muistuttaa, että nuorella sukupolvella on tänä päivänä käsissään paremmat vaikuttamisen avaimet kuin hänen nuoruudessaan.

– Heillä on nyt käytössään kaikki työkalut, teknologia, joka pitäisi olla aktiivisemmassa käytössä, komissaari sanoo.

Vuonna 2015 julkaistun väitöstutkimuksen mukaan tietotekniikan kehitys vie seuraavaksi vaaleissa äänestämisen nettiin. Filosofian kandidaatti Antti Lamppula uskoo, että valtakunnallisissa vaaleissa netin kautta voi äänestää kymmenen vuoden päästä.

Mutta olisiko mahdollista hyödyntää tekniikkaa myös pienemmässä mittakaavassa, siirtää kuntapäätökset ainakin osittain verkkoon?

– Työtapojen kehittäminen on se yksi tie lisätä vuoropuhelua nuorten kanssa heitä koskevista asioista ja päätöksistä, mutta myös avaa sen maailman heille toisella tapaa, etteivät he pidä sitä niin kaukaisena, hölmönä tai hassuna järjestelmänä, johon on vaikea antaa omia kasvojansa virallisessa edustajan tehtävässä, Kyllönen pohjustaa.

Marco Dus
Alueiden komitean jäsen italialainen Marco Dus uskoo, että tekniikka tulee mukaan päätöksentekoon, muttei korvaa kuitenkaan perinteisiä toimielimiä.Niko Mannonen / Yle

Siihen suuntaan ollaan ainakin hyvää vauhtia menossa.

– Kyllä minä näen, että teknologia tulee muuttamaan systeemiä jo viiden vuoden aikana, koska paperiton valtuusto alkaa olla todellisuutta. Sitä naureskeltiin kymmenen vuotta sitten, että "joo paperiton ja paperiton", mutta läppärit, padit ja tabit ovat tulleet arkiseen elämään mukaan, MEP Merja Kyllönen huomauttaa.

Kyllönen uskoo, että seuraavien 10–15 vuoden aikana murros on vielä isompi.

– Nähdään muutos perinteisestä kokoustilasta ja -salista siihen, että ihmiset voivat osallistua kokoukseen vaikka Juntusrannan perältä omalta kotikoneeltaan.

Visio isosta teknologian läpimurrosta ei ole toteutumassa ihan heti.

– Kymmenen vuoden aikana mitään isoa radikaalia muutosta ole tulossa. Uskon, että lyhyemmällä ajanjaksolla, jona pidän mainitsemaani kymmentäkin vuotta, perinteisemmät muodot tulevat olemaan vallalla, Kyllönen lisää.

EU-asioista, tai ihan kotimaankin asioista, kirjoitetaan vain silloin, kun on joku skandaali, kriisi, ongelma tai huonoista ratkaisuista, joita on tehty.

Merja Kyllönen

Alueiden komitean italialaisjäsen ja Vittorio Venetton kaupunginvaltuutettu Marco Dus sekä komissaari Corina Crețu ottavat teknologiaan varovaisemman kannan.

– Meidän pitäisi käyttää toki myös klassisia tapoja harkintaan, eikä ainoastaan rakentaa elektronista maailmaa lapsillemme, Crețu sanoo.

– Teknologia on yksi tapa, mutten usko, että politiikan tulevaisuus paikallisten toimielinten ulkopuolella. Oikeastaan pienemmässä yhteisössä on helpompi kokea uusia ideoita. Paikalliset instituutiot tulevat olemaan vielä keskiössä tulevaisuudessa, mutta onhan niiden myös muututtava, Dus lisää.

Silti teknologiasta on Crețun mielestä hyötyä alueille, joissa on pitkät välimatkat.

– Etäisyydet eivät ole yhtä pitkiä teknologian ansiosta. Tunnemme olevamme lähempänä toisiamme, Crețu toteaa.

Kirjoitetaanko vain kriiseistä?

Pelkkä lupaus toimintatapojen muuttumisesta ja hyvät työkalut vaikuttamiseen eivät kuitenkaan riitä. Jotta nuorten kiinnostus voidaan herättää, tarvitaan myös tietoa. Tällä hetkellä monikaan nuori ei tiedä, mistä kaikesta kuntien ja kaupunkien valtuustot päättävät, eivätkä sitä, että ovet Eurooppaankin olisivat auki.

Kyllönen muistuttaa, että nuorten kiinnostukseen vaikuttaa myös tapa, jolla päätännästä kirjoitetaan.

– EU-asioista, tai ihan kotimaankin asioista, kirjoitetaan vain silloin, kun on joku skandaali, kriisi, ongelma tai huonoista ratkaisuista, joita on tehty. Ei kuitenkaan niistä taustoista, jotka auttavat pääsemään sen tiedon äärelle, että mihin kaikkeen ihmiset pystyisivät osallistumaan ja vaikuttamaan.

Lippuja parlamentin pihalla.
Brysselissä halutaan korjata syvään juurtuneita asenteita, jotka nojaavat uutisiin kriiseistä, ongelmista ja huonoista päätöksistä.Niko Mannonen / Yle

Corina Crețu painottaa myös EU-maiden oppilaitosten, päättäjien ja virkamiesten osuutta tiedon jakamisessa ja nuorten innostamisessa.

Tarvitaan myös konkretiaa. Tästä esimerkiksi MEP nostaa esimerkiksi European Youth Parliamentin (siirryt toiseen palveluun), jossa pääsee kokeilemaa, miltä tuntuu istua päättäjän penkissä.

– Täällä ihan vuosittain nuorisoparlamentti, joka kerää säännönmukaisesti jäsenmaista toimijoita. Strasbourgissa järjestetään kokous, jossa nuoret pääsevät kokeilemaan, miltä tuntuu istua päätöksentekijän paikalla ja käyttää puheenvuoroja sekä olla vuoropuhelussa toisten maiden nuorien kanssa. Se on saanut paljon hyvää palautetta ja ensi vuodelle ollaan kokomassa uutta nuorisojoukkoa.

"Lopulta on kyse heidän tulevaisuudestaan"

Nuoret halutaan saada mukaan päätöksentekoon vahvemmin myös laajemmassa mittakaavassa, ei pelkästään kunnissa ja valtakunnan politiikassa, vaan koko Euroopassa.

– Minun mielestäni nuoret tulisi sitouttaa mukaan keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta, koska lopulta on kyse heidän tulevaisuudestaan: miltä tulevien sukupolvien Eurooppa näyttää, sanoo EU:n alue- ja rakennepolitiikan komissaari Corina Crețu.

– Olemme keskustelleet Brexitin jälkeen, miten saada alue yhtenäisemmäksi. Minun mielestäni nuorella sukupolvella olisi sanansa sanottavana.

Crețu sanoo, että vaikka EU on ollut viime aikoina negatiivisten uutisten keskiössä, monessa asiassa on menty eteenpäin. Silti tekemistä riittää ja mukaan tarvitaan kaikenikäisiä päättäjiä.

– Tutkimuksemme osoittavat, etteivät tulot jakaudu tasaisesti. Meillä on iso ryhmä ihmisiä, jotka ovat köyhempiä kuin ennen kriisejä. On monia alueita, jotka tarvitsevat apua teollisuuden saamisessa takaisin jaloilleen. Siksi on hyvä, että päättämässä on myös nuoria ihmisiä.

Korjattu 27.10.2017 klo 08:10 Marco Dusin kuvan kuvatekstiä. Dus on alueiden komitean jäsen, ei komission, kuten jutussa aikasemmin luki.