Unesco patistaa kantamaan vastuuta koulutuksesta – suomalaistutkijat huolissaan tasa-arvosta

Suomen peruskoulun eriarvoisuus ja huoli syrjäytymisestä nousevat esiin Unescon kansainvälisessä koulutusraportissa.

koulutus
Koulureppu ja tyhjä pulpetti luokkahuoneessa.
Matleena Ylikoski / Yle

Suomen juoksu kansainvälisissä koulutusvertailuissa hiipuu. Viime keväänä julkaistut PISA- ja TIMSS-vertailut osoittivat koululaisten osaamisen notkahtaneen. Tutkijat pelkäävät, että suomalaisen koulun tasa-arvolle käy samoin. Tällä viikolla julkaistu Unescon kansainvälinen koulutusraportti (siirryt toiseen palveluun) vahvistaa, että Suomella on vielä petrattavaa, mitä tulee koulutuksen tavoittavuuteen ja tasa-arvoon.

– Raportti on meille erittäin ajankohtainen muistutus. Suomella on paljon tekemistä, kun katsotaan koulutuksen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Naapurimaamme, kuten Norja, menestyvät tässä huomattavasti meitä paremmin, toteaa professori Elina Lehtomäki Oulun yliopistosta.

Unescon raportti perustuu jäsenmailta kerättyihin tilastoihin ja aiempiin tutkimuksiin. Muista koulutusvertailuista se poikkeaa siinä, että oppimistulosten rinnalla raportissa tarkastellaan koulutuksen laatua. Keskiössä ovat koulutuksen vastuullisuus ja kestävä kehitys.

– Koulutuksen alalla kyse on muun muassa siitä, miten koulutettua opettajakunta on. Tai, kuinka tasa-arvoisesti koulutus jakautuu esimerkiksi tyttöjen ja poikien kesken, yliopistotutkija Hanna Posti-Ahokas Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Maita ei rankata paremmuusjärjestykseen, vaan jokaisen maan tilanne arvioidaan sen omista lähtökohdista.

Koulutustavoitteisiin on vielä matkaa

YK on asettanut tavoitteeksi, että kaikkialla maailmassa ihmisillä olisi mahdollisuus osallistavaan, oikeudenmukaiseen ja laadukkaaseen koulutukseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Raportti pyrkii seuraamaan, miten maat ovat edistyneet.

Maailmanlaajuisesti tavoite on kaukana.

– Maailmassa on 264 miljoonaa lasta, jotka eivät pääse kouluun. 100 miljoonaa nuorta ei osaa lukea, heistä neljäsosa asuu Afrikassa, Unescon koulutustutkija William C. Smith luettelee.

Lukutaidottomat lapset eivät ole vain Afrikan ongelma. Smith muistuttaa, että vastuu koulutuksesta kuuluu kaikille. Suomella taas riittäisi annettavaa.

– Suomen koulutusjärjestelmä on vahva. Suomessa opettajat ovat ammattitaitoisia ja heihin luotetaan, Smith huomauttaa.

– Me olemme yksi maista, joita seurataan kansainvälisesti. Onkin hyvä miettiä, mitä koulujärjestelmästämme haluamme jakaa muille, Elina Lehtomäki jatkaa.

Koulutuksesta säästäminen lyhytnäköistä

Suomea koskevassa taustaraportissa (pdf) (siirryt toiseen palveluun) on määritetty kolme ohjenuoraa maamme koulujärjestelmän kehittämiseksi.

Ensinnäkin koulutuksen kehittämisessä tulisi hyödyntää nykyistä enemmän tietoa. Koulutuksen arviointikeskus Karvin tutkimustuloksista tulisi tiedottaa nykyistä tehokkaammin niin kouluille, poliitikoille kuin yleisölle.

Toiseksi Suomen tulisi turvata riittävät resurssit koulutuksen arviointiin. Huolena on, että mikäli esimerkiksi koulutusleikkausten seurauksia tutkitaan vasta vuosien kuluttua, monet haitat havaitaan liian myöhään.

Kolmanneksi raportti patistaa hallitusta kiinnittämään enemmän huomiota alueellisiin eroihin opetusresursseissa. Rahan lisäksi pitäisi huolehtia siitä, että ammattitaitoisia opettajia riittää myös syrjäseutujen kouluihin.

– Säästöt ovat tässä kohtaa lyhytnäköistä. Jos me tähtäämme siihen, että meillä kaikki suorittavat vähintään toisen asteen koulutuksen ja että puolet väestöstä saisi korkea-asteen koulutuksen, niin säästöt eivät tässä auta, Elina Lehtomäki toteaa.

Vastuu koulutuksesta on kaikilla

Unescon koulutusraportti painottaa, ettei koulutuksen kehittämistä voida jättää vain koululaitoksen harteille. Opettajien voimavarat ovat useissa maissa jo nyt kortilla.

– Suomessakin yksi haasteista on se, että opettajat ovat ylikuormittuneita. Heidän vastuunsa on kasvanut ja he kokevat epätoivoa odotuksien suhteen, William C. Smith sanoo.

Raportin lopputulema onkin selvä: oppilaitokset, opettajat, oppilaat, vanhemmat, hallitus, koulutusjärjestöt – tasa-arvoinen ja laadukas koulutus ovat kaikkien vastuulla.

Jutun otsikkoa on muokattu 26.10.2017. Unescon koulutusraportissa ei suoraan todeta, että Suomen koulutuksen tasa-arvo heikentyy, vaan se on tutkijoiden tulkinta.