Paperiteollisuudessa alkoi sellun jalostusbuumi – "Voidaan saada jopa tuplahinta"

Sellunkäyttö siirtyy uusille alueille. Kasvumahdollisuudet ovat suuret.

Metsä- ja paperiteollisuus
Stora Enso sellutehdas Imatra
Stora Enso kertoi keskiviikkona investoivansa 42 miljoonaa euroa kemihierteen saatavuuden parantamiseen Imatran tehtailla. Kari Kosonen / Yle

Suomeen on tullut viime vuosina suuria investointeja selluteollisuuteen. Viimeksi tällä viikolla Stora Enso ilmoitti investoivansa 94 miljoonaa euroa Imatran ja Joensuun Uimaharjun tehtaisiinsa.

Stora Enson investointi on viimeinen sarjassa selluinvestointeja, joista suurin on Äänekosken uuden biotuotetehtaan avaaminen elokuussa.

Myös selluteollisuuden tulevaisuus näyttää tällä hetkellä valoisalta. Kysyntää pitää yllä tulevaisuuden sellun käyttökohteiden laajentuminen.

– Suomessa on päästy uuteen biotalousvaiheeseen, jossa aletaan tekemään muita kuin perinteisiä tuotteita sellusta, sanoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen.

Tällaisia tuotteita tehdään esimerkiksi Stora Enson Imatran tehtailla valmistettavasta mikrokuitusellusta ja kemihierteestä. Niitä käytetään pakkausteollisuudessa.

Kemihierre alentaa kartongin painoa ja mikrokuitusellu vähentää raaka-aineen tarvetta. Stora Enso kehittelee niistä muovia korvaavaa vaihtoehtoa neste- ja elintarvikepakkauksiin.

– On hyvin todennäköistä, että tällaisilla uusilla tuotteilla saadaan ratsastaa ainakin seuraavat 10–20 vuotta menestyksen aallonharjalla, professori Vakkilainen sanoo.

Uusia tuotteita, enemmän tuottoa

Tutkimus- ja tuotekehittely on avaamassa aivan uusia käyttökohteita selluteollisuudelle. Vakkilaisen mukaan kymmenen viime vuoden aikana tutkimustoiminta on ollut voimakasta.

Sellua käytetään esimerkiksi vaatteiden valmistukseen käytettävissä kuiduissa. Vakkilaisen mukaan kehitys menee koko ajan eteenpäin.

– Nyt on opittu tekemään tätäkin haastavampia kuituja. Niissä pitää olla esimerkiksi vedenpitävyyttä ja siliävyyttä.

Tuotteita on nyt myös jo tulossa markkinoille.

– Ollaan siinä vaiheessa, että tällaista tuotantoa aletaan ajamaan ylös. Nykyinen trendi vaikuttaa erittäin hyvältä Suomen metsäteollisuudelle,Vakkilainen vakuuttaa.

Näyttää myös siltä, että sellun uudet käyttökohteet voivat tarjota suurempaa tuottoa kuin nykyiset. Näin on esimerkiksi silloin, kun sellua jalostetaan tekstiiliteollisuutta varten.

– Näyttäisi siltä, että pystymme tekemään parempia lankoja kuin ennen. Voimme saada näin sellusta jopa tuplahinnan. Tämä merkitsee sitä, että saisimme sellusta merkittävää lisäarvoa nykyiseen verrattuna, Vakkilainen huomauttaa.

Äänekosken biotuotetehdas.
Aanekosken biotuotetehdas aloitti toimintansa elokuussa.Simo Pitkänen / Yle

Hyvät mahdollisuudet jatkojalostukselle Suomessa

Suomen kannalta suurin hyöty saadaan, jos sellu jalostetaan mahdollisimman pitkälle kotimaassa. Vakkilaisen mukaan tähän on hyvät mahdollisuudet, sillä työvoimakustannukset menettävät merkitystään, mitä korkeammalle jalostusaste nousee.

Vakkilainen ei usko, että tuotanto katoaa halpatuotantomaihin.

– Kysymys on korkean teknologian linjoista, joissa suurin osa kustannuksista on investointikustannuksia. Todennäköisesti niiden ajamiseen vaaditaan ammattitaitoa ja ymmärrystä. En näe isoa syytä, miksi kuitu mentäisiin tekemään johonkin muualle.

Vakkilaisen mielestä Suomella on hyvät mahdollisuudet kehittää jatkojalostusteollisuutta sellutuotannon ympärille.

– On tosi jännä nähdä, miten hyvin tämä alkaa työllistämään seuraavan 5–10 vuoden aikana.