Europarlamentaarikot kamppailevat kelloa vastaan: Kesäaikaan siirtymisestä luovuttava – "Lopetetaan tämä hölynpöly"

Ryhmä julkisti keskiviikkona aloitteen, johon ryhdytään nyt keräämään allekirjoituksia.

kesäaika
Nainen siirtää kelloa.
Juha Kokkala / Yle

STRASBOURG Ensi sunnuntaina kello 4 yöllä Suomen aikaa koko Eurooppa siirtyy taas talviaikaan. Se on helppoa: ne, joiden pitää ryömiä töihin, saavat tunnin enemmän unta. Aamut eivät ole niin pimeitä.

Keväinen, toiseen suuntaan tehtävä vaihdos onkin vaikeampi: kellojen siirtämisellä on vakavia terveydellisiä vaikutuksia, esimerkiksi sydän- ja aivoinfarktien riski voi kasvaa.

Nyt ryhmä europarlamentaarikkoja haluaa, että kesäaikaan siirtymisestä luovutaan. Seitsemänkymmenen parlamentaarikon ryhmä julkisti keskiviikkona Strasbourgissa aloitteen, johon ryhdytään nyt keräämään allekirjoituksia.

Aloitteen ovat jo allekirjoittaneet kaikki 13 suomalaista europarlamentaarikkoa.

– Olemme jo vuosia tienneet, että kellojen siirtely ahdistaa, mutta siitä on myös todellisia terveydellisiä haittoja, sanoi Miapetra Kumpula-Natri (sd.) aloitteen tekijöiden tiedotustilaisuudessa.

Kumpula-Natri viittasi esimerkiksi lääketieteen Nobel-palkinnon voittaneen tutkimusryhmän työhön. Jeffrey C. Hall, Michael Rosbash ja Michael W. Young ovat keskittyneet tutkimaan biologista kelloa.

Aloitteen alkuunpanijoiden puheenjohtaja Pavel Svoboda viittasi myös europarlamentin tutkimusyksikön tekemään selvitykseen. Sen mukaan kesäaikaan siirtymisen hyödyt ovat hyvin pienet, mutta terveyshaitat "vakavammat kuin aiemmin on ajateltu."

Suomessa kesäaikaan siirryttiin ensimmäisen kerran maaliskuussa 1981. Vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala muisteli sitä hetkeä keskiviikon tiedotustilaisuudessa.

– Ainoa poikani syntyi tuona yönä. Olin hyvin hämilläni, koska en tiennyt, mihin aikaan hän oli syntynyt!

Kesäaikaan siirtymisestä määrätään EU-direktiivissä. Direktiivin muuttamiseen europarlamentilla ei ole valtaa, vaan sen voi tehdä ainoastaan komissio. Jos nyt alkuun potkaistu aloite hyväksytään, se ainoastaan vaatii komissiolta vastauksen, eiikä väistämättä johda direktiivin muuttamiseen.

Lisää painetta kuitenkin tulee EU:n jäsenmaiden suunnasta. Puolassa parlamentin käsittelyssä on aloite kesäajasta luopumisesta. Suomessa aihetta käsittelevä kansalaisaloite taas on vasta tullut eduskunnan käsittelyyn.

Jos jokin jäsenmaa päättää omin nokkinensa luopua kesäajasta, se päätyy konfliktiin EU-tason lainsäädännön kanssa. Pavel Svobodan mukaan tulevaisuudessa häämöttävä konflikti olisi helposti ratkaistavissa:

– Lopetaan tämä hölynpöly Euroopan unionin tasolla, niin mitään konfliktia ei synny, hän sanoi.