Diabetesta sairastetaan Suomessa enemmän kuin koskaan – THL: Nuoria sairastuneita huimat 40 prosenttia lisää

Miesten itsemurhien määrä on puolestaan puolittunut parissakymmenessä vuodessa. Psyykelääkkeiden käyttö selittyy osin muistisairauksien ja geneettisten mielisairauksien lääkitsemisellä.

kansanterveys
Insuliinikyniä.
Jaani Lampinen / Yle

Suomi jää monessa terveyteen liittyvässä mittarissa jälkeen pohjoismaisista kumppaneistaan (siirryt toiseen palveluun). Taustalla on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin Mika Gisslerin mukaan se, että Suomi tuli mukaan hyvinvointiyhteiskuntakehitykseen myöhemmin kuin pohjoismaiset naapurinsa.

– Suomi ja Islanti ovat laahanneet jäljessä, erityisesti Suomen perässä tulo näkyy miesten elinajanodotteessa.

Miesten elinajanodote on edelleen Suomessa 78 vuotta, kun useimmissa muissa Pohjoismaissa se on muutaman vuoden korkeampi.

– Suomalaismiesten alhaisen eliniän taustalta löytyy alkoholinkäyttöä, tieliikenneonnettomuuksia ja itsemurhia. Näihin asioihin pystytään toisaalta myös vaikuttamaan yhteiskunnallisin toimin, Gissler huomauttaa.

Kansamme ikävällä tavalla kuuluisuuteen nostaneiden itsemurhatilastojen osalta tilanne onkin kääntynyt reippaasti parempaan suuntaan ja itsemurhaluvut ovat enemmän kuin puolittuneet parinkymmenen vuoden takaisesta.

– Kun vuonna 1990 tuhannesta miehestä 49 kuoli itsemurhan seurauksena, viime vuonna enää 21 tuhannesta kuoli oman käden kautta. Esimerkiksi Belgiassa ja Ranskassa luvut ovat suurin piirtein samaa tasoa, Gissler laskeskelee.

Gissler toteaa, että myös sydän- ja verisuonitautien osalta on positiivista uutisoitavaa, vaikka niihin liittyvä lääkitys onkin meillä yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa.

– Lähtökohta oli se, että vielä muutama vuosikymmen sitten miestemme sydän- ja verisuonitautikuolleisuus oli maailman huippua 50-60 –vuotiailla, joten siitä oli myös mahdollista lähteä parantamaan tilannetta nopeilla toimilla.

Diabeteslääkkeitä käytetään enemmän

THL:n tiedot (siirryt toiseen palveluun) osoittavat, että Suomessa diabeteslääkkeitä käytetään enemmän kuin muissa Pohjoismaissa (93 annosta tuhatta asukasta kohden) ja diabeteslääkkeiden käyttö vaikuttaa kasvaneen kymmenessä vuodessa kolmanneksella.

Verensokeria mitataan vastaanotolla.
Jaani Lampinen / Yle

– Suomessa sairastetaan Pohjoismaista eniten geneettistä nuorten ykköstyypin diabetesta ja tilastossa sekä ykkös- että kakkosdiabetestyypin lääkkeet on laskettu yhteen, Gissler selventää.

– Meidän kaikkien Pohjoismaiden yhteinen ongelma on kuitenkin kakkostyypin diabeteksen määrän raju kasvu. Osin se näkyy tilastossa lääkitsemiskynnyksen madaltumisenakin, mutta meiltä todellakin löytyy myös teini-ikäisiä kakkostyypin diabetekseen sairastuneita, joka parikymmentä vuotta sitten oli aivan tuntematon käsite.

Nuorten kakkostyypin diabetekseen sairastuneiden määrä on Gisslerin mukaan kasvanut kymmenessä vuodessa huimat 40 prosenttia.

– Suuntaus on sama kaikissa Pohjoismaissa sama, mutta maamme on ikävässä mielessä tässä selvä johtaja.

Samaan aikaan suomalaiset kärsivät ylipainosta ja ovatkin nykyisin Pohjoismaiden lihavinta kansaa. Lähes viidenneksellä miehistämme ja naisistamme painoindeksi on vähintään 30.

– Osa ihmisistä voi erittäin hyvin ja tekee vähän liiankin tunnon tarkkoja terveysvalintoja ja osaa ihmisistä taas terveysasiat eivät kiinnosta lainkaan. Heillä riskitekijä kertautuvat: tupakointi, alkoholin käyttö ja liikunnan puute aiheuttavat ennemmin tai myöhemmin terveysongelmia, sanoo Gissler tuntien huolta kansan kahtiajakautumisesta.

Alueelliset erot ovat myös hurjia, Gisslerin mukaan Helsingin vinkkelistä katsottuna tilanne on aivan erilainen syrjäisellä maaseutupaikkakunnalla.

– Sosiaaliset ongelmat kasautuvat etenkin nuorilla. Vailla koulutusta, työpaikkaa ja parisuhdetta elämänpiiri ei ole terveyttä edistävä.

Tiukempi rauhoittavien ja unilääkkeiden kontrolli suitsii katukauppaa

THL:n tilaston mukaan Suomi on pysynyt kärjessä antipsykoottisten ja ahdistusta lievittävien lääkkeiden käytössä. Eniten näitä lääkkeitä näyttävät meillä käyttävän yli 75 -vuotiaat.

kädet lääkkeet lääke käsi vanha nuori dosetti
Päivi Meritähti / Yle

– Tilanne selittyy paljolti vanhusväestön muistisairauksilla, joihin liittyy mielialalääkitystä. Suomessa esiintyy myös psykoottisia sairauksia ja geneettistä skitsofreniaa muita Pohjoismaita enemmän, mikä puolestaan juontaa juurensa 1600-luvun katovuosien väestökapeikkoihin, Gissler kertoo.

Huomiota tilastossa herättää kuitenkin Islanti, jossa masennuslääkkeitä syödään jopa kaksinkertaisesti muihin Pohjoismaihin verrattuna.

– Tilanne johtuu siitä, että puolet maan lääkäreistä koulutetaan Yhdysvalloissa, joissa suhtautuminen lääkkeisiin on erilaista, Gissler toteaa.

Suomessa rauhoittavien ja unilääkkeiden käytön määrää on Gisslerin mukaan onnistuttu viime vuosina hillitsemään.

– Lääkkeiden päätymistä katukauppaan on myös pystytty suitsimaan tiukemmilla kontrollitoimilla.

Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriön ADHD:n hoito lääkkeillä on Suomessa toistaiseksi melko vähäistä ja keskittyy yleisimmin teini-ikäisiin poikiin.

– Pojilla ADHD-diagnoosit ovat jopa neljä kertaa yleisempiä kuin tytöillä. Remuavat pojat huomataan viimeistään kouluissa herkemmin kuin useammin ADD-diagnoosin eli keskittymishäiriödiagnoosin ilman ylivilkkautta saavat tytöt, Gissler sanoo.

Ruotsissa ja Norjassa autetaan ADHD:stä kärsiviä aikuisia lääkityksellä huomattavasti Suomea enemmän.

Gissler sanoo, että kaiken kaikkiaan miesten ja naisten terveystilanne on Suomessa menossa parempaan suuntaan, mutta kun otetaan muut Pohjoismaat vertailukohteiksi, niin vielä on mahdollisuutta parantaa.

Korjattu 27.10. klo 12.45: Tytöillä poikia useammin diagnosoitu ADD on keskittymishäiriö ilman ylivilkkautta.

Lue myös:

Kaikki lataavat terveyssovelluksia, mutta emme tiedä, onko niistä oikeasti hyötyä – suomalainen diabetessovellus voi olla osa ratkaisua

Diabetesnuoren tarkka elämä: Synttäreissä karkkia reilu kourallinen, kokeisiin insuliinia ja äiti syöttää nukkuessa

WHO: Lasten lihavuus kasvanut kymmenkertaiseksi vuodesta 1975