1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lypsykarjatilat

Lapissa yhä useampi maitotila siirtyy isompaan tuotantoyksikköön

Vaikka tilojen määrä on viime vuosina roimasti vähentynyt, niin maidon tuotantomäärä on pysynyt Lapissa entisellään.

Ihmeen helposti lehmät sopeutuivat uuteen elinympäristöönsä. Kerkelän uudessa pihatossa on tilaa ja vapautta kuljeskella. Kuva: Jorma Korhonen / Yle

Siirtyminen isompiin ja tehokkaampiin yksikköihin näkyy niin maito- kuin lihatiloillakin. Lapin ely-keskus on tänä vuonna rahoittanut EU:n ja kansallisella tuella kymmentä uudisrakentamis- tai korjauskohdetta eri puolilla maakuntaa. Vireillä on lisäksi kolme navettahanketta.

– Viime vuosina tahti on ollut tuo ja sellaisena myös jatkunee. Ensi vuoden tukirahoista ei ole vielä tietoa, sanoo maatilarahoituksen asiantuntija Hannu Puominen ely-keskuksesta.

Hän kuitenkin uskoo, että tällä myös ohjelmakaudella rahaa riittää hyviin uudisrakentamis- ja peruskorjaussuunnitelmiin, niinkuin se riitti edelliselläkin.

Uusi pihattonavetta komistaa Kerkelän tilan tienoota Kemijärven Isollakylällä. Kuva: Jorma Korhonen / Yle

Ohjelmakaudella 2007-2013 rahoitettiin EU:n ja kansallisella tuella 104 navettahanketta. Hankkeita avustettiin lähes 13 miljoonalla eurolla ja korkotukilainoitettiin noin 25 miljoonalla.

Tänä vuonna tähän mennessä Lapissa kymmentä kohdetta on avustettu yhteensä noin 3 miljoonalla eurolla ja lainoitettu hieman yli neljällä miljoonalla.

Navetat ovat nyt pihattoja

Nykyaikaisia pihattonavettoja on viime vuosina rakennettu tasaiseen tahtiin eri puolilla Lappia ja lisää on tulossa.

Vaikka tilojen määrä on kehityksen myötä viime vuosina roimasti vähentynyt, niin maidon tuotantomäärä Lapissa on kuitenkin pysynyt ennallaan. Tänä vuonnakin maakunnan lehmistä herutetaan maitoa yhteensä noin 90 miljoonaa litraa. Myös lihantuotannossa on pysytty vakaassa määrässä luopumisista huolimatta.

Hannu Puomisen mukaan maatalouden kehitys näkyy samanlaisena Lapissa ja Etelä-Suomessa. Tuotanto keskittyy isoihin ja tehokkaisiin yksiköihin. Maitotiloilla suosittuja ovat lypsyrobotit ja lypsyasemat.

Robotti hoitaa lypsämisen. Ennenpitkää lehmät siitä jopa innostuvat. Kuva: Jorma Korhonen / Yle

Kerkelän pihatossa robottilypsyyn

Huippuhienoon ja viimeisen päälle lypsyrobotilla koneistettuun pihattoon muutti muuan päivä sitten myös Kerkelän tilan lehmikarja Kemijärven Isollakylällä.

Eläimille tilanne oli outo ja uusi, mutta niin oli isäntäparillekin Maarit ja Antti Kerkelälle. Uusi asia se oli myös vanhempiensa jälkeen tilanpitoa jatkavalle Matti Kerkelälle - yrittäjä jo seitsemännessä polvessa.

Lypsyrobotin käyttöönotto edellytti perusteellista koulutusta. Opissa olivat niin lehmät kuin niiden hoitajatkin. Jokainen lehmä on yksilönsä ja robotti piti kalibroida niiden automaattiseen lypsämiseen. Kun se kerran tehtiin, niin tietokone muistaa sen aina. Tietokantaan tallentuu myös valtavasti paljon muuta tietoa kustakin eläimestä.

Tietokantaan tallentuu monenlaista tietoa lehmistä ja lypsytapahtumasta. Kouluttaja Sonja Kuronen ProAgriasta (vas.) seuraa Matti Kerkelän ja tämän äiti-Maaritin opiskelua. Kuva: Jorma Korhonen / Yle

Kouluttajina olivat ProAgriasta Sonja Kuronen ja Jessica Eklund. Lypsyrobotin teknistä toimimista valvoi asennusvastaava Juha Liimatainen deLavalista.

...että haluaa robottiin toistekin

Kerkelän lehmistä näki, että ne luottivat ihmiseen myös robottilypsyyn sopeuttamisessa. Kaikki sujui isäntäväen ammattitaidolla ja kouluttajien taitavalla otteella.

Sonja Kuronen kehui hyvin kasvatettua karjaa, sen maltillisuutta ja rauhallisuutta. Eläimiä ei pakotettu robottiin, vaan niiden annettiin sinne mennä omalla päätöksellään. Ja menivätkin. Perillä robotissa niitä odotti palkinto, maittava kapularehuannos.

– Aina kun lehmä syö, niin se on silloin myös yleensä rauhallinen ja antaa maidon, sanoo Sonja Kuronen.

Hänen mukaansa lypsyrobottiin opettamisessa pitää toimia niin, että eläimelle jää käynnistä hyvä mielikuva ja se haluaa tulla toistekin robotin lypsettäväksi.

Isäntä Antti Kerkelä on tyytyväinen hankintaansa. Uudessa pihattonavetassa robotti lypsää lehmät. Kuva: Jorma Korhonen / Yle

Matti -poika ratkaisi investoinnin

Maarit ja Antti Kerkelää onnisti, kun Matti - toinen pojista - halusi jatkaa tilanpitoa vanhempiensa jälkeen. Matti sanoo olevansa ylpeä sukutilastaan ja se tulevasta isännöinnistä. Jo nyt hän on täysillä mukana kaikissa töissä.

– Kyllä maitoa juodaan ja maitotuotteita käytetään jatkossakin. Jonkun on raaka-ainetta tuotettava, hän lausahtaa ja silmäilee pihaton konttorihuoneessa olevaa tietokonetta.

Antti Kerkelä kertoo, että pojan päätös ratkaisi miljoonainvestoinnin.

– Uusi tuotantorakennus takaa, että tällä tilalla on karjataloutta vuosikymmentenkin päästä.

Maitomäärä kaksinkertaistuu

Uusi pihatto ja robotin lypsykyky on mitoitettu noin 60 lehmälle. Nuori karja mukaan lukien pihatossa tulee käyskentelemään satapäinen karja. Lehmien määrä kaksinkertaistuu nykyisestä.

– Meillä oli tarkoitus jo tulevana talvena ostaa lisää lehmiä, mutta viime kesän huono rehusato sen tyssäsi. Mutta tuokempana hankinnat on tehtävä, Antti Kerkelä pohdiskelee.

Kun lehmämäärä kaksinkertaistuu, niin tuplaantuu myös tilan tuottaman maidon määrä. Tavoitteena on 600 000 litran vuosituotanto. Osa maidosta menee tilan yhteydessä olevaan Maakerkelän kotijuustolaan, kuuluisan leipäjuuston raaka-aineeksi.

– Riippuu tietysti lehmistä ja niiden tuotantokyvystä. Jos hyvin heruttavat, niin lypsyrobotin valmistaja uskoo päästävän huomattavasti suurempaan määrään, isäntä sanoo.

Kyllä se käyttää, kun sen oppii. Maarit Kerkelä antaa ohjeita lypsyrobotille. Kuva: Jorma Korhonen / Yle

Automaatio vapauttaa muihin töihin

Lypsyrobotti ja muu navetta-automatiikka keventää yrittäjien työtaakkaa, mutta toki tekemistä vielä piisaa, sanovat Maarit ja Antti Kerkelä.

– Jos navetan sisällä päästään keveämmällä taakalla, niin ulkona on toinen meno. Vaikka peltotyöt ja muut ovat paljolti konehommia, niin vuorokauden tunnit helposti työstä täyttyvät, Antti sanoo.