Ihottuma onkin yllättäen hierojien ammattitauti – lihasvaivat ovat vältettävissä

Kun hieroja ei tee työtänsä voimalla vaan taidolla, työn aiheuttamat kolotukset ovat vältettävissä. Ura voi kaatua vaivaan, johon ei löydy helpotusta ergonomiasta.

Hieroja Hannu Immonen jaksaa työssään oikean ergonomian avulla. Ammattilainen pitää itsestään huolta myös vapaa-ajalla liikkumalla. Kuva: Niko Mannonen / Yle

KAJAANI – Voima ei ole pahasta, mutta hierojan työ on tekniikkalaji, sanoo kajaanilainen hieroja ja kuntohoitaja Hannu Immonen kysyttäessä, tarvitseeko hierojalla olla ruista ranteessa.

Voimaa säädellään asiakas- ja tapauskohtaisesti. Koulutettujen hierojien liiton (siirryt toiseen palveluun) toiminnanjohtajan Timo Koskenrannan mielestä hierojan ei ole pakko nostaa vapaa-ajalla rautaa, mutta omasta fysiikasta pitää pitää huolta.

– Mitä enemmän työpaita pullottaa hauiksen kohdalta, niin ei se sen paremmaksi hierojaa tee. Tekniikka, tietotaito sekä anatomian osaaminen, auttavat hirveästi työssä, Koskenranta sanoo.

– Joskus on puristettava kovemmin, mutta se ei ole pääsääntö, että hampaat irvessä, niskavillat märkänä puristetaan ja painetaan.

Vähemmän minä tässä tulen jumiin, kuin jos tekisin toimistotyötä näyttöpäätteen ääressä.

Hannu Immonen

Vartalohierontakokemuksen ei pitäisi olla liian kivulias (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat), mutta voimaakin tarvitaan. Judoa harrastava ja itseään urheiluhulluksi kutsuva Hannu Immonen tietää, ettei ilman voiman käyttämistä saada aikaiseksi tuloksia.

– Olen sanonutkin asiakkaalle, ettei hän muutu miksikään, jos minä vain levittelen öljyt selkään. Siinä täytyy olla napakka ote. Yleensä ihmiset tulevat ihan tolkkua hierontaa hakemaan, sen olen pannut merkille, Immonen jatkaa.

Raskas työ vaatii liikuntaa

Sekä Koskenranta että Immonen pitävät liikkumisen ja lihashuollon merkitystä tärkeänä työssä jaksamisessa. Koskenrannan mukaan ainakin venyttellä pitäisi säännöllisesti. Immonen vannoo hikiliikunnan nimeen.

– Raskas työ vaatii raskaat huvit – liikunnallisesti. Kunnosta kannattaa pitää huolta, koska mitä paremmassa kunnossa itse on, sitä helpompaa työn tekeminen on. Uskon, että sama koskee työtä kuin työtä.

Hannu Immonen painottaa, että työ opettaa tekijäänsä. Kun monta kertaa töissä saa itsensä jumiin, alkaa kiinnittää huomiota työasentoon. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Hierojan työ on on fyysistä. Ammattitaudeiksi Koulutettujen hierojien liiton toiminnanjohtaja Timo Koskenranta luettelee alaselän kivut, rannekivut ja ongelmat polvissa.

– Nivelet ovat koetuksella ja jalat tulevat kipeäksi, kun päivät seistään. Kehoon tulee pientä kiertoliikettä, kun hierojan jalat saattavat osoittaa eri suuntaan kuin vartalo. Sitä liikettä voi tulla päivän mittaan satoja kertoja. Suurimmat vaivat ovat kuitenkin ranteiden, kyynärpäiden ja olkapäiden alueella.

Yllättävä ammattitauti voi saada vaihtamaan alaa

Koskenrannan mukaan etenkin uudet, juuri valmistuneet ja työnsä aloittaneet hierojat voivat väsähtää aluksi.

– Pitkäaikaiset tekijät näyttävät jaksavan, uudet voivat hieman uuvahtaa ennen kuin ymmärtävät, että omaan ergonomiaan ja tekemiseen pitää kiinnittää kovasti huomiota. Onneksi on sähköpöytiä, joita voi nostaa ja laskea, mutta monesti niiden käyttö tuntuu vallan unohtuvan tuoreilla tekijöillä.

Hannu Immonen muistaa työasennon tärkeyden, sen muuttaminen onnistuu sähköpöydän korkeutta sopivaksi säätämällä.

– Polvista pitää muistaa joustaa. Omia käsiään voi suojella jo miettimällä käsien ja sormien asentoja, ja sitä, miten omia käsiään tukee kroppaan.

Mitä enemmän työpaita pullottaa hauiksen kohdalta, niin ei se sen paremmaksi hierojaa tee.

Timo Koskenranta

Liitossa tiedetään myös alanvaihdon jääneen ainoaksi mahdollisuudeksi, kun keho ei ole kestänyt fyysistä työtä. Yksi yllättävimmistä hierojan ammattitaudeista on ihottuma. Vaivan vuoksi voi joutua kouluttautumaan uudelleen.

– Ammatinvaihtoja tulee useita, jos ei kymmeniä vuodessa, niin ei se kaukana siitä ole. Se on tuttua alalla. Joskus voi olla, etteivät hierojan kädet kestäkään hierontaväliainetta, eli hierontarasvaa. Aina ei löydy sellaista öljyä, jota voisi käyttää. Sormien välit aukeilevat, tulee näppyjä ja ihottumaa, Timo Koskenranta kertoo.

Suomessa valmistuneita hierojia on liiton mukaan noin 20 000–26 000. Liitossa jäseniä on lähes 1 400. Suomessa Valvira myöntää hakemuksen perusteella oikeuden harjoittaa terveydenhuollon ammattia ja ylläpitää ammattihenkilörekisteriä, Terhikkiä (siirryt toiseen palveluun) (Valvira).

Ei konttorityölle

Vuodesta 1999 kuntohoitajana ja hierojana toiminut yrittäjä Hannu Immonen tietää, miten välttyä rasitusvammoilta ja kivuilta, eikä hänen ole tarvinnut pohtia ammatinvaihtoa.

– Käsityötä tämä on. On pidettävä ergonomiasta ja omasta kunnosta huolta. Joku saattaa ajatella, ettei raskaan työpäivän jälkeen tarvitse tehdä mitään – että kyllä työ treenaa, mutta eihän se näin ole. Juoksulenkin jälkeen olo on kuin vedellä pesty, eli todella hyvä.

Hannu Immonen myöntää, että hän itse käy liian harvoin hierojalla. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Urheiluhullu kiinnostui alasta oman lihashuollon kautta. Immosen mukaan työ on kivutonta ainakin pääsääntöisesti, eikä elämätapaliikkujalla ole pelkoa rasittumisesta.

– Kesällä kun on kantanut samalla viikolla päivän orapihlaja-aidan leikkaukseen tarvittavaa leikkuria, ja tehnyt täyttä työpäivää, niin valehtelisinhan minä, jos sanoisin ettei tunnu missään.

Päivästä toiseen tietokoneen äärellä istumisen tiedetään olevan vaarallista, eikä fyysistä työtä tekevä Immonen osaisi ikuvitellakaan tseään konttorituoliin.

– Se on niin staattista. Tämä on dynaamista lihastyötä. Vähemmän minä tässä tulen jumiin, kuin jos tekisin toimistotyötä näyttöpäätteen ääressä, Immonen naurahtaa.

Kotihierojalta uupuu tekniikka

Mistä sitten johtuu, että "kotihieroja" saa kätensä kipeäksi jo viiden minuutin hartiahierontasession jälkeen?

– Kädet eivät ole tottuneet siihen, työ tekijäänsä opettaa, Immonen tuumaa.

Liiton toiminnanjohtaja Timo Koskenranta on samaa mieltä. Kun tekniikan osaa, eivät kädet kipeydy.

– Oikea käsiliike on kiinniottamista, puristamista, painamista ja sitten löysäämistä. Samaa toistetaan. Silloin käsien lihaksisto rentoutuu välissä ja veri lähtee kiertämään. Kukaan ei jaksa sitä, että koko ajan puristettaisiin täysillä voimilla ilman rentoutumista.

Raskas työ vaatii raskaat huvit – liikunnallisesti.

Hannu Immonen

Koskenrannan mukaan moni kotihieroja saattaa yrittää saada viiden minuutin puristuksella tuloksia.

– Siinä on pian kädet niin krampissa, ettei hieronnasta enää mitään tule.

Kuka sitten hieroo hierojaa? Koulutettujen hierojien liiton toiminnanjohtajan mukaan moni hieroja tekee vaihtokaupat kollegansa kanssa. Hieroja Hannu Immonen voisi asettua pöydälle makaamaan useamminkin.

– Suutarin lapsella ei ole kenkiä, mutta minun tapauksessani suutarilla ei ole kenkiä. Harvakseltaan käyn hieronnassa, en muka ehdi, Hannu Immonen naurahtaa.