Koe uusi yle.fi

Yliopisto laski: Soten säästöt voidaan saada aikaan, vaikka väki vanhenee – avuksi elämäntapaohjaus ja virtuaalinen perhelääkäri

Tutkijoiden visiossa meitä hoitaa yhä useammin tekoäly. Soten poliittisiin ratkaisuihin Jyväskylän yliopiston raportti ei ota kantaa.

tekoäly
lääkäri tabletilla
AOP

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvua voidaan hillitä hallituksen tavoittelemalle tasolle, selviää Jyväskylän yliopiston laskelmista (siirryt toiseen palveluun) vielä julkaisemattomassa tutkimushankkeessa.

Nykyisellään sote-menojen arvioidaan kasvavan vuosittain 2,4 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) vuosien 2019–2029 välillä (THL).

Hallituksen tavoitteena on supistaa kasvunopeus 0,9 prosenttiin. Tavoite on realistinen, sanoo Jyväskylän yliopiston it-tiedekunnan dekaani, Value from public health with cognitive computing -hankkeen johtaja Pekka Neittaanmäki.

– Hallitus haluaa hillitä sote-kustannuksia useilla miljardeilla euroilla vuoteen 2030 mennessä. Näiden mallien mukaan se on täysin mahdollista.

sairaalan sisäänkäynti
Soten kustannuste hillitsemiseen tarvitaan tekoälyä, kertoo Jyväskylän yliopiston selvitys.Ismo Pekkarinen / AOP

Neittaanmäen mukaan sosiaali- ja terveysministeriölle esitellyt laskelmat perustuvat muun muassa maakuntien ja kuntien sote-menojen vertailuun.

– Olemme katsoneet eri maakuntia ja paikkakuntia Suomessa ja niitä hyviä käytäntöjä, mitä terveydenhuollossa on jo toteutunut. Olemme laskeneet, että jos näitä hyviä malleja otetaan laajemmin käyttöön, niin mitä se vaikuttaisi koko valtakunnan tasolla, hän sanoo.

Terveydenhuollon kulut vaihtelevat Suomessa voimakkaasti sairaanhoitopiiristä ja kunnasta toiseen. Esimerkiksi erilainen väestörakenne on yliopiston laskelmissa otettu Neittaanmäen mukaan huomioon.

Tekoäly ja digitaalisuus täyteen käyttöön

Poliittisiin ratkaisuihin yliopiston raportti ei ota kantaa. Säästöjä ei sen mukaan myöskään saada toteen, jollei uuden teknologian käyttöä saada voimakkaasti lisättyä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Siksi hankkeessa on selvitetty myös sitä, miten uusi teknologia ja ennen muuta tekoäly voisivat alentaa kasvavia terveydenhuoltomenoja.

lääkäri tutkii lapsen korvaa
Kaikkiin vaivoihin ei välttämättä tarvittaisi vastaanottokäyntiä, vaan virtuaalilääkäri voisi olla aina ulottuvilla.Päivi Meritähti / Yle

Avainkysymyksiä ovat sujuvat hoitopolut, ihmisten omatoimisuuden lisääminen ja turhien lääkärikäyntien karsiminen.

– Monia asioita pitää parantaa nykyisestä. Tekoäly ja digitaalisuus pitää ottaa käyttöön. Ennen kaikkea meidän kansalaisten pitää huolehtia itsestämme paremmin, Neittaanmäki tiivistää.

Turhat käynnit pois virtuaalivastaanotoilla

Käyttötapauksia tekoälylle terveydenhuollossa kehitettiin selvityksessä peräti kolmisenkymmentä.

Turhia vastaanottokäyntejä voitaisiin karsia esimerkiksi virtuaalisen perhelääkärin avulla. Esimerkiksi älypuhelimen kautta kotiin tuleva palvelu säästäisi tutkijoiden mukaan niin potilaan kuin lääkärin aikaa.

Jonottaminen jäisi pois, alustavan diagnoosin voisi tehdä tekoäly, ja apu olisi tavoitettavissa nopeasti ympäri vuorokauden.

– Kun mahdollisuus konsultaatioon ja lääketieteelliseen neuvontaan tuodaan ihmiselle kotiin, niin lääkärissäkäynnit vähentyvät tai ainakin lyhentyvät merkittävästi, sanoo tutkijatohtori Karoliina Talvitie-Lamberg.

Verensokeria mitataan vastaanotolla.
Diabeetikko tai taudin riskiryhmään kuuluva voisi tutkijoiden mukaan hyötyä virtuaalisesta omavalmentajasta, joka auttaisi oman terveyden ylläpidossa.Jaani Lampinen / Yle

Merkittäviä sote-kustannusten aiheuttajia ovat Suomessa tietyt kansantaudit, kuten sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, mielenterveyden häiriöt ja muistisairaudet. Niiden kimppuun tekoälytutkijat kävisivät vastuuttamalla yksilöt omasta hoidostaan.

– Esimerkiksi älylaitteilla jo nyt tehtävä monitorointi kertoo siitä, että ihmisillä on paljon halukkuutta seurata omaa terveydentilaansa. Toistaiseksi perusterveydenhuollosta on puuttunut keinoja siihen. Tekoälyn avulla voidaan tehdä ihmiselle näkyväksi oma terveydentila ja antaa käytännön ohjeita oman hyvinvoinnin ylläpitoon ja parantamiseen, Talvitie-Lamberg kuvailee.

Omavalmentaja auttaisi diabeetikkoa

Yksin diabeteksen hoidossa säästöt voisivat selvityksen mukaan olla lähes 200 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäsäästöä yhteiskunnalle tulisi, kun sairauteen liittyviä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä saataisiin nitistettyä.

– Esimerkkinä meillä on diabeetikon elämäntapaohjaus, eli eräänlainen virtuaalivalmentaja, mikä auttaa ihmistä oman diabeteksen hoidossa tai mahdollisesti jopa sen ennakoinnissa, ennen kuin diabetes edes puhkeaa, Talvitie-Lamberg sanoo.

Sairaanhoitaja työssään, ei näy kasvoja.
Tekoäly tekisi eri hoitovaihtoehtojen vertailun potilaalle nykyistä helpommaksi.Yle

Virtuaalilääkärin lisäksi terveydenhuollon pinttyneitä rakenteita ravistelisi tutkijoiden mukaan potilaan nykyistä parempi mahdollisuus vertailla erilaisia hoitovaihtoehtoja.

– Ihmisillä ei nykyisellään ole riittävää käsitystä mahdollisista hoidon tai hoivan muodoista. Siksi olisi tärkeätä, että eri polut olisivat paremmin esillä. Vaikka lääkäri osaamisellaan ohjaa ja viime kädessä päättää, pitäisi potilaan oma aktiivisuus ottaa huomioon. Meillä on moneen vaivaan paljon kevyemmän tason vaihtoehtoja ja palveluja, joihin lääkärin erityisosaamista ei tarvita.

Seuraava askel olisi tutkijoiden mukaan viedä innovaatioita käytäntöön – siis kehittään niistä toimivia tuotteita ja palvelukokonaisuuksia.

– Kaikki asiantuntijat, jotka ovat tähän mennessä olleet mukana, ovat olleet innokkaita ja toiveikkaita. Seuraava suuri haaste on varmasti ymmärtää se, millä tavalla näitä ratkaisuja saadaan todella tuotua osaksi suomalaista terveydenhuoltoa, Karoliina Lamberg-Talvitie summaa.