Kotitalousmuovien lajittelu on kaunis mutta vielä kannattamaton ajatus – Euroopan varastot täynnä uusiomuovia

Kotitalouksista kertyy muovijätettä kiihtyvään tahtiin. Miten sen uusiokäytöstä saataisiin kannattavaa?

muovijäte
Paljon muoviastioita sikin sokin keittiön vetokaapissa.
Julia Sieppi / Yle

Kuvat muovijätteisiin kuolevista eläimistä ovat niin järkyttäviä, että ne ovat herättäneet Euroopan unioninkin – kansalaisista puhumattakaan.

Taistelu muovijätettä vastaan on päätetty voittaa. Kun Suomessa viime vuonna kotitalousmuovia kerättiin talteen puoli kiloa asukasta kohti, tänä vuonna päästään jo lähelle puoltatoista kiloa.

Ensi vuonna keräysmäärät kasvavat entisestään, sillä uusien Rinki-keräyspisteiden lisäksi myös taloyhtiöihin tulee omia muovinkeräyspisteitä.

Kotitalousmuovin pitkä tie arvotavaraksi

Jos pantillisia pakkauksia ei lasketa mukaan, muovijätettä kertyy Suomessa yli satatuhatta tonnia vuodessa. Siitä vasta 16–17 prosenttia saadaan kierrätykseen. Suomen kansallisen pakkausasetuksen tavoite on, että kolmen vuoden päästä kierrätykseen saadaan jo runsas viidennes.

Keräyskontteihin tuotu kotitalouksien muovijäte viedään käsiteltäväksi Ekokemin kierrätyslaitokselle Riihimäelle. Fortumin omistama laitos aloitti toimintansa hieman yli vuosi sitten. Laitoksessa muovilaadut lajitellaan koneellisesti.

Ongelma on, että lajittelu maksaa, eikä vielä tuota rahaa. Fortumilla on edessään pitkä tie ennen kuin uusiomuovin valmistaminen on kannattavaa.

Ratkaistavana on ainakin kolme haastetta. Ensinnäkin uusille, kierrätysmuovista tehdyille tuotteille tarvittaisiin lisää kysyntää. Toiseksi laatua pitäisi parantaa. Kolmanneksi muovia ei ole riittävästi. Tarvittaisiin tehokkaampi keräysjärjestelmä, joka toisi entistä enemmän muovia laitokselle.

EU ja Suomenkin viranomaiset ovat viime vuosina ajaneet muovin keräämistä kovalla voimalla mutta samalla on jätetty miettimättä, mihin uusiomuovituotteita saa ja pitäisi käyttää.

– Valtiovalta on hirveästi puhunut keräilyn lisäämisestä mutta ei siitä, mihin tätä uusiomuovia saa käyttää. Siitä ei ole ensimmäistäkään aloitetta, päinvastoin, sanoo Ekokemin tuotelinjapäällikkö Mikko Koivuniemi.

Koivuniemi mainitsee esimerkkinä muovikassit, jotka tehdään pääosin uusiomuovista. Niiden käyttöä pyritään kuitenkin kaikin keinoin rajoittamaan. Koivuniemen mukaan myös julkisissa hankinnoissa, esimerkiksi meluvalleissa, tulisi käyttää uusiomateriaalia.

Haasteena on myös se, että uusiomuovien hinnat ovat laskeneet jyrkästi kaikkialla Euroopassa. Suurimpana syynä tähän on se, että Kiina on asettanut tuontirajoituksia jäteperäisille materiaaleille, mikä on painanut uusiomuovin hintaa rajusti alaspäin.

Euroopassa uusiomuovivarastot ovat täynnä. Kannattavuutta yritetään nyt parantaa rakentamalla yhä isompia käsittelylaitoksia. Tähän uskotaan myös Fortumilla, joka pyrkii vähintään kaksinkertaistamaan muovin käsittelymääränsä.

Muovijätteen lajittelua kierrätykseen Indonesiassa.
Muovijätteen lajittelua kierrätykseen Indonesiassa.Hotli Simanjuntak / EPA

– Uskoisin että kahdessa vuodessa ollaan isommissa keräysmäärissä, Koivuniemi arvioi.

Vastuu tuottajilla

Kuluttajamuovien kierrätystä vauhditetaan niin sanotulla tuottajavastuulla. Toisin sanoen pakkauksen tuottaja maksaa jätemaksua, jolla rahoitetaan osin muovijätteen käsittelyä.

Tuottajia edustaa Suomen Uusiomuovi Oy. Toimitusjohtaja Vesa Soini arvelee, että kotitalousmuovien kierrätystä ei saada kannattavaksi ainakaan kymmeneen vuoteen, jos kustannuksiin lasketaan mukaan jätteiden keräilykustannukset. Soini pitää kuitenkin mahdollisena, että jonakin päivänä Fortumin ei tarvitse periä maksua vastaanottamastaan kuluttajamuovista.

Teollisuuden ja kaupan muovijätteet on paljon helpompi kierrättää kuin kotitalouksien muovit, jotka ovat pääosin elintarvikepakkauksia. Jätteiden lajittelu kehittyy koko ajan mutta tällä hetkellä Ekokemin laitoksella pystytään hyödyntämään muovinkeräyspisteisiin tulevasta jätteestä vain noin puolet.

– Parikymmentä prosenttia keräysjätteestä on esimerkiksi pahvia, joka menee suoraan polttoon. Jäljelle jäävästä voidaan hyödyntää uusiomateriaalina noin 70 prosenttia, sanoo Ekokemin tuotelinjapäällikkö Mikko Koivuniemi.

Pantilliset pakkaukset, kuten pullot, kiertävät Suomessa erinomaisesti.

”Muovi on vain lainassa kuluttajalla”

Muovijätteestä suunnilleen kaksi kolmasosaa on kotitalousmuoveja, joiden uusiokäytön ongelmiin etsitään kiivaasti ratkaisua.

Muovilaatuja on paljon ja usein samassakin pakkauksessa on eri muovilaatuja kerroksittain. Elintarvikepakkauksissa, taloustavaroissa ja vaatteissa käytetään ainakin kuutta erilaista muovilaatua. Eri laaduilla on omat alalajinsa ja eri valmistajilla vielä omia muovilaatuja. Tämä tekee uusiokäytöstä vaikeaa.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkija Satu Pasanen pitää juuri kuluttajamuovien yksinkertaistamista yhtenä merkittävänä keinona kierrätyksen tehostamiseksi.

– Siitä olisi hyötyä juuri siellä loppupäässä.

Monomateriaalit eli muovilaatujen yksinkertaistaminen on niin iso haaste, että siihen pääsemiseksi tarvitaan maailmanlaajuista yhteistyötä. Muun muassa kierrätyksen tutkimusta rahoittava Ellen MacArthur -säätiö tukee alan tutkimusta.

Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini näkee suuria mahdollisuuksia siinä, että muun muassa suuret huonekalujätit ja elintarviketuottajat tekevät yhteistyötä Ellen MacArthur -säätiön kanssa.

– Suuret pakkaajat ovat ilmaisseet halunsa siirtyä uusio- tai biopohjaiseen materiaaliin jollakin aikavälillä, Soini sanoo.

Myös Suomen Uusiomuovissa uskotaan siihen, että pakkausten suunnittelussa otetaan tulevaisuudessa huomioon niiden kierrätettävyys. Monissa Euroopan maissa on tehty pakkaussuunnittelijoille oppaita siitä, mitä eri vaihtoehdot kierrätettävyyteen vaikuttaa. Myös Suomessa valmistellaan samanlaista opasta.

VTT:n tutkijan Satu Pasasen mielestä kierrätyksen mielekkyys valkenee useimmille vasta sitten, kun sivuvirroista saadaan rahallista hyötyä uusioraaka-aineena.

– Pitäisi siis ajatella, että muovi on vain lainassa kuluttajalla.