Tutkimus: Osteri aistii meren melusaasteen ja sulkeutuu kuoreensa

Etenkin rahtialusten matalataajuinen melu erehdyttää osterit luulemaan, että niitä uhkaa jokin vaara.

äänisaaste
Mittalaitteitta osterien päällä.
Ranskalaistutkijat selvittivät osterien reaktioita kiihtyvyysmittauksilla.Jean-Charles Massabuau / Bordeaux'n yliopisto

Ostereilla ei ole korvia, mutta matalataajuiset äänet saavat ne sulkeutumaan nopeasti kuoreensa, kertoo tuore ranskalainen tutkimus.

Matalataajuiset äänet ovat tyypillistä merten melusaastetta, jota aiheuttavat ennen muuta rahtilaivat, mutta myös muun muassa räjäytykset ja tuulivoimalat.

Ranskalaisen Bordeaux'n yliopiston tutkimuksen kohde on epätavallinen. Melusaasteuden vaikutusta on tutkittu kaloilla ja merinisäkkäillä, mutta selkärangattomista vain joillakin pääjalkaisilla, joihin kuuluvat muun muassa mustekalat. Etenkään pitkäaikaisia vaikutuksia ei tunneta myöskään niillä.

Huoleton osteri on apposen auki

Osterien kiduksissa on samankaltaisia karvasoluja kuin ihmisen korvissa. Ihmisellä karvasolut muuttavat äänen värähtelyn signaaleiksi, jotka päätyvät kuulohermoa pitkin aivoihin.

Vedessä etenevä värähtely on nopea ja valosta riippumaton signaali vaarasta ja mahdollisesti muustakin. Osterien on havaittu kutevan joukoittain ukkosella, joka aiheuttaa meressä värähtelyä niiden havaitsemilla taajuuksilla.

Kuoren napsauttaminen kiinni on osterille tyypillinen stressireaktio uhkatilanteissa. Huoleton osteri pitää kuorensa apposen auki voidakseen siivilöidä vedestä ravintoa.

Melun takia kuoressaan piileksivien osterien kasvu ja lisääntyminen saattavat häiriintyä, sanoo ranskalaistutkimusta johtanut Jean-Charles Massabuau.

Osteri hätkähtää ja sulkeutuu

Tutkimus tehtiin laboratoriossa. Merivesialtaan pohjalla maanneille 32 tyynenmerenosterille soitettiin kaiuttimista eritaajuisia ääniä. Osterien reaktioiden nopeutta seurattiin kiihtyvyyttä mittaavilla antureilla.

Jo tuhannen hertsin värähtely sai osterit sulkemaan kuoriaan, mutta eniten vaikuttivat 10–200 hertsin taajuudet. Ihmisen ääninä kuulema alue on 16–20 000 hertsiä.

Massabuau vertaa osterien ripeää reaktiota ihmisen hätkähtämiseen, kun hän kuulee ikävän äänen.

Tutkimus on vapaasti luettavissa PLOS ONE (siirryt toiseen palveluun) -lehdestä. Bordeaux'n yliopistossa selvitetään myös valon, lämpötilan ja suolapitoisuuden muutoksen vaikutuksia ostereihin.

Muokattu 28.10. kello 00:01: Tarkennettu kappaletta melusaasteiden vaikutusten tutkimuksesta.