Kerrostalojen rakentaminen mullistuu 2020-luvulla – yhä useampi meistä asuu kohta puukodissa eikä betonikodissa

Suomessa on vasta 59 puusta tehtyä asuinkerrostaloa, mutta ei enää kauan.

Tehtävänä tulevaisuus
Rakennustyömaa Helsingin Kuninkaantammessa.
Markku Rantala / Yle

Helsingin Kuninkaantammessa tehdään historiaa.

Vantaan rajan kylkeen Pohjois-Helsinkiin on nousemassa uusi kaupunginosa, jonka ytimeen rakennetaan vierekkäin kaksi puukerrostaloa ja kaksi betonikerrostaloa. Talot ovat muuten täysin identtiset, mutta toinen tehdään kokonaan betonista ja toinen kokonaan puusta – perustuksia ja kylpyhuoneiden kaatoja lukuun ottamatta.

Teknologian tutkimuskeskus VTT mittaa talojen rakennus- ja käyttöaikaisia päästöjä. Vertailu on maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen: kumman hiilijalanjälki on isompi, betonin vai puun?

Ensimmäinen erä puulle 1–0

Puun ja betonin paremmuudesta on väännetty kättä, mutta hajanaisin tiedoin. Nyt odotetaan faktaa.

Ensimmäiset tulokset elokuulta kertoivat, että betonikerrostalon rakentamisen hiilijalanjälki oli 75 prosenttia isompi kuin puutalon. Taloja rakentavan Rakennusliike Reposen mukaan etu kaventuu tosin 35 prosenttiin, kun otetaan huomioon perustukset ja maanrakennus.

Ensimmäinen erä meni siis puulle 1–0, mutta merkittävimmät päästöt tulevat rakennuksen pitkänä käyttöaikana. Kuninkaantammessa mitataan niitäkin.

Rakennustyömaa Helsingin Kuninkaantammessa.
Reposen työmaa Kuninkaantammessa valmistuu alkuvuonna 2018.Markku Rantala / Yle

– Usein tuloksia selitellään sijainnilla tai muulla, mutta nyt ulkoiset tekijät on karsittu pois. Kohteet on yhtä hyvin eristetty ja massat ovat samanlaiset. Odotan itsekin tuloksia mielenkiinnolla, Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela sanoo.

Tulokset kiinnostavat rakentajien lisäksi valtiovaltaa. Lokakuun puolivälissä puukerrostalojen harjannostajaisissa paikalla oli asunto- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.).

Suomessa ei osata rakentaa puisia kerrostaloja

Rakennusliike Reponen on yksi Suomen harvoista puukerrostalorakentajista. Suomessa oli elokuun lopussa vain 59 puusta rakennettua asuinkerrostaloa.

Se on todella vähän. Jos nämä 59 taloa jaettaisiin tasaisesti ympäri Suomea, jokaisessa yli 20 000 asukkaan kunnassa olisi vain yksi yli kaksikerroksinen puutalo. Asuntoja näissä puukerrostaloissa on puolitoistatuhatta, kun yhteensä asuntoja on Suomessa lähes kolme miljoonaa.

Suomen puukerrostalo-osuus asuntokannasta
Yle Uutisgrafiikka

Suomi pitänee itseään puurakentamisen osaajana, mutta on puukerrostaloissa moneen Euroopan maahan verrattuna takamatkalla.

Eikä ihme: yli neljäkerroksisen puutalon rakentaminen oli kiellettyä vuoteen 2011 asti. Puurakentaminen on betoniin verrattuna kalliimpaa ja tekniikaltaan hankalampaa. Rakennusalan vastuut ovat pitkät, mikä vähentää rakentajien kokeilunhalua ja riskinottoa.

– Kukaan ei pysty polkaisemaan uutta bisnestä täyteen vauhtiin kerralla. En tiedä olisinko itsekään ryhtynyt tähän, jos olisin tiennyt mihin oikein ryhdyn, Airaksela sanoo.

Oppia Ruotsista: hölmöä ja kallista

Airaksela eksyi puun pariin sattuman kautta. Asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) kutsui hänet tammikuussa 2010 mukaan Ruotsin Växjöhön, joka oli ja on yksi puurakentamisen mallikaupungeista. Matka avasi rakentajan silmät.

– Talot oli tehty Ruotsissa ihan fiksusti, mutta osin hölmösti ja ennen kaikkea järkyttävän kalliisti, Airaksela sanoo.

Mika Airaksela
Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela. Taustalla näkyy vertailutaloista kaksi: edessä betonista tehty, taustalla puinen.Markku Rantala / Yle

Välipohjien ja ulkoseinien rakenteet olivat monimutkaisia. Työmaalla kasattiin paljon sellaista, jota Airakselan mielestä oli järkevämpää tilata valmiina tehtaalta.

Alkuvuonna 2011 Reponen alkoi rakentaa Suomen ensimmäistä viisikerroksista puukerrostaloa Vierumäelle. Opettelu alkoi melkein nollasta. Puutalorakentamiseen ei ole vieläkään edes valmista 3D-suunnitteluohjelmistoa.

Nyt Airaksela on rakentanut kymmenen puista kerrostaloa. Niistä Vantaan Kivistöön noussut 186 asunnon talo on edelleen Euroopan suurin puukerrostalo. Tekeminen on hioutunut.

– Puuelementit ovat nyt valmiimpia, ja työntekijät viihtyvät puutyömailla. Rakentaminen on nopeampaa, kun betonin kuivumista ei tarvitse odotella. Toisaalta betonissa kaikki ratkaisut löytyvät valmiina. Jos ajatellaan vaikka välipohjan ontelolaattaa, niin ei puupuolella mikään rakenne pääse samaan, Airaksela vertaa.

2020-luku ravistaa koko alaa

2020-luku voi muuttaa koko asetelman.

Puu on muodissa. Rakenteilla ja suunnitteilla on arviolta 5 000–8 000 puukerrostaloasuntoa lisää. Vauhdin odotetaan kiihtyvän, kun osaaminen kehittyy ja valmiiden elementtien tarjonta lisääntyy.

Vaatimukset hiilipäästöjen vähentämisestä ja puun jalostusasteen nostamisesta pelaavat puurakentamisen pussiin.

Rakennustyömaa Helsingin Kuninkaantammessa.
Autohallin betonivalu Kuninkaantammen työmaalla.Markku Rantala / Yle

Puusta tehdään vientituotetta, puurakentaminen on korkealla valtion toimenpideohjelmissa ja ympäristöministeriön VTT:ltä tilaama selvitys puurakennusten merkityksestä hiilivarastoina julkistetaan marraskuun lopulla.

Puukerrostalot on opittu palosuojaamaan ja äänieristämään, ja säädösmuutokset ovat tuoneet puurakentamisen samalle viivalle betonin kanssa – betoniteollisuuden mukaan osin ohikin.

Ei vain energiatehokkuutta – kaikki rakentamispäästöt syyniin

Lisäksi 2020-luvulla koittaa iso muutos, josta on puhuttu vasta vähän: rakentamisen koko elinkaaren päästöjä aletaan syynätä.

Nyt säädellään vain käytönaikaisia päästöjä eli energiatehokkuutta, joka toki on isoin pala rakennuksen kokonaispäästöistä. Pian ympäristöystävällisempään suuntaan ohjataan myös materiaalien valmistusta, rakentamista ja purkamista.

Vuoteen 2020 mennessä 70 prosenttia rakennusjätteestä on kierrätettävä. Lisäksi rakennusmateriaalien valmistuksen päästövaikutukset on päätetty esimerkiksi Hollannissa, Ranskassa ja Itävallassa sisällyttää kokonaislaskelmiin. Muu Eurooppa seuraa pian perässä.

Tuleeko 2020-luvusta puurakentamisen vuosikymmen?

– Kun on säädelty vain energiatehokkuutta, rakennuksiin on käytetty usein enemmän ja paksummin materiaalia, mikä on tuottanut hiilipiikin. Nyt pohditaan, miten kaikki vaikutukset voidaan ottaa huomioon ja miten hiiliviisaasta rakentamisesta kehitetään vientituotteita, sanoo puurakentamisen toimenpideohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino ympäristöministeriöstä.

Tuleeko 2020-luvusta puurakentamisen vuosikymmen?

Tulee, mutta betoni ei syrjäydy. Tästä ovat yhtä mieltä sekä ympäristö- että betoniväki.

– En edusta sitä näkökulmaa, että kaikki pitäisi vaihtaa puuhun. Kaikkia materiaaleja on hyvä kehittää, sanoo Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi.

Keskeinen kysymys on käyttöikä. Nyt asuintalot suunnitellaan noin 50 vuodeksi.

– Pitää alkaa suunnitella sadalle vuodelle, hienommat talot jopa 200 vuoteen. Tällöin rakennusaikainen materiaalipäästö ei ole enää ratkaiseva, sanoo VTT:n tutkija Markku Leivo.

Rakennusala jo herännyt tulevaisuuteen?

Airaksela rakentaa sekä betonista että puusta.

– Tietyissä paikoissa betonin korvaaminen on mahdotonta. En suostuisi tekemään puusta mitään maan alle, samoin merenrantaan jatkuvan kosteusrasituksen alle tekeminen on vähän kuin kaivaisi verta nenästään.

Hän uskoo, että muutos on jo iskostunut rakennusalalle.

– Suurin osa ajattelevista ihmisistä on herännyt päästöihin ja tulevaisuuteen. Päästövähennyksiä pitää kaivaa joka paikasta mistä niitä vain irti saadaan.

Juttu on osa Ylen Tehtävänä tulevaisuus -sarjaa. Yle kertoo tänä syksynä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa suomalaisten syömiseen, asumiseen ja liikkumiseen. Löydät Areenasta myös Yle Draaman podcasteja ja audiovideoita aiheesta.

_Lue myös: _

Mistä on vaikeinta luopua ilmastonmuutoksen takia? Kerro se meille

Sementti on isompi ilmastopahis kuin lentokoneet, ja nyt se pitäisi korvata – mutta miten?