Konserttitalon remontista kova kiista Turussa – muusikot pelkäävät kuulovammoja ja haluavat kokonaan uuden talon

Turku julkisti alkuviikolla suunnitelmat, jotka perustuvat pelkästään vanhan konserttitalon korjaamiseen. Taloa käyttävät muusikot ihmettelevät, ettei uusi musiikkitalo ole edes yhtenä vaihtoehtona mukana.

konserttisalit
Emilie Gardberg, Petri Tulonen, Maija Palonheimo, Ville Matvejeff
Nicklas Lundqvist / Yle, Jenni Virta / Iloinen Liftari Oy, Sami Tammi / Yle, Minna Rosvall / Yle

Turkuun on haviteltu uutta musiikkitaloa vuosien ajan. Tampereella on Tampere-talonsa, jossa toimii myös ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolinen täysimittainen sinfoniaorkesteri. Muut ovat Helsingin kaupunginorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri ja Suomen Kansallisoopperan orkesteri.

Lahteen on saatu Sibelius-talo. Toisaalta Jyväskylän orkesteri tarvitsee oman talon, sillä se toimii kaupunginteatterin tiloissa.

Turun kaupunki julkisti tällä viikolla 65-vuotiaan konserttitalonsa remonttisuunnitelmat. Uutta musiikkitaloa toivova Turun filharmoninen orkesteri ihmettelee nyt, että suunnitelmissa ei ole lainkaan mukana heidän toivettaan uudesta talosta.

Yle Turku kysyi joukolta konserttitalon käyttäjiä mielipiteitä, millaista konserttitalossa on työskennellä ja minkälaisia toiveita heillä olisi. Konserttisalien akustiikan vaikutusta musiikkinautintoon on tutkittu Aalto-yliopistossa. (siirryt toiseen palveluun)

Turun filharmoninen orkesteri tavoittelee pääsyä Suomen huippuorkestereiden joukkoon. Turussa konserttitaloa käyttävät myös elokuussa nimekkäitä kansainvälisiä vieraita keräävä Turun Musiikkijuhlat.

Turun konserttitalo sisältä
Niclas Lundqvist / Yle

Ville Matvejeff: Lavalla ei saa käsitystä, miltä orkesteri kuulostaa

Yksi talon ahkerista käyttäjistä on kapellimestari Ville Matvejeff. Hän työskentelee myös Turun Musiikkijuhlien taiteellisena johtajana.

Jotkut kollegat ovat todenneet, että akustiikka on "kylpyhuonemainen".

Ville Matvejeff

Matvejeff vastasi kyselyyn kapellimestarina. Matvejeffin mukaan akustiikka on sinänsä kirkas ja selkeä, mutta varsin meluisa.

– Jotkut kollegat ovat todenneet, että akustiikka on "kylpyhuonemainen". Lavan sisäiset heijastukset ovat satunnaisia, minkä vuoksi orkesterin eri sektiot eivät kuule toisiaan hyvin. Lavalla ei saa totuudenmukaista käsitystä, miltä orkesteri kuulostaa eri puolilla salia, kertoo Matvejeff.

Matvejeffin mukaan myös tilanahtaus on pulmana.

– Yli 70-henkisen orkesterin sointimäärä voi muuttua painostavan meluisaksi ja kovaksi, ellei salissa esiintyvä orkesteri muuta soittotapaansa kevyemmäksi. Salissa on paljon ylimääräisiä kaksoisheijastuksia, kertoo Matvejeff.

Kun sali ja lava ovat olleet täynnä, esiintymisestä on tullut tukalaa.

Ville Matvejeff

Ville Matvejeff kuitenkin pitää salin perussointia kohtuullisen selkeänä ja kirkkaana. Se soveltuu hyvin erityisesti pienempien orkesterien, kamarikokoonpanojen ja resitaalien esityksiin. Matvejeffin mukaan salia voisi parantaa heijastuspinnoilla.

Kapellimestari toivoo myös parannuksia yleisötiloihin ja orkesterin tiloihin.

– Kapellimestari joutuu usein huutamaan tai käyttämään mikrofonia, jotta takarivissä istuvat soittajat kuulisivat harjoitusohjeistukset. Remontti tuonee parannukset myös Turun musiikkijuhlien aikana salin kuumuuteen ja huonoon ilmanvaihtoon. Kun sali ja lava ovat olleet täynnä, esiintymisestä on tullut tukalaa.

Petri Tulonen: Tällä salilla on vaikeaa kilpailla osaajista

Turun filharmonisen orkesterin muusikot toivovat yhä, että Turkuun saataisiin kokonaan uusi musiikkitalo. He hämmästelevät, että orkesteri toive saada uusi talo on jätetty pois konserttitalon remonttiselvityksestä. Viulisti Petri Tulonen kertoo, että tilat ovat niin ahtaat, että soittajilla on riski kuulovammoihin.

Pitäisi pystyä kuulemaan kaikki puhtaudet ja nyanssit, mutta kuulosuojaimien vuoksi jää paljon kuulematta.

Petri Tulonen

– Joudumme istumaan lähekkäin. Monet muusikot käyttävät kuulosuojaimia. Pitäisi pystyä kuulemaan kaikki puhtaudet ja nyanssit, mutta kuulosuojaimien vuoksi jää paljon kuulematta, kertoo Tulonen.

Tulosen mukaan tilanahtaus estää orkesterin kasvattamisen täysimittaiseksi sinfoniaorkesteriksi.

– Muusikot ovat soittaneet monissa saleissa ympäri maailmaa. Hyvissä saleissa ei koskaan ole näin ahdasta lavaa. Nyt suunnitellaan, että lavaa laajennetaan yleisöön päin. Leveyssuunnassa se ei tule helpotusta. Tavoitteemme on kehittää orkesteria, ja tarvitsemme uusia osaajia. Meidän on vaikea kilpailla tällä salilla osaajista, kertoo Tulonen.

Kun patarumpali lyö yhden äänen, kapellimestari kuulee sen kahtena.

Petri Tulonen

Akustiikka riippuu Tulosen mukaan siitä, missä salissa istuu. Välillä soittimien ääni tuplaantuu.

– Esimerkiksi kun patarumpali lyö yhden äänen, kapellimestari kuulee sen kahtena, Petri Tulonen kertoo.

Maija Palonheimo: Puhutaanko vain konserttisalista vai keskustan kehittämisestä?

Turun Musiikkijuhlasäätiön puheenjohtaja Maija Palonheimo on seurannut konserttitalon remonttisuunnitelmia vuosia. Musiikkijuhlasäätiö ei ole tehnyt virallista päätöstä, ajaako se uuden talon rakentamista vai nykyisen kunnostamista.

Äänentoiston ongelmat ja tilanahtaus ovat tuoneet palautetta myös Musiikkijuhlille. Remonttia tai uutta taloa on odotettu kovasti.

Ehkä Puutorillakin musiikki voisi löytää kotinsa.

Maija Palonheimo

– Henkilökohtaisesti pidin aiemmin Hämähäkkitontille rakennettavaa uutta musiikkitaloa ainoana mahdollisuutena. Pidin tärkeänä, että kaikki taidelaitokset ovat jokirannassa yhdessä. Aurajoen ranta on kuin kulttuurin virta. Ehkä Puutorillakin musiikki voisi löytää kotinsa, pohtii Palonheimo.

Molemmissa suunnitelmissa on Palonheimon mukaan hyviä asioita mukana.

– Puhutaanko vain konserttisalista vai keskustan kehittämisestä? Poliittisilla päättäjillä on suuri ja haasteellinen päätös edessään. Kustannukset alkavat mennä jo melko lähelle toisiaan, jos rakennetaan uutta tai korjataan vanhaa. Toivon viisautta, että vaihtoehdot punnitaan tarkkaan.

Turun konserttitalon julkisivu.
Kalle Mäkelä / Yle

Emilie Gardberg: Vitsailuja bunkkerista tai vehnäsiilosta

Turun konserttitalo on tullut tutuksi Emilie Gardbergille konserttikäyntien lisäksi sekä Turun musiikkijuhlien toiminnanjohtajana että Turun filharmonisen orkesterin intendenttinä. Intendentin tehtävässä hän sai tottua lähes jokapäiväiseen palautteeseen salin akustiikasta.

– Musiikin kuunteleminen on salissa raskasta. Ääntä on liikaa siihen tilaan, ja epämääräisiä kaikuja on eri puolilla salia. Yleisö kyselee usein, miksi äänentoisto on päällä. Heijastukset ja volyymi saavat yleisön uskomaan, että orkesterin tai solistin ääntä on vahvistettu.

Gardberg kertoo, että hänen intendenttiaikanaan (2012–2017) yleisölle jaettiin joskus korvatulppia. Välillä hän neuvotteli kapellimestareiden kanssa volyymin vähentämisestä.

Sali on mukavalla tavalla intiimi, vaikka siihen mahtuu tuhat ihmistä.

Emilie Gardberg

Turun konserttitalon ulkonäön kritisoiminen on ollut jo pitkään lähes kansanhuvia. Negatiivinen palaute talon ulkonäöstä ja akustiikasta on ollut kaikkina Emilie Gardbergin intendenttivuosina runsasta. Hän kertoo, että ulkopaikkakuntalaiset ovat vitsailleet bunkkerista tai vehnäsiilosta. Jotain myönteistäkin Gardberg paikasta löytää.

– Sali on mukavalla tavalla intiimi, vaikka siihen mahtuu tuhat ihmistä. Se on sisältä monella tavalla kaunis.

Huonojen puolien lista on kuitenkin huomattavasti pitempi. Kärjessä on ahtaus - etenkin muusikoiden työskentelyn kannalta.

Gardberg muistuttaa laajasta selvityksestä, joka tehtiin hänen intendenttiaikanaan. Siinä todettiin, että jokainen osa-alue hyötyisi uudesta talosta enemmän kuin remontista.