Trafin asiantuntija tasoristeysten turvallisuudesta: En näkisi asiaa noin synkästi kuin OTKES

Raaseporin onnettomuuden tasoristeys oli vaarallisuudeltaan luokkaa viisi – kaikkiaan luokkia on seitsemän.

rautatieonnettomuudet
Raaseporin tasoristeyksessä tapahtui tuhoisa onnettomuus 26.10.2017.
Raaseporissa tapahtui tasoristeysonnettomuus torstaina aamulla.Läni-Uudenmaan pelastuslaitos / Poliisilaitos

Onnettomuustutkintakeskuksen viestintäpäällikkö Sakari Laurialan mukaan tasoristeysturvallisuus Suomessa ei ole hyvällä tolalla. Hänen mukaansa Suomessa on liikaa vartioimattomia tasoristeyksiä auki ilman turvavarusteita ja tekniikkaa.

– Olemme antaneet useita turvallisuussuosituksia muun muassa puomilaitteistoon, turvallisuusjärjestelyihin, varoitusvaloihin ja merkkeihin liittyen. Tällaisia vartioimattomia ei tulisi ollenkaan olla, Lauriala sanoi Ylen erikoislähetyksessä.

Trafin johtava asiantuntija Kirsi Pajunen ei näe asiaa samoin.

– Itse en näkisi sitä ihan noin synkästi kuin Onnettomuustutkintakeskus, Pajunen sanoi lähetyksessä.

Hänen mukaansa Suomessa tapahtui ennen keskimäärin hieman yli 50 tasoristeysonnettomuutta vuosittain. Nyt luku on noin 30.

– Eli onnettomuuksien määrällä mitattuna on menty hyvään suuntaan, Pajunen sanoi.

Pajusen mukaan määrän laskuun on vaikuttanut moni asia. Esimerkiksi hän nosti sen, että tasoristeyksiä on poistettu käytöstä viime vuosien aikana.

Poliisi kertoi aiemmin tiedotustilaisuudessa, että Raaseporin onnettomuuspaikka on vartioimaton tasoristeys.

Vaarallisia tasoristeyksiä on Suomessa yli 2 000

Suomessa on lähes 2 800 tasoristeystä, joista yli 2 100:ssa ei ole minkäänlaisia turvalaitteita. Liikennevirasto on luokitellut tasoristeykset seitsemään eri luokkaan onnettomuusennusteen mukaan.

– Luokka seitsemän on vaarallisin. Se [Raaseporin onnettomuuspaikan tasoristeys] oli luokkaa viisi, Pajunen sanoi.

Miksi tilanne tasoristeyksissä on tämä?

Trafin Pajusen mukaan muun muassa syrjäisyys on yksi arvioinnin perusteista, kun pohditaan varoituslaitteiden asentamista.

– Tasoristeyksistä iso osa on tuolla metsässä. Ne ovat sellaisten pikkuteiden tasoristeyksiä, hän aloitti.

Pajusen mukaan näillä teillä ei ole talvella ehkä lainkaan liikennettä ja kesälläkin hyvin harvoin.

– Sitten ne ovat paikoissa, joissa ei välttämättä ole sähköä. Sähkön vetäminen kaapelilla kauas on todella kallista.

Pajusen mukaan tästä syystä tasapainoillaan tasoristeyksen käytön ja sen kanssa, laitetaanko turvalaitteita vai ei. Myös nykyistä halvempia varoituslaitteita on mietitty.

Esimerkkinä tästä Pajunen kertoo, että tasoristeyksiin on suunniteltu ja testattu aurinkovoimalla toimivia varoitusvaloja. Liikenneviraston ylitarkastaja Jarmo Koistisen mukaan tasoristeyksiin on tarkoituksena saada aurinkovoimalla toimiva valo-ohjaus. Työ on kuitenkin vasta suunnitteluasteella.

Ministeri Berner: Tasoristeysten sulkemista kiirehditään

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sanoo Yle uutisten haastattelussa Raaseporin onnettomuuden johtavan tasoristeysten sulkemisen kiirehtimiseen.

– Tasoristeykset ovat suurin yksittäinen riskitekijä, kun puhutaan junaonnettomuuksista ja paras keino hoitaa asiaa kuntoon on poistaa tasoristeyksiä, sanoo Berner.

Berner muistuttaa, että tasoristeyksien määrää on vähennetty tuntuvasti viime vuosikymmeninä. Suomessa oli Bernerin mukaan vuonna 1975 vielä 8 000 tasoristeystä.

Bernerin mukaan tasoristeysten poistaminen edellyttää kalliita liikennejärjestelyjä. Suomessa on viime vuosien aikana käytetty niiden poistamiseen 7 – 14 miljoonaa euroa vuodessa.

– Sen lisäksi on myöskin lisätty valoja, kelloja ja puomeja. Ja tulevaisuudessa pystytään huolehtimaan entistä enemmän siitä, että junaan ja muihin ajoneuvoihin liikkuu reaaliaikainen tieto siitä mitä muuta liikennettä ja esteitä on ympäristössä, sanoo Berner.

Lue myös:

Vaarallisia tasoristeyksiä on Suomessa yli 2 000 – auringosta sähkö tarvittaviin turvalaitteisiin?

Punkaharju, Iisalmi, Ylivieska – Näissä tasoristeyksissä on kuollut ihmisiä viime vuosina