EU jatkaa rahan tarjoamista Filippiineille, vaikka maa kieltäytyy ehdollisesta avusta – Presidentti: "EU saa painua helvettiin"

Arvostelulle herkkä presidentti Duterte on haukkunut rajusti EU:ta, joka on moittinut presidentin otteita huumeiden vastaisessa sodassa.

Filippiinit
Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte.
Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte.Mark R. Cristino / EPA

ManilaEU auttaa Filippiinejä noin 250 miljoonalla eurolla vuodessa. Suurin osa avusta suuntautuu köyhälle, sodan runtelemalle Mindanaon saarelle.

Nyt EU tarjoaa Filippiineille 55 miljoonan euron lahjoitusta taistelujen raunioittaman Marawin kaupungin jälleenrakentamiseen Mindanaolla. Mutta Filippiinit kieltäytyy avusta, jos siinä on ehtoja. Se pitää ehtoja sekaantumisena maan sisäisiin asioihin.

Euroopan komission Manilan edustuston lähettiläs Franz Jessen kertoo, että edustusto neuvottelee parhaillaan Filippiinien ulkoministeriön kanssa siitä, mitä ehdoilla tarkoitetaan.

– Ehdoissa eritellään muun muassa, että vakavaa korruptiota havaittaessa meillä on oikeus vetää tukemme. Minusta se on luonnollinen ehto, koska mikä tahansa yli 50 miljoonaa euroa maksava organisaatio haluaa olla varma siitä, että raha ei kulkeudu väärään paikkaan, Jessen sanoo.

Yle tapasi Jessenin EU:n ja Filippiinien energiayhteistyötä edistävässä tapahtumassa Manilassa.

EU "saa painua helvettiin"

Arvostelulle herkkä presidentti Rodrigo Duterte on haukkunut EU:ta rajusti erityisesti huumeiden vastaisen sodan kannanottojen takia.

Viimeksi keskiviikkona Duterte sanoi, että EU "saa painua helvettiin", kun hän kimmastui EU:n julkaisemasta ihmisoikeusraportista.

Joukko poliiseja kulkee ahtaalla kujalla. Kahdella etualalla olevalla poliisilla on mustat lasit ja tummansiniset pikee-paidat. Lippalakipäinen polisi pitelee oikeassa kädessään konepistoolia piippu maahan suunnattuna.
Filippiinit käy kovaotteista sotaa huumeita vastaan. Filippiinien poliisi etsi huumeita slummialueella Manilassa lokakuussa 2016.Mark R. Cristino / EPA

Siinä todettiin, että ihmisoikeustilanne paheni Filippiineillä viime vuonna Duterten aloittaman huumeiden vastaisen sodan takia. Sodassa on surmattu tuhansia köyhiä ihmisiä, joiden väitetään käyttäneen tai välittäneen huumeita.

Duterten mukaan EU huomioi vain huumesodassa surmattujen määrän, ei surmien syitä.

Duterte sanoi, että Filippiinit ei tarvitse EU:n apua.

– Sano Euroopan unionille ei. Emme tarvitse sitä. Pärjäämme kyllä kansana, Duterte uhosi.

"Osa kielenkäytöstä on tarpeetonta"

EU-lähettiläs Franz Jessen sanoo, että EU haluaa auttaa Filippiinejä, koska apua tarvitaan.

– Suhtaudun luottavasti avun jatkumiseen. Valitettavasti Euroopan kehitysapua tarvitaan yhä paljon. Viiden kuukauden taistelujen jälkeen Marawissa on valtava tarve jälleenrakennukseen ja asukkaiden palaamiseen kaupunkiin, Jessen kertoi Ylelle.

Äärijärjestö Isisille uskollisuutta vannoneet jihadistijoukot valtasivat osia muslimienemmistöisestä Marawin kaupungista toukokuussa. Presidentti Duterte ilmoitti lokakuussa, että Marawi on vallattu takaisin.

Ääri-islamilaisten ja Filippiinien armeijan välisiä taisteluita paenneet lapset
Taisteluita Marawissa Mindanaon saarella paenneita lapsia evakuointikeskuksessa.Luis Liwanag / Epa

Duterte on arvostellut EU:ta suuren osan toimikauttaan. Lokakuun puolivälissä hän käski EU-maiden lähettiläitä lähtemään maasta 24 tunnin kuluttua, kun hän oli suuttunut maassa vierailleiden EU-poliitikkojen kommentteihin huumeiden vastaisesta sodasta.

Silti yhteistyö jatkuu.

– Osa kielenkäytöstä on tarpeetonta. Se ei ole hyödyllistä ja joskus sen syytä on vaikea ymmärtää, koska olemme Filippiinien pitkäaikaisia ystävällisiä kumppaneita, miettii Duterten kommentteja vastaanottamaan joutuva Jessen.

Suomen Malesian ja Filippiinien suurlähettiläs Petri Puhakka sanoo, että diplomatiassa kiinnitetään huomiota muutoksiin ja käytännön tilanteeseen, ei sanoihin. Alatyylin ilmaisujen kanssa on opittu viime aikoina tulemaan toimeen.

– Ehkä viimeisimpien uusien johtajien myötä on tullut uutta kulttuuria myös ylätasolla käytävään keskusteluun, Puhakka muotoilee.

– Pitää muistaa, että ollaan pitkissä prosesseissa. Mitään suhteita ei ryhdytä katkaisemaan yllättäen.

Ihmisoikeustilanne vaikuttaa kauppasopimukseen

Samalla kun Filippiinit torjuu EU:n avun, se ottaa vastaan sotilasapua Venäjältä.

Tällä viikolla Venäjä luovutti Filippiineille 5 000 Kalashnikov-kivääriä, tuhansia kypäriä, miljoona ammusta sekä 20 kuorma-autoa. Filippiinit on hankkimassa myös Kiinalta lainoja muun muassa infrastruktuurin parantamiseksi.

Franz Jessen
Euroopan komission Manilan edustuston lähettiläs Franz Jessen.Mark R. Cristino / EPA

EU-lähettiläs Jessen sanoo, että Euroopan unionin humanitaarisessa avussa Filippiineille ei ole suoria ihmisoikeusehtoja.

EU:n ja Filippiinien GSP+-kauppasopimuksessa ehtoina on 27 kansainvälisen sopimuksen noudattaminen. Niihin kuuluvat myös ihmisoikeudet.

Sopimuksen tariffivapaus on tehnyt EU:sta Filippiinien suurimman vientialueen. EU tarkastelee sopimuksen ehtoja ensi vuonna, ja suurlähettiläs Petri Puhakka sanoo, että ihmisoikeuksilla on vaikutusta.

– Jos tapahtuu yllättäviä käänteitä kuten kuolemantuomion palauttaminen käyttöön, EU joutuu pohtimaan omaa kantaansa hyvin erilaisesta kulmasta, Puhakka miettii.

Kuolemantuomion palauttaminen on parhaillaan tarkastelussa Filippiineillä.

Presidentti Duterten noustua valtaan suorat ulkomaiset sijoitukset Filippiineille ovat kääntyneet selkeään laskuun. Maan johto kiistää, että se johtuisi rajusta huumeiden vastaisesta sodasta.

Puhakka suhtautuu silti yhä positiivisesti kauppaan. Filippiinien talouskasvu on yli kuusi prosenttia vuodessa.

– Talouden perusteet ovat kunnossa. Presidentin vaalikampanjassa mainittiin monia asioita, jotka helpottavat bisneksen tekoa: byrokratian poistaminen, erilaiset infrastruktuurihankinnat. Jos näissä asioissa päästään eteenpäin, alkaa olla uusia mahdollisuuksia, Puhakka miettii.