Pohjoismaiden neuvoston kokous alkaa Helsingissä – lue nämä 5 pointtia ja olet valmis

Eduskuntatalo täyttyy tällä viikolla pohjoismaisista kansanedustajista ja ministereistä. Tässä muistilista, joka helpottaa istuntoviikon seuraamista.

Pohjoismaiden neuvosto
Keld Navntoft / EPA

*1. Juhlasekoitus. *Istunto järjestetään aina syksyisin siinä maassa, joka on puheenjohtajavuorossa. Nyt puheenjohtajana vuorossa on Suomi, joka viettää myös omia 100-vuotissyntymäpäiviään. Saattaa siis olla luvassa jotain aivan ekstra-juhlavaa.

Muutoin kokouksia leimaa se, että vaikka moni asia yhdistääkin, niin monessa kohti viisi pohjoismaata on myös päätynyt eri ratkaisuun. EU-jäseniä ovat Tanska, Ruotsi ja Suomi, mutta eivät Norja ja Islanti. Euro on käytössä vain Suomessa, muut ovat jättäytyneet rahaliiton ulkopuolelle. Läntiseen sotilasliittoon Natoon kuuluvat Tanska, Norja ja Islanti, mutta Suomi ja Ruotsi eivät.

Suomessa, Tanskassa ja Norjassa vallassa on porvarihallitus, Ruotsissa demareiden ja vihreiden yhteishallitus. Islanti ajatui syksyllä hallituskriisiin pedofiliaskandaalin takia ja siksi maassa järjestettiin viikonvaihteessa ennenaikaiset eduskuntavaalit.

*2. Pohjolan yhteiset henkilökortit. *Arkisita elämää eniten helpottava esitys liittyy henkilökortteihin. Tavoitteena on, että kunkin maan sosiaaliturvatunnus toimisi myös kaikissa muissa Pohjoismaissa. Se helpottaisi ratkaisevasti elämää, jos esimerkiksi suomalainen haluaisi asioida ruotsalaisten viranomaisten kanssa.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan tavoite on kirkas, mutta kaukana maalista. Berner on Suomen hallituksen pohjoismaisen yhteistyön ministeri. Berner kertoo, että esimerkkiä on käyty hakemassa Virosta, joka on digitaalisessa tunnistautumisessa paljon Pohjoismaita edellä. Bernerin mukaan varsinainen tekninen siirtyminen ei välttämättä vie aikaa, mutta taustalla on yhä paljon tunnistautumiseen liittyvää lainsäädäntöä, joka on joka maassa ratkaistava ja muutettava.

*3. Kielisota tulehdutti suomalaisrivit. *Istuntoviikon viimeisenä päivänä eli torstaina käsitellään aloite suomen ja islannin kielen nykyistä paremmasta asemasta eli määrittämisestä neuvoston virallisiksi työkieliksi ruotsin, tanskan ja norjan lailla. Suomen ja Islannin tekemä aloite on jo etukäteen saanut liekit leimahtamaan suomalaisleirissä. Erityisesti hämmästeltiin sitä, että kompromissiehdokkaana neuvoston puheenjohtajaksi valittu ahvenanmaalainen Britt Lundberg äänesti puheenjohtajistossa Suomen ja Islannin esitystä vastaan ja hänen äänensä ratkaisi.

Lundberg nousi puheenjohtajaksi, koska perussuomalaisten Juho Eerolan valinta ei saanut suomalaisvaltuuskunnan tukea.

Torstaina neuvosto äänestää puheenjohtajiston kompromissiehdotuksesta, jolla suomen ja islannin kielen asemaa vahvistettaisiin mutta ei virallistettaisi, ja Suomen ja Islannin virallistamista vaativasta ehdotuksesta.

*4. Ollila liimaisi Pohjolan energiaratkaisut tiiviimmin toisiinsa. *Varsinaiset istunnot alkavat huomenna tiistaina, mutta jo tänään maanantaina eduskunnan pikkuparlamentissa järjestetään keskustelutilaisuus Pohjolan yhtieistyömahdollisuuksista energiasektorilla. Keskustelun pohjana on neuvoston Jorma Ollilalta tilaama strategiaselvitys, jonka aikajänne on 5–10 vuotta eteenpäin. Selvitys valmistui kesällä. Raportin evästykseksi neuvosto nimeämä työryhmä listasi jo 31 energiayhteistyöhön liittyvää toivetta.

Ollila peräänkuuluttaa tiiviimpää ja syvempää pohjoismaista yhteistyötä. Ollilan mukaan hyvästä yhteistyön esimerkistä käyvät pohjoismaiset sähkömarkkinat, jotka luotiin 1990-luvulla. Ollila arvioi, että suurimmat haasteet lähivuosina luo muun muassa liikenne.

Ollilan raporttiin liittyy 14 ehdotusta, joista ensimmäisenä laadittaisiin yhteinen pohjoismainen energiavisio. Keskeistä olisi myös tutkimuksen ja kehityshankkeiden järkevä työnjako ja keskittäminen.

5. Laajoja kaaria, vähän päätöksiä. Pohjoismaiden neuvostoa arvostellaan vuosi vuoden perään paljosta puheesta, mutta vähistä käytännön elämässä tuntuvista päätöksistä. Tätä arvostelua voi hyvin syntyä tämänkin istuntoviikon jälkeen.

Pohjoismaisen yhtestyön voi kuitenkin nähdä yhä vahvemmin myös 25-miljoonaisen viiden maan blokin suhteena muuhun maailmaan. Yhteinen viesti voi kuulua yksittäistä jäsenmaata paremmin esimerkiksi EU-yhteyksissä.

Tällä kertaa istunnossa keskustellaan myös siitä, miten Pohjoismaiden kehitysyhteistyöresurssit voitaisiin saada yhdistämällä nykyistä järkevämpään käyttöön. Samaa pohditaan varmasti myös keskusteltaessa torstaina rauhanturvaamisesta presidentti Martti Ahtisaaren johdolla.