1. yle.fi
  2. Uutiset

Se, mikä toimii Bagdadissa, tyssää Suomessa – Dlovan Ishaya vaihtoi pakosta alaa pohjoisessa ja auttaa nyt muita maahanmuuttajia

Maahanmuuttajalle voi tulla yllätyksenä suomalainen yritystoiminta. Dlovan Ishayan mukaan Bagdadissa riitti, kun pisti putiikin pystyyn, mutta Suomessa täytyi pyöritellä papereita.

yrittäjyys
Irakilainen Dlovan Ishaya tuli Suomeen 20 vuotta sitten kiintiöpakolaisena.
Dlovan pystyy keskustelemaan turvapaikansaaneiden kanssa heidän omalla kielellään.Wasim Khuzam / Yle

OuluKun irakilainen vesitekniikan insinööri Dlovan Ishaya saapui Suomeen kiintiöpakolaisena 20 vuotta sitten, hän ei voinut hakeutua koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Dlovan oli suunnitellut kotimaassaan kastelukanavia, ja sellaisia tehtäviä ei Suomessa ole liiemmin tarjolla.

Nyt hän auttaa yrittäjyydestä kiinnostuneita maahanmuuttajia turvapaikansaaneiden yrityskotoutus -hankkeessa. Hän tuntee työnhaun ongelmat, yrityksen perustamisen prosessit ja puhuu samaa kieltä turvapaikanhakijoiden kanssa.

– Kun itse perustin ravintola-alan yrityksen vuonna 2002, en tiennyt mitään aloittavalle yrittäjälle tarjottavista yrityspalveluista, Ishaya kertoo.

Oulussa käynnistyi turvapaikansaaneiden yrityskotoutus-hanke.
Turvapaikansaaneiden yrityskotoutus-hankkeessa on mukana parisenkymmentä maahanmuuttajaa.Wasim Khuzam/ Yle

Ishaya sai silloin apua ja neuvoja suomalaisilta kavereiltaan.

– Eläkemaksuista, veroista ja muista vaadittavista asioista ei tiedetä siellä mistä me tulemme. Kotimaassamme vastaavaa yritystoiminnan säätelyä ei ole.

Takkuinen alku

Suomeen tullaan yleensä väkiluvultaan paljon Suomea suuremmista maista. On hyvä tiedostaa uuden kotimaan erilaiset mittasuhteet entiseen verrattuna. Paikallinen kilpailutilanne on myös hyvä selvittää ennen yrityksen perustamista.

– Jos Oulua vertaa esimerkiksi Bagdadiin tai Damaskoskeen, kaupunki on väkiluvultaan ihan toista mittaluokkaa. Siellä riittää, kun käy vuokraamassa paikan ja laittaa putiikin pystyyn. Asiakkaita riittää kyllä, mutta täällä se ei ole ihan niin yksinkertaista.

kasvisruokaa
Ravintola-ala on maahanmuuttajayrittäjien suosituin toimiala.Mikko Savolainen / Yle

Moni yrittäjyydestä haaveileva maahanmuuttaja haluaa perustaa Suomeen ravintolan, mutta niitä on jo entuudestaan paljon.

– Kilpailu alalla on kovaa, joten uudella yrittäjällä pitäisi olla jotain uutta ja erilaista tarjottavaa asiakkaiden houkuttelemiseksi, Ishaya kertoo.

Paikallisen kulttuurin ymmärtäminen on tärkeää, sillä kulttuurien väliset erot voivat olla hyvinkin suuria. Usein yrittäjän täytyy pärjätä yksin siihen asti, kunnes pystyy palkkaamaan työntekijän kaveriksi.

– Ravintola-alalla päivät ovat pitkiä ja yrittäjän terveyden pitää olla hyvä. Jos haluat yrityksesi menestyvän, pelkästään kaverien neuvoihin ei kannata turvautua, he eivät ole välttämättä parhaita asiantuntijoita.

"Jokainen pitää omaa ideaa hyvänä"

Dlovan Ishaya vinkkaa, että yrittäjyyttä harkitsevan kannattaa kysyä apua neuvoja tarjoavilta yrityspalveluilta. Kaikki yritysideat ovat hyviä, mutta käytännön toteutukseen voi liittyä haasteita.

– Jokainen pitää omaa ideaa hyvänä. Asiantuntijoiden neuvojen jälkeen voi olla, että yritysidea muuttuu ihan joksikin muuksi kuin se oli tänne tullessa.

Oulussa käynnistyi turvapaikansaaneiden yrityskotoutus-hanke.
Räätälöidyn lomakkeen avulla selvitetään, miten omat suunnitelmat toimivat reaalimaailmassa.Wasim Khuzam / Yle

Maahanmuuttajien suurimmat ongelmat yrityksen perustamisessa liittyvät usein byrokratiaan, rahoitukseen ja verotukseen. Verkostoituminen ja virallisten asioiden hoitaminen englannin kielellä voi olla myös vaikeaa.

– Katsomme aina aluksi, miten uuden yrittäjän suunnitelmat istuvat reaalimaailmaan. Rahoituksen saaminen uudelle yritykselle voi olla hankalaa. Kielitaito on myös haaste, mutta siinä voimme auttaa tarvittaessa, sanoo palvelupäällikkö Jarmo Lauronen BusinessOulusta.

Voi olla, että yritysidea muuttuu ihan joksikin muuksi kuin se oli tänne tullessa.

Dlovan Ishaya

Oulussa toimii tänä päivänä paljon startup-yrittäjiä, jotka tähtäävät voimakkaaseen kasvuun kansainvälisillä markkinoilla. Perustajatiimeissä on paljon ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, jotka toimivat asiantuntijoina esimerkiksi vientimarkkinoiden avaamiseen liittyvien ongelmien ratkomisessa.

Ravintola-ala vetää, tietotekniikka hyvänä kakkosena

Oulun alueella on noin 150 ulkomaalaistaustaista yrittäjää. Suurimmat toimialat ovat ravintola- ja kahvilatoiminta, toiseksi suurimpana alana on ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus, kolmantena tulee liikkeen johdon konsultointi.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa toimi vuonna 2015 noin 8 500 ulkomaan kansalaista yrittäjinä.

Yrityskotoutus hankkeen koulutusta Oulussa turvapaikan saaneille henkilöille.
Dlovan Ishaya puhuu esimerkiksi assyriaa, kurdia ja turkkia, joten auttaminen on kielellisesti helppoa.Wasim Khuzam / Yle

Jarmo Laurosen mukaan maahanmuuttajien vahvuuksia ovat esimerkiksi motivaatio tarttua asioihin ja tehdä ne mahdollisimman hyvin. Heidän koulutustasoissaan on kuitenkin paljon vaihtelua.

– Toisilla peruskoulutustaso on alhainen. Heidän kanssaan mietitään mielekästä tekemistä, yrittäjyys on yksi keino työllistää itsensä. Apua räätälöidään tarvittaessa hyvinkin matalalla kynnyksellä.

Yrittäjyys on yksi keino työllistää itsensä.

Jarmo Lauronen

Oulussa vuoden 2017 elokuun työttömyysprosentti oli 14, kun ulkomaalaistaustaisilla se oli suurimmillaan 25 prosenttia. Maahanmuuttajien yrittäjyyden kynnystä halutaankin laskea entisestään.

– Toki aina on parannettavaa, mutta meillä on kohtuullisen hyvin tarjolla tietoa sitä tarvitseville. Pystymme esimerkiksi kertomaan palveluista kasvokkain yli kymmenellä eri kielellä.

Lue lisää:

Poltetaanko korvakarvat? Ulkomaalaiset parturit tuovat Suomeen uusia työtapoja

Lue seuraavaksi