Ahtaasti asuvilta opiskelijoilta aiotaan leikata tukia – ministeri Saarikko: "Myönnän, että politiikka ei ole ollut erityisen johdonmukaista"

Opiskelijoiden asumistuet ovat jatkuvassa myllerryksessä. Yleiseen asumistukeen kaavaillun muutoksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti opiskelijoihin. 

asuminen
Avainnippu vuokrasopimuksen päällä.
Kaisu Jansson / Yle

Hallitus antoi tällä viikolla eduskunnalle esityksen asumistuen muutoksesta, joka kirpaisee monia kimppakämpissä ja pienissä asunnoissa asuvia pienituloisia. Käytännössä muutoksesta kärsivät erityisesti opiskelijat.

Niin kutsuttu osa-asunnon normi tarkoittaa sitä, että maksettavan asumistuen enimmäismäärä on jaetuissa asunnoissa ja alle 20 neliön asunnoissa pienempi kuin muilla yleistä asumistukea saavilla. Tukiin oikeuttavat enimmäismenot olisivat 20 prosenttia alhaisemmat kuin muissa asunnoissa.

Esimerkiksi jatkossa Helsingissä alle 20 neliön asunnossa tai kimppakämpässä asuva saa asumistukea enintään 325 euroa, kun aiemmin tuen maksimimäärä oli 406 euroa kuukaudessa. Yli 20 neliön asunnoissa asuvilla tuki pysyy ennallaan.

Hallituksen esityksessä arvioidaan, että normi alentaisi noin 12 000 henkilön tukea keskimäärin noin 30 eurolla kuukaudessa.

Lisäksi yleisen asumistuen enimmäisasumismenot sidottaisiin vuokraindeksin sijasta elinkustannusindeksiin, jolloin tuki ei enää nouse samassa suhteessa vuokrien kanssa.

Lausuntokierroksella kovaa arvostelua

Lausuntokierroksella lakiesitys sai lunta tupaan.

Erityisesti opiskelijajärjestöt närkästyivät esityksestä, mutta arvostelijoiden joukossa oli myös asuntopolitiikasta vastaava ympäristöministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lausunnoissa ongelmana pidettiin sitä, että muutos saattaa kannustaa opiskelijoita hakeutumaan kimppakämpistä yksiöihin, mikä voi nostaa asumistuen menoja ja yksiöiden vuokratasoa.

Lisäksi lausunnonantajat pitivät normia ongelmallisena lainsäädännön ennakoitavuuden kannalta.

Saarikko: Tarkoitus hillitä asumistukimenojen kasvua

Opiskelijoiden asumiseen liittyvät tuet ovat olleet jatkuvassa myllerryksessä. Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin vasta elokuussa, eikä sen vaikutuksia ole pystytty vielä kunnolla arvioimaan ennen uutta muutosta.

Lain esitellyt perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) myöntää, että muutokset voivat vaikuttaa vaikeasti ennakoitavilta.

– Esitys kohdistuu erityisesti opiskelijoihin ja se on valitettavaa. Myönnän, että opiskelijoihin liittyvä asumisen tuen politiikka ei ole ollut erityisen johdonmukaista ja siihen on sisältynyt paljon muutoksia viime vuosina, Saarikko sanoo.

Lausuntokierroksella tullut palaute ei aiheuttanut juurikaan muutoksia lopullisen lakiesityksen sisältöön.

Saarikko perustelee osa-asunnon normia tarpeella hillitä asumistukimenojen kasvua. Viime vuonna Kela maksoi asumistukia lähes kaksi miljardia euroa.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Osa-asunnon normi vähentäisi ensi vuonna maksettavia asumistukia noin 4 miljoonaa euroa, mutta toimeentulotukimenot vastaavasti kasvaisivat tuensaajan siirtyessä luukulta toiselle. Säästöjä julkistaloudelle kertyisi ensi vuonna kokonaisuudessaan noin 2,4 miljoonaa euroa.

– Vaikutukset valtiontalouteen ovat muutaman miljoonan euron luokkaa, mutta kysymys on myös periaatteellisesta muutoksesta, jonka tavoitteena on päästä kiinni kaikkein kohtuuttomimpiin vuokriin pääkaupunkiseudulla. Tarkoituksena on hillitä vuokranantajan tuloja, jotka perustuvat siihen, että asunnot on hinnoiteltu myös osa-asuntoratkaisuissa käytännössä asumistuen enimmäishinnoittelun mukaisesti, ministeri Saarikko sanoo.

Osuu myös opiskelija-asuntoloihin

Vaikutukset eivät kohdistu vain vapaarahoitteisten asuntojen vuokralaisiin.

Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n asiamies Lauri Lehtoruusu kertoo, että muutos leikkaa myös voittoa tavoittelemattomissa opiskelija-asuntoloissa asuvien tukia.

– Opiskelija-asuntoyhteisöissä vuokra määräytyy suoraan kustannusten perusteella, ei markkinavuokran. Silti tämä vaikuttaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella myös opiskelija-asuntoyhteisöjen soluasukkaisiin, Lehtoruusu sanoo.

Enimmäisasumismenojen suuruus vaihtelee alueesta riippuen. Lehtoruusun mukaan opiskelija-asuntoyhteisöissä ongelmat painottuvat pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

– Normi rankaisisi niitä, jotka ovat valinneet kaikkein edullisimman asumismuodon, eli yhteisasumisen tai tehokkaan pienyksiön. Tämä saattaa kannustaa nuoria entisestään hakeutumaan kimppakämpistä yksiöihin ja se voi jopa nostaa vuokratasoa.

Infografiikka
Lähde: Suomen opiskelija-asunnot SOA ryYle Uutisgrafiikka

Vaikuttavatko tuet vuokriin vai eivät?

Valtion taloudellisen tutkimuskeskus VATT:n aiempien tutkimusten perusteella muutokset asumistuen tasossa eivät välity vuokriin ministeri Saarikon toivomalla tavalla.

– Vanhassa asumistukijärjestelmässä erisuuruisiin asuntoihin sai erisuuruista asumistukea. Meidän tekemämme tutkimuksen perusteella erot siinä, kuinka avokätistä asumistukea erilaisiin asuntoihin saa, ei näy vuokrissa, VATT:n johtava tutkija Teemu Lyytikäinen sanoo.

Vuoteen 2015 asti käytössä oli niin kutsuttu neliövuokranormi, jonka yli menevästä vuokrasta ei maksettu asumistukea. VATT:n tutkimuksessa ei havaittu vuokrissa kasaumaa, joka olisi kohdistunut neliövuokranormin alarajalle.

– Tämä viittaisi siihen, että sallittu asumismeno ei ole alaraja näille vuokrapyynnöille, Lyytikäinen sanoo.

Ministeri Saarikko pitää asumistukien ja vuokrahintojen kytköstä kuitenkin selkeänä. Hänen mukaansa havainnot vaihtelevat tilastosta ja tutkimuksesta riippuen.

– On väistämättä nähtävissä tilanteita, joissa asuntojen hinnoittelu on vahvassa kytköksessä siihen, minkä verran asumistukea yhteiskunnalta vuokralainen on voinut saada. Arkikokemus osoittaa, etteivät nämä asiat aivan kaukana toisistaan ole, Saarikko sanoo.

Osa-asumisen normi esiteltiin hallituksen budjettiriihessä elokuussa. Se korvasi aiemmin kaavaillun neliövuokraleikkurin.

Esityksen on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa.