Suomessa kehitetyt perunat kasvavat ilman multaa – Uudella viljelytavalla varaudutaan kriiseihin

Tänä syksynä kauppojen myymästä sadasta perunasta neljä on ilmaperunan jälkeläisiä. Ilmastonmuutos muuttaa ruoantuotantoa merkittävästi, tutkijat ennustavat.

Tehtävänä tulevaisuus
Suomen siemenperunakeskus Tyrnävä
Suomen siemenperunakeskus kasvattaa ilmaperunoita. Ne kasvavat pimeässä kaapissa ilman multaa.Paulus Markkula / Yle

Raaka peruna narskahtaa halki hampaiden välissä. Mukula on rapea ja maistuu miedolta. Olen juuri syönyt ilmaperunaa.

– Näitä perunoita ikään kuin lypsetään juuristosta kerran viikossa tai kahdessa, toimitusjohtaja Paula Ilola selostaa vieressä.

Ilolan johtama Suomen siemenperunakeskus Tyrnävällä on kehitellyt uuden tavan kasvattaa perunaa.

Työntekijät istuttavat perunantaimet laatikoihin, joiden kanteen on tehty reikä kutakin tainta varten. Siitä peruna lähtee kasvattamaan juuristoaan pimeään, tyhjään laatikkoon ja varttaan kohti kasvihuoneen kattoa.

– Me sanomme tätä ilmaperunaksi kansankielellä, mutta sen oikea nimi on aeroponinen teknologia, Ilola kertoo.

Perunan mukulat kasvavat siis ilmassa, ilman multaa.

Suomen siemenperunakeskus Tyrnävä
Viljelysten hoitaja Tuula Nurkkala kerää ilmaperunoita kasvatuskaapista. Toimitusjohtaja Paula Ilola suunnittelee, että vastaavan kasvatuslaatikon voisi tulevaisuudessa rakentaa jokaisen halukkaan kotiin. Paulus Markkula / Yle

Yhdestä varresta sata mukulaa

Oulun lähellä sijaitsevan keskuksen tehtävä on huolehtia omalta osaltaan siitä, että Suomessa riittää puhdasta perunaa niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.

Ilmaperunatekniikka on tuonut työhön tehoa.

– Yksi juuristo tuottaa jopa sata mukulaa, kun perinteisellä turpeessa kasvatuksella juuristosta tulee nelisen mukulaa, Paula Ilola kertoo.

Ilmastonmuutos on tuonut keskuksen työntekijöille lisää haasteita ja uhkakuvia, joihin pitäisi varautua. Keskuksessa pidetään ilmaperunaa yhtenä valttikorttina vaikkapa ympäristökriisien varalta.

Suomen siemenperunakeskus Tyrnävä
Siemenperunakeskuksen ilmaperunat kasvavat luonnonvalon avulla kasvihuoneessa. Keskus käyttää led-valoja apuvaloina.Paulus Markkula / Yle

Peruna kasvaa hätätapauksessa hallissa

– Jos tulee ympäristökriisejä, vesi loppuu tai jotain muuta tapahtuu, tällä tavalla pystytään matalalla energiatasolla tuottamaan ruokaa, Ilola sanoo.

Ilmaperunan kasvattamiseen tarvitaan sopivan lämmin tila, hieman vettä ja tekniikkaa – sekä jonkin verran energiaa systeemin pyörittämiseen.

– Suomesta löytyy kyllä tyhjiä halleja, jossa ilmaperunaa pystyy kasvattamaan, Ilola puhuu.

Pimeässä sisätilassa kasvit tarvitsevat keinovaloa, käytännössä varta vasten suunniteltuja energiatehokkaita led-lamppuja.

Visiona rappujen alla roikkuva peruna

Perunalaatikosta kuuluu suhina, kun automaatti sumuttaa juurille vettä ja ravinteita.

– Vettä kuluu vähän, Ilola huomauttaa.

Ilolalla on monta suunnitelmaa siitä, kuinka ilmaperunatekniikkaa voisi soveltaa.

– Yksi visio on, että jonakin päivänä ihmiset voivat kasvattaa uusia perunoita ympäri vuoden kotonaan rappujen alla, Ilola suunnittelee.

Rappujen alla kasvavat ilmaperunat kuulostavat kivalta harrastukselta, mutta ne vastaavat myös pieneltä osalta ilmastonmuutoksen mahdollisesti tuomaan haasteeseen ruoantuotannossa.

Tuontiruoka saattaa vähentyä

Tutkijat ennakoivat, että moni hyvä alue muuttuu tulevaisuudessa jopa viljelykelvottomaksi (siirryt toiseen palveluun).

Suomessa syödään paljon esimerkiksi Espanjassa kasvatettuja kurkkuja, tomaatteja ja muita vihanneksia. Lähivuosikymmeninä Välimeren alueen (siirryt toiseen palveluun)kuivuuden ennustetaan kuitenkin lisääntyvän ja hellejaksojen pitkittyvän.

Viljelyskelpoinen maa vähenee YK:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) koko ajan ilmastonmuutoksen lisäksi tehotuotannon takia.

Jos tuontiruoka vähenee, ruokaa on kasvatettava enemmän kotimaassa. Esimerkiksi agroekologian professori Juha Helenius on varoittanut (siirryt toiseen palveluun) tuudittautumasta tuontiruuan varaan.

Ilmaperunatekniikalla kasvatettavat kasvit ovat yksi kiinnostava vaihtoehto, mutta muitakin ratkaisuja on jo kehitteillä.

Kaupunkilaisissa on herännyt kiinnostusta (siirryt toiseen palveluun) pienimuotoinen viljelemiseen omiksi tarpeiksi. Lapinjärveläisellä kasvihuoneyrittäjällä on kuitenkin hieman suuremmat suunnitelmat kaupunkiviljelyyn.

Robbes Lilla Trädgård, Lapinjärvi.
Robert Jordas kehittelee uudenlaista kasvihuonetta, jonka voi rakentaa vaikkapa kaupunkiin keskelle aavikkoa.Markku Rantala / Yle

Salaatti kasvaa led-lamppujen lämmössä

Kasvihuonerykelmä seisoo keskellä peltoja Lapinjärven Lindkoskella. Salaatti- ja yrittihuoneiden takaa löytyy uudenlainen kasvihuone led-valoineen.

– Me kutsumme tätä vertikaaliviljelmäksi, toimitusjohtaja Robert Jordas kertoo.

Salaatit ja yrtit kasvavat neljässä ja viidessä kerroksessa eräänlaisilla hyllyillä.

Led-lamput valaisevat kasveja 20 tuntia vuorokaudessa. Samat led-lamput tuottavat myös kasvien tarvitseman lämmön. Huoneen seinät on eristetty, toisin kuin yrityksen entisissä kasvihuoneissa.

– Vertikaaliviljelmä on niin tehokas, että enää ei ole järkeä viljellä vain maalla, Jordas sanoo.

Robbes Lilla Trädgård, Lapinjärvi.
Jordasin puutarhalla kasvaa proteiinikasvi valkolupiinin versoja. Markku Rantala / Yle

Puutarha siirtyy kaupunkiin

Yrittäjä aikoo kehittää vertikaalipuutarhasta tuotteen, jonka voi pystyttää sinne, missä kuluttajat ovat. Koska kaupungit kasvavat, kuluttajat ovat siellä.

– Kun viljelmä on lähellä markkinoita, päästään taas yhdestä turhasta kuljetusmatkasta pois, Jordas laskeskelee.

Jos ruoka kasvaa kuluttajan vieressä, kuljetuskustannusten lisäksi vähenevät ilmastopäästöt. Jordas uskoo, että sillä on salaattien ja vihannesten ostajille yhä enemmän merkitystä.

Ilmastonmuutos saattaa luoda markkinoita myös Jordaksen uudelle kasvihuoneelle. Yrittäjä uskoo, että vertikaaliviljelmiä tarvitaan siellä, missä viljelyolosuhteet käyvät hankaliksi.

– Jos on kylmää, todella kuivaa, ei ole vettä eikä viljelyyn sopivaa lämpötilaa, Robert Jordas luettelee kysyntää lisääviä olosuhteita.

Shinji Yoshioka Lapinjärvi Robbes Lilla Trädgård Robben puutarha johtaja.
Johtaja Shinji Yoshioka kehittää tietotekniikkaa vertikaalipuutarhaan. Yoshiokan työnantaja on japanilainen Fujitsu.Markku Rantala / Yle

Fujitsu haluaa kasvihuonebisnekseen

Vertikaaliviljelmiä on tulossa lisää Jordaksen nykyisten kasvihuoneiden viereen. Rakentajat pystyttävät parhaillaan uusien tilojen metallisia tukirakenteita.

Yksi Jordaksen uuden kasvihuoneen teknisen puolen kumppaneista on japanilainen Fujitsu (siirryt toiseen palveluun).

Yritys on lähettänyt Japanista asiantuntijan Suomeen pelkästään Lapinjärven vertikaalipuutarhaa varten. Fujitsun kasvihuoneteknologiaa täällä johtava Shinji Yoshioka astelee pitkin rakennustyömaata.

– Istanbul, Saudi-Arabia, Suomi ja Pohjoismaat, Yoshioka luettelee Fujitsua kiinnostavia markkina-alueita.

Idea on saada kasvit kasvamaan tehokkaasti, olivatpa olosuhteet kasvihuoneen ulkopuolella mitkä hyvänsä.

– Kasvihuonetta ohjataan meidän kehittämällämme it-järjestelmällä, Yoshioka sanoo.

Vertikaaliviljelmän olosuhteet aiotaan pitää kasveille ihanteellisina joka hetki tekniikan ja tiedon avulla. Robert Jordas kertoo, että erilaisten sensorien ja kameroiden avulla on mahdollista seurata jopa veden virtausta maustekasvin pikkuruisessa lehdessä.

Perunasta huolehtii oma tekniikka

Tekniikkaa tarvitaan myös ilmaperunan kasvattamisessa. Tyrnävän Siemenperunakeskuksessa järjestelmä on pitkälti itse kehiteltyä ja rakennettua.

Yhtä seinää peittää letkujen, putkien ja venttiilien viidakko.

Laitteet annostelevat ravinteita veden joukkoon tietokoneen ohjaamana.

Pihalla, ikkunallisen oven takana, seisoo maitotilallisille tuttu tilatankki. Se on osa itse rakennettua jäähdytysjärjestelmää.

– Nämä tilat eivät kyllä kestä kuvaamista, Ilola päivittelee omatekoisten laitteiden keskellä.

Suomen siemenperunakeskus Tyrnävä
Ilmaperunan jälkeläisiä myydään jo suomalaisissa ruokakaupoissa. Lady Annan mukulat kylvetään ensi keväänä Siemenperunakeskuksen peltoon tuottamaan siemenperunoita.Paulus Markkula / Yle

Ilmaperunan jälkeläiset ovat jo lautasilla

Vaikka laitehuone vaikuttaa eräänlaiselta Pelle Pelottoman laboratoriolta, työ itse on vakavaa. Ilmaperunat eivät ole enää kokeilu ja pelkkiä visioita. Niitä on tuotettu jo siemenperunaksi.

– Tänä syksynä kauppojen myymästä sadasta perunasta neljä on ilmaperunan jälkeläisiä, Ilola sanoo tyytyväisenä.

Ilmaperunoiden mukulat istutetaan maahan Siemenperunakeskuksessa seuraavana keväänä. Myös uusi sato istutetaan maahan. Sen jälkeen sopimusviljelijät toistavat saman kuvion kolme kertaa, ilmaperunoiden kohdalla vain kaksi kertaa.

– Sen jälkeen meillä on 10 miljoonaa kiloa siemenperunaa, Ilola sanoo.

Vasta sitten ilmaperunoiden jälkeläiset lähtevät varsinaiseen viljelyyn ja päätyvät kauppojen perunalaareihin.

Suomen siemenperunakeskus Tyrnävä
Ilmaperunat kasvavat Siemenperunakeskuksen kasvihuoneissa.Paulus Markkula / Yle

Ilmapottu olisi kallis ruokaperuna

Ilmaperunaa ei kannata kasvattaa tällä hetkellä suoraan kuluttajille. Tavalliseksi ruokaperunaksi se on liian kallista käsityövaltaisuutensa takia.

– Mutta jos tulee tilanne, että ulkona ei voi kasvattaa, siihen se on hyvä, Ilola sanoo.

Ilolan luona on vieraillut ravintolayrittäjiä, joita ilmaperuna kiinnostaa. Ravintolan asiakas saattaisi olla valmis maksamaan uudesta perunasta tarpeeksi paljon.

Juttu on osa Ylen Tehtävänä tulevaisuus -kokonaisuutta. A-studio ja Uutiset kertovat tänä syksynä ilmastonmuutoksen seurauksista suomalaisten ruokaan, asumiseen ja liikkumiseen. Ylen Draama julkaisee samaan teemaan liittyviä podcasteja ja audiovideoita.

Tehtävänä tulevaisuus -kokonaisuus löytyy Yle Areenasta.