Palkittu ruokakirjailija on nähnyt suomalaisen kotiruoan kehittymisen – "Hyvä arki auttaa jaksamaan tässä elämässä"

Tavallinen kotiruoka on hyvää, sanoo seinäjokelainen Kaisa Isotalo. 1980-luvulta kotiruoka- ja oppikirjoja tehnyt tietokirjailija palkittiin tänään tuotannostaan.

kotiruoka
Tietokirjailija, rehtori Kaisa Isotalo Seinäjoelta.
Seinäjokelainen Kaisa Isotalo palkittiin kotiruoka-aiheisista tietokirjoistaan.Hanne Leiwo / Yle

Seinäjokelaisen Kaisa Isotalon keittiössä on kokeiltu satoja, ellei tuhansia reseptejä.

Isotalo on tietokirjailija, rehtori ja kotitalousopettaja, joka on 1980-luvulta lähtien tehnyt kotitalousalan tietokirjoja, alan oppikirjoja sekä esimerkiksi keittokirjoja lapsille.

Yhden reseptin kirjoittaminen saattaa vaatia kymmenkuntakin koekokkausta, jotta se tulee kirjatuksi oikein. Kuten raparperikiisseli peruskoulun kotitalouden oppikirjaan.

– Riippuu siitä, onko raparperi tuoretta vai pakastettua, mikä on annoskoko ja paljonko vettä ehtii haihtua valmistuksen aikana. Ja, kun pääset hyvään rakenteeseen, katsot seuraavana aamuna sitä kiisseliä ja se on jämähtänyt kulhon pohjalle, Isotalo muistelee kiisselireseptin tekemistä.

Tietokirjapalkinto

Kaisa Isotalo palkittiin lauantaina Suomen Tietokirjailijat ry:n (siirryt toiseen palveluun) tietokirjailijapalkinnolla. Palkinto myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta. Kaisa Isotalon lisäksi Tietokirjailijapalkinnon saivat Karo Hämäläinen, Harri Kalha, Maria Lähteenmäki ja Mauri Saarinen.

Isotalo on ollut yksi Kotiruoka-kirjan tekijöistä ja toimittajista 1980-luvun jälkipuoliskolta saakka. Tänä vuonna Isotalo ja Raija Kuittinen julkaisivat yhdessä Suomalainen kotiruoka –kirjan.

– Jokainen kirja on pieni tutkimus. Aineiston keräämiseksi ja tietojen tarkistamiseksi on tehtävä tosi paljon töitä. Kotini on ollut koekeittiö kaikki nämä vuodet, Isotalo sanoo.

Jokainen kirja on pieni tutkimus.

Kaisa Isotalo

Kaisa Isotalo on vannoutunut kotiruoan kannattaja. Tavallinen on hyvää, hän sanoo.

– Hyvä arki auttaa jaksamaan tässä elämässä.

Keittiössä hän on viihtynyt aina.

– Tykkäsin nuorena siitä, että kun hiivataikinaan pisti kätensä, sai purettua koulupäivän aikana harmittaneet asiat. Se oli mukavaa tekemistä ja lisäksi isossa perheessä kaikki olivat tyytyväisiä, kun oli jotain kokannut – syöjiä ja kavereita löytyi, Isotalo sanoo.

Muuttuneet keittiöt

Kotiruoan suurin muutos 1980-luvulta tähän päivään liittyy Kaisa Isotalon mukaan kansainvälistymiseen. Kodeissa syödään kansainvälistä ruokaa, mutta myös erityisruokavaliot, eettiset valinnat ja ruoanvalmistuksen nopeus ovat muuttuneet.

– 80-luvulla tarjolle tehtiin yksi ruoka, mutta nyt samassa perheessä on erilaisilla ruokavalioilla olevia. On huipputreenaajia, laihduttajia, vegejä ja muita. Ruokapöydässä on helposti erilaisia vaihtoehtoja.

Myös keittiöt ovat muuttuneet Isotalon tietokirjailijauran aikana. Koneita on jos jonkinlaisia ja elämäntavat vaikuttavat siihen, millainen keittiön varustelu on.

– Nyt kotikeittiössä mietitään sisustuselementtejä, mutta ennen ne [keittiöt] olivat tehokkaita kotitaloustyön tekemiselle. Esimerkiksi tiskialtaat oli aiemmin rakennettu niin, että voitiin tehdä kasvisten käsittely ja tiskaaminen tehokkaasti. Nyt astiakaappia ei aina laiteta, kun ajatellaan, että kone pesee astiat, josta ne sitten sijoitetaan kaappeihin, Isotalo miettii.

Pieniä haaveita

Vaikka moni asia on muuttunut, yhdessä syömisen merkitys pysyy. Kun Kaisa Isotalo kysyy yläkoulussaan, monenko oppilaan kotona tehdään ruokaa päivittäin, noin puolet vastaa myöntävästi. Ja viikonloppuisin kodeissa panostetaan ruoanlaittoon sekä omalla perheellä että tuttavia syömään kutsumalla. Ruoalla on muitakin merkityksiä kuin ravinto.

– Pöydän ääressä seurustelulla hoidetaan muitakin asioita kuin kroppaa, Isotalo sanoo.

Lähiaikoina Isotalolla on alkamassa jälleen seuraava Kotiruoka-kirjan päivittämistyö. Haaveitakin on.

– Haluaisin yhdistää tietokirjoittamista ja proosaa, ja sillä suunnalla on pieniä haaveita, Isotalo sanoo.