Yhdysvalloissa puretaan vesivoimaloita – nyt lohet palaavat jokiin

Suurin vapautettu lohijoki on Elwha Yhdysvaltain luoteiskulmassa. Lohien vaellus takaisin yläjuoksuille alkoi heti patojen poiston jälkeen. Joki ehti olla suljettuna sadan vuoden ajan.

joet
Yhdysvaltain luoteiskulmassa Tyyneen mereen laskevan Elwha joen vuonna 2014 poistetun voimalapadon jäänteitä maaliskuussa 2017.
Yhdysvaltain luoteiskulmassa Tyyneen mereen laskevan Elwha joen vuonna 2014 poistetun voimalapadon jäänteitä maaliskuussa 2017. Tero Mustonen

Tyyneen mereen laskeva Elwha-joki padottiin vuonna 1911. Sen jälkeen lohet pääsivät nousemaan jokea vain kahdeksan kilometrin matkan. Loput 70 kilometriä pääuomaa ja lukuisat sivujoet olivat sadan vuoden ajan niiltä suljettuja.

Lower Elwha Klallam alkuperäiskansan koti- ja pyyntijoki oli tunnettu erittäin suurista lohista. Lukuisat vaeltavat lohikalalajit olivat heimon tärkeä elinkeino.

– Sieltä saatiin jopa 45-kiloisia kaloja ennen patojen rakentamista, sanoo joen entisöintiin perehtynyt dosentti Tero Mustonen Itä-Suomen yliopistosta.

Elwhaan on vaeltanut ja siellä kutenut muun muassa viisi tyynenmeren lohilajia, kirjolohi sekä useita taimenlajeja. Joen kalakannat säilyivät koska jokisuu ja alajuoksun kahdeksan kilometriä jäivät sulkematta.

Vuosikymmenten poliittinen vääntö

Kamppailu Elwhan vapauttamisesta vei vuosikymmeniä. Vuonna 1992 presidentti George H.W. Bushin kaudella Yhdysvaltain kongressi sääti lain voimalaitosten purkamisesta ja joen ekosysteemin entisöimisestä.

Laki herätti myös suurta paikallista vastustusta Port Angelesin satamakaupungissa, jonka saha- ja selluteollisuutta Elwhan kaksi vesivoimalaa oli sata vuotta palvellut.

Pari vuosikymmenen tutkimusten, alkuperäiskansan ja muiden kansalaisten sekä teollisuuden kuulemisten ja keskustelujen jälkeen yleinen mielipide kääntyi joen vapauttamisen puolelle.

Yhdysvaltain liittovaltio rahoitti 350 miljoonan dollarin projektin, jolla padot poistettiin, jokiluontoa entisöintiin ja metsäteollisuudelle vedettiin sähkölinjat muualta.

Ensimmäinen pato poistettiin vuonna 2012 ja toinen 2014 – ja lohen paluu alkoi.

– Lohet ovat nousseet molempien poistettujen voimaloiden ohi. Viittä Tyynenmeren lohilajia, kirjolohia ja muita vaelluskaloja on jo tavattu vaeltamassa purettujen patojen yläpuolisista vesistöistä, sanoo Elwha joen entisöinnissä mukana oleva tutkija Jeffrey Duda Yhdysvaltain geologisesta tutkimuskeskuksesta USGS:stä.

Yhdysvallat on edelläkävijä vesivoimaloiden poistossa. Duda vieraili äskettäin Suomessa ja esitelmöi Joensuussa Kohtuus-liikkeen yleisötilaisuudessa ja Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission seminaarissa Torniossa. Tilaisuudessa esitettiin Elwha joen entisöinnistä kertova John Gussmanin ja Jessica Plumbin palkittu dokumenttielokuva Return of the River (2014).

Tutkija Jeffrey Dudan mukaan Elwhan ekosysteemien palautuminen kestää vuosikymmeniä. Patoaltaisiin kasautuneen maa-aineksen hallinta patojen poistossa on yksi tärkeimmistä asioista.

Toimisi myös Kemijoella

Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan voimaloiden poisto on paras keino vaelluskalojen palauttamiseksi.

Tämä käy ilmi esimerkiksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen raportista Kymijoen lohikantojen elvyttämisestä vuodelta 2013. Siinä lohen elvyttämistä viiden voimalan ohi kalateiden avulla pidetään erittäin haastavana.

Rovaniemen alapuolella oleva Valajaskosken voimala on yksi viidestä padosta, joka pitäisi poistaa jotta lohella olisi vapaa pääsy Ounasjoelle kutemaan. Kemijoki, Valajaskosken voimala, Rovaniemi 25.10.2017
Rovaniemen alapuolella oleva Valajaskosken voimala on yksi viidestä padosta, joka pitäisi poistaa jotta lohella olisi vapaa pääsy Ounasjoelle kutemaan. Kemijoki, Valajaskosken voimala, Rovaniemi 25.10.2017Jarmo Honkanen / Yle

Suomen suurimman joen Kemijoen lohi ja muut vaelluskalat tuhottiin sulkemalla jokisuu Isohaaran voimalaitoksella 70 vuotta sitten. Joki tuotti vuosittain miljoonia vaelluslohia Itämereen ennen valjastusta. Kemijoen valuma-alue on suuri noin neljännes Suomen pinta-alasta.

Kemijoen vaelluslohen palauttamisesta kalateitä rakentamalla on puhuttu vuosikymmenet. Monet tutkijat kuitenkin epäilevät kalateiden tehoa koska ohitettavia voimaloita on peräti viisi. Lohien pitää päästä Ounasjoelle asti, joka on suojelun ansiosta säilyttänyt lohen kutukelpoiset kosket.

Tehokkain ratkaisu olisi voimaloiden poisto ja joen entisöinti. Tätä meiltä on myös jokien entisöinteihin eri puolilla maailmaa perehtynyt dosentti Tero Mustonen Itä-Suomen yliopistosta.

– Patojen purku on aivan realistinen ja hyvä keino tarkasti käsitellen ja avoimesti keskustellen Kemijoella.

Suomalaisen jokien entisöinnin asiantuntijan mukaan Kemijoen alajuoksun voimalat voitaisiin poistaa ja patoaltaat säilyttää, jolloin nykyiset rantaviivat säilyisivät, mutta kaloilla olisi vapaa väylä. Samalla hallittaisiin patoaltaisiin kasautuneet sedimenttimassat joissa voi olla elohopeaa.

– Yksi ratkaisu voisi olla että nämä tekojärvet sinällään jätetään ikään kuin lompoloiksi tai tietynlaisiksi järviksi, joiden osalta vaan toteutetaan sekä tulevan veden ja lähtevän veden ennallistaminen ja jokiluonnon ennallistaminen, sanoo dosentti Tero Mustonen Itä-Suomen yliopistosta.

Kemijoen viiden alimman voimalan poisto päästäisi lohet ja meritaimenet kutemaan Ounasjoen laajaan vesistöön. Tulevaisuudessa Kemijoki voisi tuottaa luonnonmukaisesti miljoonia vaelluskaloja rikastuttamaan joen ja Itämeren ekosysteemiä, matkailua ja kansalaisten kalapöytiä.

Katso myös:

Palkittu dokumentti Elwha-joesta (engl.) (siirryt toiseen palveluun)

The Seattle Times: Elwha: Roaring back to life (siirryt toiseen palveluun)