180 astetta: ”Itse ostaisin kitkarenkaan tai alle 100-nastaisen nastarenkaan”

Toiset vaativat jääpitoa, toiset haluavat katupölyn kuriin. Kun jokavuotinen nasta- vai kitkarengaskiista yltyy, Ari Tuononen pyydetään apuun. Kaikki eivät kuitenkaan halua häntä kuunnella.

talvirenkaat
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Jos Aalto-yliopiston ajoneuvotekniikan akatemiatutkija Ari Tuononen sanoo julkisuudessa jotain myönteistä kitkarenkaista, hänestä tehdään heti nastarenkaiden vastustaja.

– En minä vastusta nastarenkaita. Ainoa mitä olen sanonut on, että nastarenkaita voitaisiin hyvin vähentää niin, että niiden ja kitkarenkaiden suhde olisi 50/50 vuonna 2020. Ihmiset saavat ajaa nastarenkailla, jos haluavat.

Tuononen on tutkinut tien ja renkaan välistä kitkaa jo vuosia. Ennen Aalto-yliopistoa hän kehitteli renkaita toimimaan paremmin yhteen lukkiutumattomien jarrujärjestelmien kanssa Goodyearin tutkimuskeskuksessa Luxemburgissa.

180 astetta

Suomessa kahdeksan autoilijaa kymmenestä ajaa talvisin nastoilla. Pääkaupunkiseudulla nastojen osuus on 75 prosentin luokkaa.

Jokavuotiseksi muuttuneessa talvirengasriitelyssä onkin selvä asetelma pohjoinen Suomi ja maaseutu vastaan etelän suuret kaupungit. Tuononen on huomannut, että suurten tunteiden värittämässä keskustelussa monille on ihan sama, mitä tutkija sanoo.

– Jokainen hakee faktat ja perustelee omat mielipiteet niillä.

Nastakeskustelu pyörii jäisten teiden ympärillä

Hyväkuntoinen nastarengas erottuu edukseen jäisen liukkaalla tiellä. Tuononen muistuttaa kuitenkin, että Suomen talviliikenteen suuret kilometrimäärät ajetaan aivan muissa kuin jäisissä olosuhteissa. Ja niissä nastoista ei ole hyötyä.

– Renkaiden lehdistötestaus korostaa liikaa jarrutuspitoa jäällä. Meillä on esimerkiksi ollut hyvin märkiä talvia ja teiden urautuminen tuo kasvavan vesiliirtoriskin. Kukaan ei tällä hetkellä kuitenkaan puhu teiden urautumisesta.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Renkaita pitää jatkuvasti kehittää muuttuviin olosuhteisiin. Tuononen ottaa esimerkin, kuinka Keski-Euroopassa talvisin käytettävät kitkarenkaat pitävät pohjoismaisia kitkoja paremmin märällä asfaltilla, mutta jäisellä tiellä ne taas eivät yhtä hyvin pärjää.

Tuonosen mukaan keskustelu talviajon turvallisuudesta keskittyy aivan liikaa kahden eri rengastyypin välille.

– Aktiivisella ja passiivisella turvatekniikalla on autoja pystytty parantamaan paljon. Vakavat onnettomuudet liittyvät yhä enemmän kuljettajan sosioekonomiseen taustaan. Ja se selittää sekä ajotapaa että rengasvalintoja.

Vähemmän nastoja, vähemmän haittoja

Uusimmista nastarenkaista Tuonosella on huonoja uutisia. Supernastoitetut renkaat, joissa saattaa olla lähes 200 nastaa, eivät ole sen turvallisempia kuin alle sadan nastan renkaat. Päinvastoin.

– Katupölystä olen huolissani, koska se konkreettisesti tappaa ihmisiä. Jos me pidennämme nastarengaskautta alkamaan aikaisemmin syksyllä, se vain pahentaa katupölyongelmaa keväällä.

Ja tänä talvena kaudesta tulee lokakuun lumisateiden vuoksi pitkä. Siitä seuraa myös turvallisuusongelmia. Nastat kuluvat eri tahtiin auton etu- ja takapyörissä. Etuvetoisessa autossa eturenkaiden nastat työntyvät ulos ja takana renkaan sisään.

Tuononen on yrittänyt viime talvesta saakka tehdä kaikille selväksi, että auton ajettavuuteen vaikuttavat balanssiongelmat ovat vakava vaaratekijä.

- Kun renkaassa nastoja on enemmän, se pitoero-ongelma etu- ja takarenkaiden välillä korostuu. Alle 100-nastainen rengas toimii tältä osin renkaan eliniän ajan turvallisemmin. Itse ostaisin kitkarenkaan tai alle 100-nastaisen nastarenkaan.

Akatemiatutkija toivoo, että jo pian auton katsastuksessa alettaisiin mitata näitä nastaulkonemia. Samalla valmistajille syntyisi painetta valmistaa nastarenkaita, jotka ovat turvallisia myös käytettyinä ja kuluttaisivat tietä nykyisiä renkaita vähemmän.