Seppeletalkoolaisten ahkerissa käsissä valmistuu nyt tuhansia havuseppeleitä sankarivainajille

Eri puolilla Suomea sidotaan havuseppeleitä kiivaaseen tahtiin. Valmista pitää olla itsenäisyyspäiväksi.

sankarihaudat
Ihmiset sitovat havuseppeleitä talkoissa
Liisa Lindström (edessä vas.) ja Laura Nurminen (ensimmäinen oik.) seppeletalkoissa Hämeenlinnan torilla.Tiina Kokko / Yle

HämeenlinnaItsenäisyyspäivään on aikaa enää viitisen viikkoa. Tarkoitus on, että mahdollisimman moni sankarivainaja saisi Suomen juhlapäivänä kuusenhavuista sidotun seppeleen haudalleen.

Ensimmäiset seppeletalkoot alkoivat lokakuun alkupuolella. Yhtään aikaisemmin urakkaan ei voinut ryhtyä, jotta seppeleet eivät kuivahtaisi ennen aikojaan.

Seppeletalkoot-idean isä, hämeenlinnalainen Esa Jaatinen kertoo testanneensa viime vuodenvaihteessa seppeleiden kestävyyttä.

– Seppele kestää ulkotiloissa [säilytettynä] noin kaksi kuukautta. Siinä ei ole mitään ongelmaa. Se pysyy varsin tuoreena.

Torin seppeletalkoissa hyvä tunnelma

Lauantaina Hämeenlinnan torilla kenellä tahansa asiasta innostuneella oli mahdollisuus osallistua seppeletalkoisiin. Hyvin väki oli löytänyt torille, sillä ensimmäisen puolentoista tunnin aikana jo 200 seppelettä oli valmiina.

Vaikka sää oli harmaa, kolea, tihkuinen ja kengän alla litisi vuoroin loska, vesi ja polanne, tunnelma torin seppeletalkoissa oli mitä mainioin.

Katoksen alle oli sijoitettu pitkät pöydät, joiden ympärillä sitojat saivat työskennellä sateelta rauhassa.

Kimmo Kopran VMTK-yhtye loi talkoolaisille tahdit, hernekeittoa tarjosivat Hämeenlinnan kaupunki ja kaupunkikeskustayhdistys. Kun paikalla oli vielä Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistys, pääsi väki mukkikahvienkin makuun.

Ihmiset sitovat kuusenhavuista seppeleitä
Esa Jaatinen sai idean seppeletalkoista metsässä.Tiina Kokko / Yle

– Näin lehdessä ilmoituksen ja ajattelin, että tuopa on mukava juttu, kertoi hämeenlinnalainen Liisa Lindström siitä, miten hän innostui talkoista.

Lindström sitoi jo päivän toista seppeltään. Se sujui mainiosti, sillä Lindström sitoo joka vuosi seppeleitä myös omaan käyttöön.

Laura Nurminenkin oli lähtenyt seppeletalkoisiin kotikaupunkinsa torille.

– Olen ollut näissä veteraanien hommissa mukana aikaisemminkin, ja siellä lähdettiin porukalla [mukaan].

Sekä Nurminen että Lindström ovat hyvillään siitä, että heidän seppeleensä päätyvät sankarivainajan haudalle.

– Kyllä lähden katsomaan sitä tilannetta, viittaa Nurminen itsenäisyyspäivään ja hetkeen, kun seppeleet lasketaan.

Ainakin 20 000 sankarivainajaa saa seppeleen

Idea seppeletalkoista sai alkunsa, kun Esa Jaatinen oli metsässä hakkaamassa halkoja. Nuotiotulilla istuessaan miehen katse osui havukasaan. Silloin palasi mieleen isän kertoma muisto siitä, kuinka vainajia oli rintamalla peitetty havuilla.

Ajatus sai tuulta alleen. Nyt kuusenhavuseppeleitä sidotaan hyvää vauhtia sankarivainajien haudoille. Jaatisen toiveena on ollut, että seppeletalkoita järjestettäisiin myös muualla Suomessa. Niin on myös käynyt.

Nainen kirjoittaa nimensä kirjaan torilla
Talkoolaiset voivat kirjoittaa nimensä kirjaan, joka talletetaan tuleville sukupolville. Maija-Liisa Lemola osallistui talkoisiin Hämeenlinnan torilla.Tiina Kokko / Yle

– Kyllä minulla aavistus oli, että jos se pistetään kunnolla käyntiin, niin kansa lähtee mukaan.

Mukaan on lähtenyt isommista kaupungeista ainakin Lappeenranta, Imatra, Kouvola, Jyväskylä, Lahti, Rovaniemi, Vaasa ja Seinäjoki. Myös paljon maalaispaikkakuntia, Jaatinen kertoo.

– Olen laskenut, että tällä hetkellä noin 20 000 sankarivainajaa saa seppeleen.

Koko Suomea ajatellen seppeleitä tarvittaisiin noin 95 000. Kanta-Hämeessä sankarivainajia on yli 1 400, ja projekti pystytään Jaatisen mukaan toteuttamaan maakunnassa helposti.

Kanta-Hämeessä seppeletalkoita järjestävät veteraanijärjestöt, lottaperinneyhdistys ja partiolaiset. Samat tahot ovat vastuussa myös varsinaisesta seppeltenlaskusta itsenäisyyspäivänä.