Espanjalla ja Katalonialla yhä vähemmän vaihtoehtoja – Puigdemont kehottaa "rauhanomaiseen vastarintaan"

Professori Teivo Teivainen arvioi, että Madrid miettii kahdesti ennen ryhtymistä uhkaamiinsa toimenpiteisiin.

Katalonia
Carles Puigdemont
Carles Puigdemont tapasi paikallisia asukkaita Gironassa lauantaina.Eddy Kelele / AFP

Katalonian erotettu aluejohtaja Carles Puigdemont kehottaa kansalaisia "rauhanomaiseen vastarintaan" ja vannoo jatkavansa taistelua "vapaan valtion puolesta".

Näyttää siis siltä, ettei Puigdemont aio lähteä vapaaehtoisesti. Espanja erotti hänet ja muun Katalonian aluehallituksen yön aikana, ja Madrid on ilmoittanut ottavansa Katalonian suoraan hallintaansa.

Kummankin osapuolen vaihtoehdot tilanteen ratkaisemiskesi ovat vähäisiä.

Madrid: yleisradion haltuunotto tai paikallispoliitikkojen vangitseminen?

Maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivainen arvioi, että Espanja toivoo rauhallista välivaihetta ennen uusia vaaleja, jotka Madrid on määrännyt järjestettäviksi joulukuussa.

Espanja on uhannut muun muassa ottaa haltuunsa Katalonian yleisradioyhtiön. Pääministeri Mariano Rajoy on perustellut ajatusta pyrkimyksenä taata tasapuolinen tiedonvälitys Kataloniassa, mutta kriitikot ovat verranneet mahdollista sensuuria Kenraali Francisco Francon diktatuurin aikaan.

Teivainen arvelee, että Espanja miettii tarkasti ennen tiedotusvälineiden toiminnan rajoittamista. Madridia vastustavat mielenosoitukset ovat toistaiseksi olleet rauhallisia, mutta liian voimakkaat toimet saattavat muuttaa niiden luonnetta.

– Se näyttää hyvin ikävältä, jos otetaan joukkotiedotusvälineet haltuun – länsieurooppalaisittain hyvinkin ikävältä, Teivainen sanoo.

Samalla tavoin itsenäisyysliikkeen johtajien kohtelua on mietittävä tarkkaan.

– Mikäli vastarinta säilyy rauhallisena, herää helposti kysymys siitä, onko Espanjassa poliittisia vankeja.

Mariano Rajoy
Espanjan pääministeri Mariano Rajoy Oscar Del Pozo / AFP

Katalonia: millaista vastarintaa harjoittaa?

Katalonian aluehallinnon erotettu johtaja Carles Puigdemont vihjaili pitkään, että aluehallinto olisi itse voinut järjestää uudet vaalit.

Nyt mahdollisuutta ei enää ole. Käytännössä itsenäisyyttä kannattavien katalonialaisten on päätettävä kaksi asiaa: millaista vastarintaa Espanjaa vastaan kannattaa harjoittaa, ja miten suhtautua joulukuussa järjestettäviin vaaleihin.

– Kataloniassa useimmille ihmisille on selvää se, että todellista itsenäisyyttä, jonka merkittävät ulkovallat tunnistaisivat, ei ole nyt näköpiirissä. Siinä mielessä tulee sisäistä kiistaa ja hämmennystä siitä, millä ehdoilla kohti Espanjan hallituksen julistamia vaaleja mennään, ja ketkä niihin ovat halukkaita osallistumaan, professori Teivo Teivainen sanoo.

– Toinen kysymys liittyy siihen, minkälaista vastarintaa Espanjan hallitusta kohtaan osoitetaan, onko se passiivista, aktiivista vastarintaa, ryhdytäänkö tekoihin jotka ovat väkivaltaisempia kuin aiemmin.

Teivo Teivainen
Teivo TeivainenVesa Moilanen / Lehtikuva