Pienoismalli on parhaimmillaan historian tallentamista - "Ei niistä kokenutkaan lentäjä virheitä löydä"

Pienoismallien rakentaminen on valokuvaamisen tai kirjallisuuden ohella yksi keino tallentaa historiaa jälkipolville.

pienoismallit
Dioraama Kuopion pienoismallinäyttelyssä
Dioraama Kuopion pienoismallinäyttelyssäAntti Karhunen / Yle

Taidokkaat pienoismallit ovat parhaimmillaan historian tallentamista. Kirjojen ja valokuvien avulla tehdyt mallit jälijittelevät alkuperäisiä aina maalauksia ja jopa luodinreikiä myöten. Kolmiulotteisuus tuo kohteen muodot esiin valokuvaa paremmin.

– Pienoismalli on elävämpi kuin valokuva, tiivistää kangasalalainen pienoismalliharrastaja Jari Männikkö.

Männikkö kuitenkin muistuttaa, että valokuvaa ei voi korvata, sillä kuva on otettu tietyllä hetkellä oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Oikeiden muotojen ja yksityiskohtien etsiminen on tutkimustyötä. Eri lähteistä kerättävä tieto ja tarkkaan historiallisuuteen pyrkiminen edellyttävät lähdekritiikkiä.

– Kannattaa ottaa huomioon, että eri teoksissa kuten netissä, kirjoissa ja elokuvissa tiedot jopa sotivat keskenään. Näistä pitää sitten vetää omat johtopäätökset, mikä olisi se kaikkein uskottavin versio, Männikkö kertoo.

Männikkö on rakentanut pienoismalleja ja dioraamoja jo 50-vuoden ajan. Parasta pienoismalleissa on käsinkosketeltavuus ja aitouden hakeminen.

– Ne saa elämään ja näet konkreettisesti millainen jokin laite on, kun sitä on käytetty.

Veteraanit apuna aiheiden rakentamisessa

Yksittäisten pienoismallien ohella dioraamat ovat harrastajien suosiossa. Dioraamoihin pyritään rakentamaan maisema tai tapahtuma, joka kuvaa autenttisesti oikeaa ja mahdollisesti tapahtuvaa tilannetta. Männikkö ohjaa Kangasalan Sahalahdella pienoismalliryhmää, joka on saanut apua dioraamojen aiheisiin sotaveteraaneilta.

– Sotaveteraanit ovat käyneet kertomassa omista tekemisistään, seikkailuistaan ja jopa sodanjälkeisistä tukkityömailla olosta. Näitä kertomuksia on hyödynnetty rakentamisessa, Männikkö sanoo.

Pienoismalliharrastaja Jari Männikkö
Jari Männikön dioraama kuvaa lotan ja upseerin tapaamista vuonna 1939Antti Karhunen / Yle

Kohtaamiset sodan kokeneiden kanssa ovat olleet myös yllättäviä, sillä monet veteraanit eivät ole aiemmin puhuneet niistä aiheista, joista pienoismalleja on lähdetty rakentamaan.

– He eivät ole lapsilleen tai lapsenlapsilleen kertoneet yhtään mitään, vaan nyt meille ensimmäisen kerran avautuneet, Männikkö sanoo.

Löytääkö aidon käyttäjä mallin virheen?

Niin dioraamoissa kuin yksittäisissä tarkoissa pienoismalleissa on pyrkimys aitouteen, jonka puuttuminen saa nopeasti aikaan välittömän palautteen.

– Kyllä kavereilta tulee äkkiä hyväntahtoista naljailua, Männikkö nauraa.

MiG-21 bis -hävittäjän pienoismalli
MiG-21 bis -hävittäjän pienoismalliAntti Karhunen / Yle

Huolellisesti tehtynä pienoismallit ovat niin tarkkoja, ettei edes aidon lentokoneen käyttäjä löydä virheitä mallinnetusta koneesta.

Hävittäjälentolaivue 31:tä 1970-80-lukujen vaihteessa komentanut evp. everstiluutnantti Osmo Kopponen törmäsi tuttuihin muotoihin Kuopiossa pidetyssä pienoismallinäyttelyssä. Kaikista Kopposen lentämistä koneista löytyi pienoismalliversio.

– Kyllä kaikki löytyi, Stieglitzistä MiG 21 Bis:iin, Kopponen sanoo.

Kopponen käy mielellään pienoismallinäyttelyissä ja antaa kiitosta alan harrastajille.

– Kyllä nostalgiaa on ja muistot herää. Niihin on uhrattu hyvin monta tuntia. Ei niistä kokenutkaan lentäjä virheitä löydä, Kopponen sanoo.