Koe uusi yle.fi

Kännykkäsi vuotaa tietosi mainostajille – mitä voit tehdä? 4 hyötyä, 4 riskiä ja 7 vinkkiä

Älä tee Facebookin huumoritestejä, koska ne sieppaavat myös kavereidesi tiedot. Netin ilmaispalvelut ovat käteviä, mutta maksat niiden käytön aina datallasi.

tietosuoja
Facebook-sivulla kenkämainoksia
Stina Tuominen / Yl

Lisää aiheesta: Sinun tietosi eivät ole sinun – Näin mainostajat keräävät ja hyödyntävät dataasi, kun muutat, ostat kilon pekonia tai haaveilet lomareissusta

NÄIN HYÖDYT DATAN KERÄÄMISESTÄ

1. Evästeet muistavat puolestasi asioita

Evästeet muistavat hakemasi reitit, katsomasi videot ja lomakkeisiin täyttämäsi tiedot. Evästeet ovat numeerisia tunnisteita, joita putoilee koneellesi eri nettisivuilta. Niiden avulla eri palvelut tallentavat, mitä teet netissä.

2. Saat käteviä, ilmaisia palveluita

Arkemme olisi hankalampaa ilman monia ilmaispalveluita: karttasovelluksia, käännösohjelmia ja puheentunnistusta.

Kun nettipalvelut tuntevat makusi, saat suosituksia sinulle sopivista artikkeleista ja musiikista. Saat myös vähemmän spämmiä eli itsellesi epäolennaisia viestejä.

3. Terroristit ja myrkkyruokien ostajat saadaan kiinni

Datamassasta on helpompi havaita poikkeamia. Kone voi löytää pommi-iskijät tuhansien gps-tietojen joukosta, jos he liikkuvat eri tavalla kuin muut. Viranomaiset huomaavat helpommin veronkierron ja muut rikokset.

Ostostietojen tallennuksesta on hyötyä, jos tuote joudutaan vetämään markkinoilta. Esimerkiksi vuonna 2011 Kesko löysi (siirryt toiseen palveluun) Plussa-rekisterin avulla myrkkyoliivien ostajia.

4. Opit asioita itsestäsi

Kun seuraat ostosdataasi tai unikäyrääsi, opit elintavoistasi. Seurauksena tarvitset ehkä vähemmän lääkkeitä ja elät järkevämmin.

Facebook ja Google voisivat käyttää dataansa myös hyvään. Nettikäytöksen perusteella voisi löytää esimerkiksi itsemurhaa hautovat ihmiset.

NÄIN DATAN KERÄÄMINEN UHKAA SINUA

1. Kukaan ei pysy datasi perässä

Teknologia kehittyy nopeammin kuin lait. Dataa keräävien ja jalostavien yritysten määrä kasvaa räjähdysmäisesti, ja datan alkuperää on vaikea valvoa. Tällä hetkellä ala toimii pitkälti itsesäätelyn varassa. Omistusoikeus omaan tietoosi on usein todellisuudessa heikko.

2. Pahin tietoturvariski on ihminen

Tietokantoja suojataan palomuureilla, salasanoilla ja rajatuilla käyttöoikeuksilla. Silti työntekijä voi tehdä virheen ja data päätyä vääriin käsiin. Vaikka yritys olisi itse huolellinen, sen yhteistyökumppani ei välttämättä ole.

Eväste- ja sijaintitiedoista ei sellaisenaan voi tunnistaa henkilöitä, mutta datalähteitä yhdistelemällä viattomistakin tiedoista voi tulla arkaluontoisia. Vuotoriskit kasvavat, kun yhä useammat esineet liitetään internetiin.

3. Sinulla voidaan tehdä rahaa tietämättäsi

Oletko testannut dna:si sukututkimusta varten? Monet yhdysvaltalaiset palvelut tarjoavat helppoja dna-testejä, mutta myyvät niiden tuloksia eteenpäin. Yhdysvalloissa lait ovat huomattavasti sallivammat kuin Euroopassa.

Kaikki suomalaiset nettisivutkaan eivät ymmärrä olevansa datan lähteitä "yhteistyökumppaneilleen". Tällaisia kumppaneita voivat olla esimerkiksi somen jakopainikkeita tarjoavat yritykset.

4. Ilmaisia palveluja ei ole

Jos jokin palvelu on ilmainen, maksat sen usein datallasi. Olet itse tuote, jota myydään, kun annat palvelun kerätä tietoja itsestäsi.

Joskus palvelun tarkoitus on ihan muu kuin mitä se antaa ymmärtää, esimerkiksi rekisterin luominen.

Jos saisimme valita, suurin osa ihmisistä valitsisi todennäköisesti edelleen sen, että antaisi itsestään mieluummin dataa kuin rahaa. Silti ansaintalogiikat pitäisi kertoa läpinäkyvämmin.

Myös "tuplamyynti" on monien asiantuntijoiden mielestä moraalitonta. Jos maksat jo esimerkiksi lehden verkkopalvelusta, saako se lisäksi kohdentaa sinulle mainoksia itsestäsi kerätyn datan pohjalta?

NÄIN VOIT VAIKUTTAA DATAN KERÄÄMISEEN

1. Tuhoa evästeet

2. Pysähdy, ennen kuin klikkaat ok

  • Kun eteesi pomppaa evästeistä kertova pop up -ikkuna, avaa linkki kerrankin ja tarkista, mihin palvelu evästeitä käyttää.
  • Jokaisen yrityksen tietosuojakäytännöt ovat julkisesti luettavissa. Löydät ne hakusanalla "rekisteriseloste", "tietosuoja" tai "käyttöehdot".
  • Tarkista, pyytääkö mobiilisovellus liikaa käyttöoikeuksia tarpeeseensa nähden. Älä lataa sovelluksia, jotka eivät ole yleisesti tunnettuja.
  • Muista ajatella hetki, kun käyttöehtoihin tulee muutoksia. Ne saattavat muuttua paljonkin esimerkiksi yrityskaupan seurauksena. Jos jatkat palvelun käyttöä entiseen malliin, hyväksyt muutokset.

3. Tarkista omat rekisterisi

4. Mieti ennen kuin vastaat kilpailuihin

  • Netti on täynnä kilpailuja, joista voi voittaa jotain. Syy on yleensä se, että yritykset keräävät niillä asiakasdataa. Vastaa vain sellaisiin gallupeihin ja kyselyihin, joihin luotat.
  • Jätä ei-pakolliset rivit tyhjiksi, kun täytät lomakkeita tai rekisteröidyt palveluihin. Jos tilaat verkosta jotain, tarvitseeko verkkokauppa esimerkiksi ikääsi?

5. Vältä hassuja testejä

  • Facebook on täynnä hupaisia persoonallisuustestejä. Niiden tarkoitus on usein ainoastaan kalastella tietojasi.
  • Jos testi haluaa profiilikuvasi, samalla se voi pyytää luvan koko kuva-albumiisi ja jopa kavereidesi tietoihin. Näin pyritään esimerkiksi rakentamaan kasvojentunnistustietokanta.
  • Jos rekisteröidyt palveluun sähköpostitililläsi, palvelu voi haluta luvan lukea kaikki sähköpostisi.
  • Montako neliötä löydät kuvasta -tyyppisten tehtävien idea on myös hämärä. Huvikseen pelejä ei askartele kukaan.

6. Tunne oikeutesi – EU:n tietosuoja-asetus tulee

  • Toukokuusta 2018 alkaen EU-maihin rekisteröityjen nettipalvelujen pitää selvästi kertoa, mihin ne dataasi keräävät.
  • Yritys saa isot sakot, jos se käyttää henkilötietoja väärin. Sinulle pitää tarjota mahdollisuus kieltäytyä tiedonkeruusta.
  • Halutessasi saat yritykseltä kaikki tiedot, jotka sinusta on tallennettu, ja voit ladata ne itsellesi. Periaatteessa voisit siirtää esimerkiksi Spotifyhin tekemäsi soittolistan toiseen palveluun.
  • Tarkat säännöt ovat kuitenkin vielä auki, ja moni yritys pelkää, että niistä tulee liian tiukat. Silloin eurooppalaisia verkkopalveluja saattaisi kuolla ja yhdysvaltalaisten ylivalta vahvistua.

7. Jos olet huolissasi, älä käytä Facebookia tai älypuhelinta

  • Kaikista parhaiten meidät tuntevat Facebook ja Google. Nykyään ei ole montaa nettisivua, jolla ei olisi Facebookin ja Googlen koodinpätkiä. Google myös omistaa useimpien kännyköidemme käyttöjärjestelmät.
  • Totuus on, että tietojamme tallentuu koko ajan digitaalisiin palveluihin ja digitaalisiin laitteisiin. Jos olet äärimmäisen huolestunut yksityisyydestäsi, vältä niiden käyttöä kokonaan.

Tätä juttua varten tietoja ovat antaneet muun muassa Omnicom Media Group Finlandin toimitusjohtaja Teemu Neiglick, datayhtiö Relevantin toimitusjohtaja Petri Kokkonen, Sanoma Media Finlandin verkkojohtaja Timo Rinne ja dataohjattuun markkinointiin erikoistuneen R3eal Helsingin toimitusjohtaja Christopher Fernandez.

Aiheesta lisää illan A-studiossa TV1:ssä klo 21.

Lue lisää:

Miksi puhelimen pitäisi tietää, missä olen?

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Politiikka

Analyysi: Vastaehdokkaat haastoivat Niinistöä Ylen tentissä – samalla he pelasivat kärkiehdokkaan pussiin

Kotimaan uutiset

Katsojat arvioivat: Niinistö pärjäsi parhaiten, Haatainen heikoiten – katso suuri vaalikeskustelu Areenasta

Presidentinvaalit

Väyrynen vaalikeskustelussa: Suomi vietiin perustuslakia rikkoen euroalueeseen – Yle seurasi hetki hetkeltä

Alankomaat

Hollannin Maastrichtissa kaksi kuollut, useita haavoittunut puukotuksissa