Presidenttien puolisot ovat jättäneet pysyvän jäljen suomalaiseen yhteiskuntaan: Yksi piti pahapäisen miehen kurissa, toinen järjesti lapsille iltapäiväkerhot

Suomalaisten presidenttien puolisot ovat puskeneet vahvasti omaa agendaansa kautta aikojen, kertoo uutuuskirja.

Suomen entiset presidentit
Ylen aamu-tv: Presidenttien puolisoiden rooli Suomen historiassa
Ylen aamu-tv: Presidenttien puolisoiden rooli Suomen historiassa

Voimakkaita persoonia, oman asiansa ajajia, arjen humoristeja, intohimoisia rakastajia ja maatilan emäntiä; näitä kaikkia löytyy Päivi Storgårdin uutuuskirjasta Olet valaissut minun tietäni.

Presidenttien puolisoita kuvaava kirja on saanut nimensä kirjeestä, jonka Risto Ryti kirjoitti Gerda-vaimolleen jo ennen presidenttikauttaan vuonna 1915.

– Heidän suhteensa oli hyvin rakastava. Parisuhde oli erittäin intohimoinen loppuun asti, heidän keskinäistä rakkauttaan voi vain ihailla.

Risto ja Gerda Ryti kokivat yhdessä Suomen vaikeimmat ajat, Storgård huomauttaa.

– Gerda tuki presidenttiään ja kävi katsomassa tätä joka päivä vankilassa, kun hänet oli tuomittu sotasyyllisyydestä.

Gerda ja Risto Ryti
Museovirasto

Gerda Rytin perintö kuuluu edelleen Ylen radiossa päivittäin. Hän piti 1944 Kannaksen taisteluiden ratkaisuvaiheessa radiopuheen, jonka alussa soivat Turun tuomiokirkon kellot. Kellojen soitosta syntyi perinne.

– Gerda esitti rukousvetoomuksen ja pyysi ihmisiä kirkon kellot kuullessaan rukoilemaan isänmaan, rintaman ja kotijoukkojen puolesta.

"Tanssaas mulle, Alli"

Toisinaan vaikuttaminen on ollut puolison mielialojen tasoittelua. Juho Kusti Paasikivi oli tunnettu äkkipikaisuudestaan. Hänet lähetettiin kiukkuisuutensa takia jopa tutkittavaksi Lapinlahden sairaalaan. Diagnoosi oli huono kotikasvatus.

Entinen Kansallisteatterin näyttelijätär, hauskana ihmisenä tunnettu Alli suostui Juho Kustin kosintaan 54-vuotiaana. Hän osasi pitää miehensä temperamentin aisoissa, kertoo Storgård.

– Allin hymy usein riitti tyynnyttämään Juho Kustin. Voi olla, että Suomen kohtalo olisi ollut herkkänä sodanjälkeisenä aikana ollut toinen ilman Allia. Juho Kusti saattoi sanoa, että tanssaas mulle, Alli, ja oli sitten taas hyvällä tuulella.

Huumorinaiseksi tiedettiin myös Ellen Svinhufvud. Posliinimaalauksesta innostunut Ellen-rouva maalasi presidentinlinnassa paljon astioita. Joihinkin pullalautasiin hän maalasi koppakuoriaisen.

– Kun vieraat yrittivät tökkiä ötökkää lautaselta, naureskeli Ellen hihaansa.

Takana oli kuitenkin vaikeita aikoja, joilloin punnittiin sekä parisuhde että työtoveruus. Kun Per Evind Svinhufvud karkoitettiin Siperiaan 1914, vei Ellen kuusi lastaan mummolaan ja seurasi miestään. Ellen teki Siperiaan neljä pitkää matkaa.

Ester Ståhlberg pisti muiluttajien korvat koville

Helpolla ei parisuhteestaan selvinnyt myöskään Suomen ensimmäisen presidentin puoliso Ester Ståhlberg.

Ester Hällström oli 50-vuotias leski, kun hän suostui K.J. Ståhlbergin kosintaan. Presidentin lapset eivät voineet sietää isän uutta puolisoa. He kiusasivat tätä niin paljon, että Ester sairastui masennukseen, mikä näkyy Esterin päiväkirjoissa.

Kodin hankaluuksista huolimatta Ester otti merkittävän roolin maan äitinä; solmi viehättävän käytöksensä turvin diplomaattisuhteita ja loi myönteistä Suomi-kuvaa, summaa Storgård.

– Hän oli lisäksi aika räiskyvä persoona ja otti kiiihkeästi kantaa poliittisiin kysymyksiin.

Ester mahdollisesti myös pelasti puolisonsa väkivaltaiselta kohtalolta. Lapuan liikettä lähellä olleet aktivistit sieppasivat entisen presidentin kyyditettäväksi 1930 kesken päiväkävelyn.

– Ester meni autoon väkisin mukaan ja ripitti muiluttajia koko satojen kilometrien matkan. Hän ei ollut mikään hiljainen täti. On mahdollista, että muiluttajat kyllästyivät ja vapauttivat pariskunnan osin siksi. Luulen, että Esterin läsnäolo esti väkivallan.

Aina puoliso ei ole ollut arjessa presidentin rinnalla. Kaisa Kallio hoiti Pohjois-Suomen suurinta maatilaa samalla kun hänen miehensä teki poliittista uraa Helsingissä.

Parisuhdetta kannatteli uuttera kirjeenvaihto. Kirjeitä on yli 3 000. Vuosikymmeniä odottanut Kaisa sai lopulta miehensä takaisin kotiin Nivalaan ruumisarkussa.

– Sairauden takia presidenttiydestä luopumaan joutunut Kallio tarkasti kunniakomppaniaa Helsingissä juuri ennen kuin presidenttiparin piti lähteä junalle. Kallio sai sairauskohtauksen, eikä koskaan päässyt kotiin.

Presidentti K.J. Ståhlberg ja Ester Ståhlberg Kultarannassa.
Presidentti K.J. Ståhlberg ja Ester Ståhlberg Kultarannassa.

Kärsivällinen vaimo oli kauhea anoppi

Pitkäaikaisin maan äiti, Sylvi Kekkonen, oli presidentin puoliso 19 vuotta. Vaikeasta reumasta kärsinyt Sylvi joutui koville myös miehensä naisseikkailujen takia.

Erityisen hankala oli Urho Kekkosen yleisesti tiedossa ollut suhde perhetuttu Anita Hallamaan. Storgårdin mukaan Sylvi purki tuntojaan kirjoittamiinsa kirjoihin.

– Uskon, että hän laittoi luomiensa naishahmojen suuhun omia ajatuksiaan.

Sylvi ja Urho Kekkosen suhde oli kuitenkin lämmin ja arvostava. Storgård uskoo, että monelta mielipahalta säästyttiin, kun vaimo toimi miehensä tekstien esilukijana.

– Sylvi pehmensi miehensä kärkkäitä lausuntoja. Saatanan tunarit -myllykirje ilmestyi vasta, kun Sylvi kuoli.

Storgård muistuttaa, että Sylvi ei ollut mikään kärsivä pyhimys. Hän ei esimerkiksi ikinä hyväksynyt toista miniäänsä.

– Hän oli aivan mahdoton anoppi. UKK:n toinen poika rakastui Brita Fagerholmiin, jonka isä oli ollut Urhon pahin poliittinen vihollinen. Sylvi ei ollut Britan kanssa vuosiin tekemisissä, eikä tätä kutsuttu edes Urhon virkaanastujaisiin. Jos heidän oli pakko tavata, kutsui Sylvi Britaa rouva Kekkoseksi.

Linnanmäki ja iltapäiväkerhot

Presidenttien puolisoita kuvaava kirja osoittaa, että sen paremmin maan äidit kuin Pentti Arajärvikään eivät ole tyytyneet hymyilemään kumppaniensa rinnalla. Heistä jokaisella on ollut oma agendansa, jota he ovat myös ajaneet.

Ilman Ester Ståhlbergiä ei esimerkiksi olisi Pelastakaa Lapset -järjestöä, eikä ilman Lasten Päivän säätiön syntyyn vaikuttanutta Alli Paasikiveä Linnanmäen huvipuistoa.

Storgård painottaa, että presidentin puolisot ovat saaneet aikaan pysyviä muutoksia suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Esimerkiksi ilman Eeva Ahtisaarta meillä ei olisi koululaisten iltapäivähoitoa, joka on nykyisin lakisääteistä. Se on merkittävä asia, joka edistää naisten työssäkäyntiä ja vaikuttaa kansantalouteen.

Juttua korjattu 30.10. klo 10.40: Saatanan tunarit oli myllykirje, ei kirja.