yle.fi-etusivu

Suomalaisen paronin perintö päätyi vuosikymmenten jälkeen Venäjälle – "Toimitin Pietariin 200 000 euroa riihikuivaa rahaa"

Suomen ja Venäjän välillä liikkuu yhä enemmän perintöjä. Rajan ylitse saattaa kulkea satoja tuhansia euroja.

perilliset
Verikirkko iltavalossa.
Perintörahat liikkuvat Suomen ja Venäjän välilläKari Kosonen / Yle

Talvisodan aattona vuonna 1939 Helsingissä kuoli paroni Palmen. Merkittävässä asemassa olleella varakkaalla miehellä ei ollut Suomessa perillisiä. Kuitenkin Neuvostoliitossa Moskovan Kremlin lääkärinä toimi paronin veljentytär, joka oli paronin perillinen.

Ymmärrettävistä syistä perintörahat eivät siirtyneet Moskovaan.

– Sehän olisi merkinnyt kommunistivallan aikana kymmenen vuotta leirillä kansanvihollisena, kertoo Venäjä-asioihin keskittynyt kotkalainen asianajaja Raimo Kantola.

Lapseton ja naimaton naislääkäri kuoli vuonna 1947.

Rahat matkaavat Pietariin

Perintörahat ja osakkeet jäivät keräämään korkoa suomalaiseen pankkiin. Viimeksi ne olivat Nordean omaisuudenhoitoyksikön hoidossa.

1990-luvun lopussa asiaan tuli muutos.

– Suomea puhuva venäläinen kollegani kääntyi puoleeni. Kremlin naislääkärin perilliset halusivat selvittää perinnön kohtalon, Raimo Kantola kertoo.

Perilliset olivat Kremlin naislääkärin sisaruksia ja heidän jälkeläisiään Venäjällä.

Paperityöt saatiin tehtyä. Perintö löysi oikeat perilliset.

– Vuonna 2004 toimitin Pietariin kerralla 200 000 euroa riihikuivaa rahaa ja myöhemmin vielä kymmeniä tuhansia euroja lisää.

– Minulla on vieläkin rahaa ja osakkeita jäljellä täällä Suomessa asiakasvaratilillä, asianajaja Raimo Kantola kertoo.

Raimo Kantola Viipurissa.
Raimo Kantola tapaa asiakkaitaan myös Viipurissa.Kari Kosonen / Yle

Perintöasioita yhä enemmän

Suomalaisen paronin perinnön päätyminen Venäjälle ei ole yksittäistapaus.

Neuvostoliiton hajottua 1990-luvun alussa kanssakäyminen Suomen ja Venäjän välillä lisääntyi huomattavasti. Ihmiset muuttivat maiden välillä ja myös ostivat omaisuutta naapurimaasta. Erityisesti venäläiset ostivat kiinteistöjä ja asuntoja Suomesta.

Näin myös perintöasiat maiden välillä ovat lisääntyneet.

– Niitä on meillä jatkuvasti. Kymmeniä kappaleita. Mielenkiintoista on myös, että perintöjä menee molempiin suuntiin, kertoo asianajaja Raimo Kantola.

Jutuissa näkyy, että venäläiset ovat myös hankkineet omaisuutta Suomessa.

– Esimerkiksi Jyväskylän ulosottovirastossa on parhaillaan odottamassa 40 000 euroa venäläistä perua olevan kaverin jälkeen, Kantola kertoo.

Kantola pyrkii selvittämään moskovalaisen kollegansa kanssa, oliko Suomessa kuolleella miehellä Venäjällä enemmän kuin yksi lapsi.

– Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että lapsia on ollut ainakin kaksi. Molemmat ovat tällä hetkellä kadoksissa. Heitä etsimme nyt sitten Venäjältä, Kantola sanoo.

Perintöasioita ja pesänselvityksiä on myös tulossa lisää. Tämä johtuu siitä, että useimmiten omaisuutta Suomesta on hankkinut yli viisikymppinen venäläismies.

– Venäläisten miesten keski-ikä taitaa olla 60:n korvissa. On luonnollinen kehitys, että ihmisiä kuolee ja perintöjä näin tulee, Kantola toteaa.

Verikirkko Pietarissa.
Kari Kosonen / Yle

Salapoliisityötä ja synkkiä kohtaloita

Kansainvälisten perintöasioiden selvittäminen saattaa olla monimutkaista.

Asioissa joudutaan usein soveltamaan kahden maan lainsäädäntöä. Myös perillisten jäljittäminen Venäjältä on ajoittain todellista salapoliisityötä.

– Näissä hommissa ei haittaa, jos on merkittävä määrä luovaa mielikuvitusta, Kantola kertoo.

Perintöjutuissa kyselyjä lähtee monenlaisiin instansseihin itänaapurissa.

– Venäjän keskusarkistosta on usein apua, samoin maakunta-arkistoista, joskus jopa KGB-arkistosta, Kantola kertoo.

Perintöasioissa historian hämärästä nousee joskus myös synkkiä kohtaloita.

Raimo Kantola etsii parhaillaan esimerkiksi Neuvostoliitossa kadonneen suomalaisen Eino B:n mahdollisia omaisia Venäjältä.

Eino B. loikkasi 1930-luvulla Neuvostoliittoon etsimään kommunistista ihannevaltiota.

Tie päättyi kuitenkin synkällä tavalla.

– Se on selvinnyt, että Einon henki lähti leirillä vuonna 1943. Nyt selvitetään, että onko hän Neuvostoliiton vuosinaan saanut lapsia. Jos on, niin se vaikuttaa Tampereella olevan perintöasian selvittämiseen, Kantola kertoo.

Venäjän keskusarkistoon on lähtenyt tietopyyntö, jossa pyritään selvittämään esimerkiksi Eino B:n osoitteen ennen leirille joutumista.

Raimo Kantola Viipurissa.
Asianajaja Raimo Kantola kertoo Viipurissa yhden mielenkiitoisista tapauksistaan. Katso video.

Mafiavallasta Putinin valtaan

Kotkalainen asianajaja Raimo Kantola on hoitanut Suomen ja Venäjän välisiä oikeusasioita jo lähes kolmekymmentä vuotta.

Miehellä on konttorit Kotkan Karhulassa ja Pietarissa, mutta aikaa itärajan toisella puolella on kulunut paljon.

– Olen varmaan ollut yhteen laskien reilut kaksi vuotta Pietarissa, Kantola sanoo.

Venäjä on muuttunut huomattavasti vuodesta 1993, kun Kantola aloitti toimintansa maassa. Kantolan mukaan maa oli 1990-luvun puoliväliin saakka kaoottisessa tilassa.

– Viranomaiset olivat lapsipuolen asemassa aktiivisiin rikollisiin nähden. On päivänselvää, että mafia oli voimissaan.

Henkilökohtaisesti Kantola ei tosin ole joutunut rikollisten kanssa koskaan vaikeuksiin.

– Se ei ole vaikuttanut minun töihini ja toimeksiantoihini millään tavalla.

Kantolan mukaan 1990-luvun loppuun mennessä tilanne vakiintui. Alkoi Vladimir Putinin tähän päivään saakka jatkunut valtakausi.

– 1990-luvulla ei olisi juolahtanut mieleenkään pitää meidän Pietarin konttorimme ovia auki kesäkuumalla. 2010-luvulla ei olisi tullut mieleenkään pitää ovia kiinni.

Asianajaja Raimo Kantolan saama toimeksianto.
Vladimir Putinin asianajaja Raimo Kantolalle osoittama kirje.Kari Kosonen / Yle

Putinin kirje

Kantola joutui 1990-luvulla myös epäsuorasti tekemisiin Vladimir Putinin kanssa, joka tuolloin toimi Pietarin varapormestarina.

Suomalainen rekkakuski ajoi yöllä Pietarissa punaisia päin. Rekka törmäsi Volga-henkilöautoon. Auto romuttui pahasti ja sen kyydissä olleet neljä ihmistä kuolivat.

Yksi kuolleista oli kuuluisa venäläinen vuoristokiipeilijä, jonka perhettä Kantola palkattiin edustamaan. Perhe pyrki saamaan korvauksia rekkakuskin työnantajalta.

Kuolleen vuorikiipeilijän vaimo oli joutunut puille paljoille kolmen lapsensa kanssa.

Oikeudessa suomalainen rekkakuski sai viisi vuotta vankeutta, josta hän istui yhden vuoden Venäjällä. Korvausoikeudenkäynti Suomessa eteni kuitenkin hitaasti.

Kantola sai Pietarin kaupungin johdolta hoputuskirjeen.

– Sen alla oli Vladimir Putinin allekirjoitus. Minulle oli aikamoinen yllätys, että Pietarin johdosta osoitettiin mielenkiintoa tähän asiaan.

Suomalaisen rekkakuskin työnantajan kanssa tehtiin myöhemmin sopimus merkittävästä rahallisesta kompensaatiosta kuolleen alpinistin perheelle.

– Yllätys vain parani, kun myöhemmin huomasin, että samaisesta herra Putinista oli tullut Venäjän presidentti, Kantola naureskelee.

Raimo Kantola työhuoneessaan.
Asianajaja Raimo Kantola asuu Kotkassa, mutta työnsä puolesta hän laskee olleensa Venäjällä ainakin kaksi vuotta. Kantola kertoo tällä videolla yhden mielenkiintoisimmista jutuistaan.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Paperittomat

Naiset, jotka eivät uskalla sanoa #metoo – Paperiton joutuu helposti seksuaalisen häirinnän kohteeksi

Luhanskin alue

Mitä Luhanskissa tapahtuu? Novaja Gazeta: Separatistialueen johtaja poistui Venäjälle

Hiilidioksidipäästöt

Päästötutkimuksen tiedoista ja motiiveista nousi väittely – Tutkija: Minulla on etiikka ja ammattitaito

Yleisurheilu

Ruotsalaisen yleisurheilijan kova väite: Joukkuekaveri raiskasi Helsingissä