Vaelluskaloille padot auki – tutkijat väläyttävät vuosikymmenien pattitilanteeseen jopa pakkokeinoja

Ympäristö- ja luonnonvaratutkijoiden keinoilla arvokalojen tilanne muuttuisi merkittävästi paremmaksi.

Kotimaa
Taimen
Erkki Määttänen / Yle

Joukko tutkijoita esittää (siirryt toiseen palveluun) vanhat padot murtavia keinoja vaelluskalojen turvaksi. Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden esitys parantaisi tutkijoiden mukaan merkittävästi arvokalojen elinmahdollisuuksia jopa pakottamalla voimayhtiöt kalateiden rakentamiseen.

Tutkijoiden esitykset on tilannut hallitus, joka hakee parhaillaan (siirryt toiseen palveluun) keinoja parantaa arvokalojen huonolla tolalla olevia kantoja. Tutkijoilta pyydettiin esityksiä vaelluskalakantojen elvyttämiseen.

Se olisi merkittävä muutos, myös ajattelutavan muutos

Teppo Vehanen

Yksi tutkijoiden esityksistä koskee vajaa kymmenen vuotta sitten uusittua vesilakia. Laki määrää mitä voimayhtiöt saavat tehdä jokien varsilla ja kuinka niiden on korvattava kalahaitat. Vanhat luvat ovat käytännössä jopa estäneet vaatimukset, joilla parannettaisiin vaelluskalojen pääsyä padottujen jokien yläjuoksulle kutemaan.

Voimayhtiön ikuisuus hukkuisi

– Jos esitykset toteutuvat, se olisi merkittävä muutos, myös ajattelutavan muutos. Asiat ponnahtaisivat eteenpäin, ynnää erikoistutkija Teppo Vehanen Luonnonvarakeskuksesta ryhmän esityksiä.

Vehasen mainitsema ajattelutavan muutos näkyy esityksessä, jossa patojen omistaja voidaan jälkikäteen määrätä esimerkiksi kalatien rakentamiseen tai muulla tavalla korvaamaan jokiuoman patoamisen haitat.

Suomessa on kymmenittäin jokia, joita muutos koskisi.

Muutosta ovat ajaneet (siirryt toiseen palveluun) myös Vapaa-ajankalastajat ja luonnonsuojelujärjestöt. Muutoksella voitaisiin jatkossa jopa pakottaa esimerkiksi Kemijoki Oy rakentamaan kalateitä. Toinen arvokaloja koskeva pitkällinen kiista on vanhalla lohijoella, Iijoella. Siellä valtio on rahoittanut miljoonilla kalatietä, kun voimayhtiö PVO-Vesivoima on hangoitellut vastaan kustannusten jaossa.

Korkeakosken kalatie on avattu Kotkassa Korkeakosken kalatien avajaiset kiinnostivat ihmisiä.
Kymijoen Korkeakoskeen on rakennettu veronmaksajien rahoilla kalatie.Juha Korhonen / Yle

Kemijoen ja Iijoen kiistat voivat olla historiaa, jos tutkijoiden yksi keskeinen esitys vaelluskalojen elinolojen parantamiseksi etenee hallituksessa. Kalateiden rakentaminen ja rahoitus on jatkossa kiinni siitä, mitä patoja omistavien sähköyhtiöiden velvoitteisiin kuuluu. Velvoitteita voitaisiin esityksen mukaan joko vapaammin muuttaa tai täydentää tilanteen niin vaatiessa.

Voimayhtiöt kompensoimaan myös jälkikäteen

– Jos lupaan tulee velvoite kalatien rakentamisesta, myös kustannukset voivat tulla voimayhtiöille. tutkija Vehanen tiivistää pakon mahdollisuutta.

Hallitus ja myös luonnonvaratutkijat korostavat sitä, että arvokalojen tilanteen parantaminen hyödyttää monia. Siksi myös esimerkiksi kalateitä rakennetaan ensin yhteistyöllä. Jatkossa vain voimayhtiöillä ei ole lain suomaa vahvaa selkänojaa jarruttaa tai estää ikuisuusluvilla rakentamista.

Havainnekuva kalaportaista Mustionjoella Billnäsin ruukin kohdalla.
Mustionjoen Billnäsin padolle on suunniteltu myös valtion rahoilla kalatietä.Jussi Tervaoja / Yle

Tutkijat haluavat selkeitä lupia.

– Jos on mennyt vuosikymmeniä, eikä mitään tapahdu, silloin lainsäädännössä pitää olla työkaluja.

Tutkijat esittävät myös Keski-Euroopassa käytössä olevaa kompensaatiomallia voimayhtiöiden kontolle. Mallissa padon omistaja voitaisiin velvoittaa esimerkiksi rakentamaan vanhan jokiuoman viereen arvokaloille nousukelpoinen väylä yläjuoksulle.

Myös tässä tapauksessa kustannukset jäisivät kaloille ja kalastukselle aiheutetun haitan takia vanhan uoman padonneille voimayhtiölle.

Pienet jokiyhtiöt mahdollisesti lunastukseen

– Meillä on muutama joki, josta tiedämme, että siellä ei voi tehdä oikein mitään ilman, että sähköntuotantoa muutettaisiin merkittävästi, Vehanen kuvaa nykytilannetta.

Padon poisto on paras kalan elinolojen turvaamiskeino

Teppo Vehanen

Jatkossa tutkijat toivovat muun muassa lohi- ja taimenjokiin uudenlaista ajattelua myös virtavesien käytössä. Kaloille pitää heidän mukaansa turvata lajinmukaiset vedet. Esimerkiksi talvella juoksutuksia pitäisi pystyä rajoittamaan tai lisäämään tarpeen mukaan.

Tämä saattaa johtaa tutkija Vehasen mukaan siihen, että vähän virtaavissa uomissa yhteiskunta joutuu lunastamaan siellä toimivan padon.

– Monilla pienillä laitoksilla pitää miettiä toiminnan kannattavuutta, jos vielä sähkön hinta on alhaalla ja siihen pitää rakentaa sitten kalatie.

– Padon poisto on paras kalan elinolojen turvaamiskeino.

Suomen vaelluskaloista meritaimen ja järvilohi luokitellaan äärimmäisen uhanalaisiksi (siirryt toiseen palveluun), Myös Perämeren lohi, vaellussiika, ankerias ja taimenen sisävesikannat ovat suurimmassa osassa maata erittäin uhanalaisia.

Lue myös:

Yhdysvalloissa puretaan vesivoimaloita – nyt lohet palaavat jokiin