Koe uusi yle.fi

Kummituskävely näyttää kaupungista uuden puolen – "Kummitustarinoiden kautta oppii oikeasti historiaa"

Jokaisella kylällä ja kaupungilla on omat kummitustarinansa. Maailmalla suositut kummituskävelyt innostavat myös suomalaisia kummitusten jäljille.

kummitustarinat
Kummituskävelyllä Kemissä.
Maailmalla suosittu kummituskävely järjestetään ensimmäistä kertaa Meri-Lapissa. Hui Kauhistus -niminen kummituskierros sisältää paikallista ja pohjoista mytologiaa, mutta myös ihmisten kertomia tarinoita. Ensimmäinen kävely viime tiistaina Kemin keskustassa veti paikalle noin kahdeksankymmentä ihmistä. Suosio yllätti järjestäjät.

Kemi

Kaupunki on kietoutunut pimeään vaippaan ja liikennettä on kaduilla varsin vähän. Yhtäkkiä kulman takaa tulee joukko ihmisiä, joiden jalkojen alla lumi narskuu. 80 hengen joukkoa ohjaamassa on mustiin pukeutunut partasuinen, kepin kanssa köpöttelevä mies. Mies on Edvard Hirmu -niminen hahmo. Hän pitää tunnelman luomiseksi kädessään myrskylyhtyä.

Kemissä järjestetään ensimmäistä kertaa kummituskävely. Kierroksen järjestää Meri-Lapin matkailuoppaat ry ja sen on suunnitellut Päivi Koskela. Järjestäjät yllättyivät kummituskävelyn suosiosta.

Kaupunginmuseo
Helsingin kaupunginmuseolla on oma kummitusvastaava.Helsingin kaupunginmuseo

Kummituskierrokset tarjoavat täysin erilaisen tavan tutustua kaupunkiin. Tarinat vanhoista rakennuksista ja kaupungin kaduilta saavat katselemaan ympärilleen aivan uudella tavalla. Maailmalla ihmiset ovat hurahtaneet kummitus- ja kauhukävelyihin. Suurimmissa kaupungeissa kierroksilla käy vuosittain tuhansia ihmisiä. Esimerkiksi Tukholman kadut näyttäytyvät aivan eri tavalla 90 minuuttia kestävän Ghost walk (siirryt toiseen palveluun) -kierroksen jälkeen. Kierrosta on dramatisoitu ja mukana on myös murhatarinoita. Kummituskierroksilla on paljon viihteellisyyttä, mutta myös paikallishistoriaa.

Perinne on herännyt henkiin.

Vanessa Kairulahti

Suomessa ensimmäisenä kummituskierroksia on järjestetty Porissa (siirryt toiseen palveluun). Nyt ilmiö on laajentunut ja myös pohjoisessa on järjestetty ensimmäiset kummituskävelyt.

Helsingin kaupunginmuseo kerännyt tarinoita jo 20 vuotta

Helsingin kaupunginmuseossa on käytössä puolivirallinen titteli: kummitusvastaava. Vuoden verran kummitusvastaavana on toiminut Vanessa Kairulahti. Helsingin kaupunginmuseo on kerännyt jo parikymmentä vuotta kummitustarinoita. Kummituskävely (siirryt toiseen palveluun) keskittyy kulttuuri- ja rakennushistoriaan sekä niistä kumpuaviin tarinoihin.

Kummitustarinoita on todella paljon, sen on saanut Kairulahti huomata. Joka viikko hän saa kuulla uuden kummitustarinan. Lopulta lukuisista yhteydenotoista syntyi ajatus siirtää kummitustarinoita kirjan sivuille.

Helsingin henget -niminen kirja julkaistaan ensi syksynä. Kairulahti tekee kirjaa yhteistyössä Karoliina Kouvolan kanssa. Kierroksilla tarinoita tarkastellaan rakennuksen tai siinä asuneen henkilön historian kautta.

– Kummitustarinoiden kautta oppii oikeasti historiaa, Kairulahti sanoo.

Kummituskävely Kemissä.
Kemin kummituskierroksen on suunnitellut Meri-Lapin matkailuopas Päivi Koskela.Minna Aula / Yle

Kummitustarinaperinne saanut uuden kipinän

Joitakin tarinoita on kerrottu useita satoja vuosia. Kairulahden mukaan Helsingin kaupunginmuseo ei halua viihteellistää kävelyitä. Ei tarvita pelottelua tai dramatisointia.

– Kävelyt ovat silti viihdyttävyyttä. Olemme halunneet kuitenkin erottua sillä, että lähdemme kansanperinteestä, emme ole lisänneet tai jättäneet pois mitään, Kairulahti sanoo.

Kummitustarinat kiinnostavat jälleen ihmisiä, ja tarinoita uskalletaan ehkä myös kertoa rohkeammin. Näin arvioi Helsingin kaupunginmuseon kummitusvastaava Vanessa Kairulahti. Kummitusperinteen elpymisestä kertoo myös se, että uskontotieteisiin liittyen on viime aikoina julkaistu useita kirjoja ja tutkimuksia. Kummitusten kohtaamisesta ei haluta kertoa kaikille. Pelkona on leimautuminen.

– Nyt tilanne on muuttumassa ja ihmiset uskaltavat kertoa niistä. Somesta löytyy samanhenkisiä ihmisiä ja perinne on herännyt henkiin. Uskalletaan puhua myös julkisesti. Tästä kertoo myös aiheeseen liittyvien julkaistujen kirjojen määrä, Kairulahti sanoo.

Kerrostalon synkkä tarina paljastuu kummituskävelyllä

Kemissä ensimmäistä kertaa järjestetty kummituskävely on houkutellut paikalle kaikenikäisiä. Opas Päivi Koskela kertoo tarinoita Kemin vanhimmalla kadulla vanhojen rakennusten äärellä ja yksi tarina vie kuuntelijat kauas Perämerelle saakka.

Perämeren kansallispuistossa Kemin edustalla sijaitsee Sarven saari. Moni on kuullut tarinan Sarven muorista, joka kummittelee. Muorista on lukuisia tarinoita ja Koskela kertoo yhden erilaisen tarinan, jossa tunnettu kummittelija saikin sijaisen. Saaressa olleen seurueen nuori poika oli päättänyt tehdä pilaa ja pukeutua Sarven muoriksi. Tarinan mukaan luultua aavetta säikähdettiin niin kovasti, että poikaa kohti ammuttiin jousipyssyllä. Onneksi laukaus meni ohi. Poika sai kepposestaan tuntuvan rangaistuksen, kun joutui viettämään eräällä toisella saarella aikaa arestissa – yksin.

Kummitustarinat hiipivät kummasti nahan alle. Koskela pysähtyy kemiläisen taidekehystämön eteen ja joukko kerääntyy tarinankertojan ympärille. Kerrostalon liikehuoneistolla on mielenkiintoinen, jopa karmiva historia. Koskela on saanut kuulla yrittäjältä tarinoita tämän kohtaamisista aaveiden kanssa.

Kummituskävely Kemissä.
Kaikkien aikojen ensimmäinen kummituskävely keräsi Kemissä noin 80 ihmistä.Minna Aula / Yle

Toiset ovat herkempiä kokemaan yliluonnollisia kuin toiset. Yrittäjä haki näkemilleen lapsihaamuille tarinaa historiasta ja hänen mielestään selittävä tekijä löytyi: paikalla on ollut aikoinaan venäläisten ja suomalaisten aviottomien lasten vaivaiskoti. Lapsia on Kemin historiallisen museon tietojen mukaan haudattu rakennuksen taakse.

Helsingin kaupunginmuseon kummitusvastaava Vanessa Kairulahti toteaa, että monet tarinoista nousevat oman aikansa kollektiivisista traumoista, kuten sodista ja epidemioista tai käsittelevät häpeää, menetettyä rakkautta sekä muita yleisinhimillisiä teemoja.

– Monesti niihin on myös liitetty jokin opetus. Kummitustarinat toimivat siis eräänlaisina moraalia vahvistavina yhteiskunnallisina henkisinä varaventtiileinä, Kairulahti sanoo.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Paperittomat

Naiset, jotka eivät uskalla sanoa #metoo – Paperiton joutuu helposti seksuaalisen häirinnän kohteeksi

Hiilidioksidipäästöt

Päästötutkimuksen tiedoista ja motiiveista nousi väittely – Tutkija: Minulla on etiikka ja ammattitaito

Luhanskin alue

Novaja Gazeta: Luhanskin separatistialueen johtaja poistui Venäjälle

Yleisurheilu

Ruotsalaisen yleisurheilijan kova väite: Joukkuekaveri raiskasi Helsingissä